Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse:
"Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni."
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)
Tutkin ensin Leimat.fi sivustoa, mutta sieltä en löytänyt samanlaisia leimoja. Kenties haarukat eivät ole suomalaisia? Tai ne eivät ole arvometallisia?
Tukesin sivuilta löytyy Nimileimarekisteri Jos S N on nimileima, se saattaa tarkoittaa joko Stig Nordmania Pohja 1992-2005 tai luultavammin Seppo Nevanrantaa Helsinki 1957-1968.
Tarvitsisit varmasti ammattimaisempaa apua arviointiin. Huutokaupat arvioivat antiikkiesineitä ilmaiseksi netissä esim. Helander, Hagelstam ja Bukowski.
Ilta-Sanomissa 25.4. ollut artikkeli kertoi Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston laskutusongelmista. Syynä oli lehden mukaan tietoliikenneongelma yliopiston ja perintätoimiston välillä. Kyse ei siis ollut Helsingin, eikä muunkaan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston perinnästä.
Jos sinulla on palauttamatonta aineistoa vuodelta 1999, olet kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti menettänyt lainausoikeutesi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Lainausoikeuden saa takaisin
- palauttamalla lainaamansa aineiston ja maksamalla myöhästymismaksut
- korvaamalla kadonneen tai turmeltuneen aineiston
- maksamalla kirjaston perimät maksut.
Myöhästymismaksut voivat nousta korkeintaan lainakohtaiseen enimmäismäärään. (Helsingissä 30 mk/laina,...
Kuvien tekijänoikeuksista vastaa Kopiosto, seuraavassa linkissä on tietoa kirjan kansien tekijänoikeuksista. http://www.kuvastory.fi/ehdot.htm
Asiaa kannattaa tiedustella Kopiostosta, sähköpostiosoite on kuvastory@kuvastory.fi
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan asiasanat ovat suomenkielisiä myös haettaessa muunkielistä aineistoa. Olenkohan oikeassa, jos käännän aiheesi osaamisen johtamiseksi? Tätä aihetta käsittelevat kirjat saa Helmet-hausta (www.helmet.fi) menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat johtaminen osaaminen ja valitsemalla kieleksi englannin. Tuloksena on kymmenen kirjaa, joista uusimmat ovat
- Sydänmaanlakka, Pentti, An intelligent organization : integrating performance, competence and knowledge management (2002)
- The innovating organization / edited by Andrew M. Pettigrew and Evelyn M. Fenton (2000)
- Dixon, Nancy M., Common knowledge : how companies thrive by sharing what they know (2000)
Suomen...
Valitettavasti emme voi ottaa vastaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen palautuksia, jos olette ne sieltä itse lainannut.
Pääsääntöisesti kirjat palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainat voi palauttaa mihin tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen, toisen kunnan kirjastosta itse lainatut kirjat on palautettava yleensä kyseisen kunnan kirjastoihin. Useamman lähikunnan kirjastokimpat saattavat poiketa tästä säännöstä.
Kaukolainat taas tilataan lähimmästä kirjastosta ja palautetaan myös sinne. Kirjasto vastaa kaukolainojen postituksesta ja osin siksi kaukolainaus onkin maksullinen palvelu.
Jos ette pääse palauttamaan lainojanne Helsinkiin, voitte itse lähettää ne...
Sweet Valley High -kirjoja on julkaistu suomeksi 50 osaa ja lisäksi Sweet Valley High trillereitä 6 osaa. Suomenkielisistä kirjoista on luettelo mm. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High.
Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjasssa on noin 150 osaa. Niistä on luettelo mm. internet-osoitteessa: http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/.
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
Kulttuurin brändäämisellä voisi tarkoittaa monenlaisia asioita. Alla lista teoksista jotka saattavat olla kiinnostavia. Niitä voi ainakin kaukolainata kirjaston kautta (kaukolainat voivat maksaa muutaman euron)ellei teoksia löydy pääkaupunkiseudulta (katso myös http://www.helmet.fi)
1.
AO. TEOS EI OLE HELMET -KIRJASTOISSA
Tekijä: Holt, Douglas B.
Nimeke: How brands become icons : the principles of cultural branding / Douglas B. Holt
Julkaistu: Boston, Mass : Harvard Business School Press, cop. 2004
Ulkoasu: 265 s.
Asiasana: Kulttuurijohtaminen
Kulttuuri
Brandit
Tuotemerkit
Markkinointi
Arts management
Culture
Brands
Trademarks
Marketing
Sisällys
-----------------------------------------------------------
AO. TEOS EI OLE HELMET -...
Katsoessani varauksianne kummankaan kohdalla ei näy En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Jos HelMet-verkkokirjastossa varaukselle valitsee tällaisen päivämäärän, sitä ei voi enää myöhemmin itse muuttaa tai poistaa. Kirjaston henkilökunta voi sen kyllä tehdä. Varaukselle ei ole pakko valita En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Päivämäärää ei kannata laittaa kuin ainoastaan silloin, kun kyseessä on esim. jokin kurssikirja, jota ei todellakaan tarvitse tietyn päivän jälkeen, kun kyseinen kurssi on esim. jo päättynyt.
http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2008/…
Suomen kirjasäätiön nettisivustoilta käy ilmi Puhdistus-romaanin ulkomaille myydyistä käännösoikeuksista.
Sivustoilta voi lukea seuraavaa:
Viro, kustantaja Varrak
Norja, Oktober
Tanska, Rosinante
Hollanti, Ambo Anthos
Saksa, Kiepenheuer & Witsch
Ranska, Editions Stock
Espanja, 451 Editores
Israel, Kinneret-Zmora
Venäjä, Limbus Press
Jossain vaiheessa Sofi Oksasen kirja on tulossa vironkielisenä käännöksenä.
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
On tosiaan vaikea löytää vastaavanlaista väitöstasoista tutkimusta. Nuorisotiedon talon nuorisotutkimuksen linkkiin
http://www.ungasvalmaskin.fi/sivu.php?artikkeli_id=4&luokitus_id=5 on koottu eri yliopistojen ja laitosten tutkimuksia ja lehtien artikkeleja. Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy asiasanalla "hallintokuntien yhteistyö" 45 viitettä. Ikävä kyllä viitteistä ei selviä, minkätasoisesta tutkimuksesta on kysymys, mutta sen voi selvittää esim. yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta, Lindasta http://finna.fi Esim. Määttä, Mirja
Yhteinen verkosto? tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä / Mirja Määttä. -- Helsinki : Helsingin yliopisto, sosiologian laitos, 2007. Väitöskirja...
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
Tässä olisi neljä kirjavaihtoehtoa:
1.Fife, Bruce. Stoppa alzheimer nu!: undvik, förebygg och bromsa demenssjukdomar. Sundbyberg: Optimal, 2013.
2. Skog, Margareta. Bättre demensvård nu!: hur du förbättrar den dagliga vården och omsorgen för personer med demenssjukdom. Stockholm: Liber, 2012.
3.Lindgren, Ann. Allt du behöver veta innan du glömmer.
Stockholm: Prisma, 2008
4. Alzheimer/Sirkka-Liisa Ekman...[et al.]
[Stockholm]: Karolinska Institutet University Press, 2007.
Ruotsinkielisiä teoksia aiheesta on pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa vähän. Tarkempia tilastoja emme voi myöskään toimittaa, mutta katsoin lainauskertoja ja niiden perusteella nopeasti arvioiden suosituimmat kirjat ovat nro 4 ja 1. Siksi laitoinkin vielä...
