Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä.
Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti löytyy useasta toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Käyttö on maksutonta. Stadinettiin pääsee seuraavissa toimipisteissä:
Arabianranta
Itäkeskus
Kallio
Kirjasto 10
Pasila
Rikhardinkadun kirjasto
Suutarila
Töölö
Vuosaari
Tietoja Helsingin kaupunginkirjaston palveluista löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ .
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Hei!
Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1. SKS 2007 käsitellään Anni Swania. Lisää tietoa voi hakea Suomen Nuorisokirjallisuuden kirjaston Onnet tietokannasta, osoitteesta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren...
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
- TheSunin osalta katso linkin viitteet 3 ja 5. Nämä teikset voi tilata Selloon tai Tapiolaan, vaikka eivät kuulu juuri näiden kirjastojen kokoelmaan : http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/asun+esitt/asun+esitt/1%2C1%2C…
- Sibyl Vane ei löydy HelMet-kirjastoista. Voit tilata kaukopalvelun avulla kirjastoosi ainakin seuraavat: Woman of stone (1999), Love (2012), holy water and tv (2012)
- Elephants from Neptune ei löydy HelMet-kirjastoista. Kaukopalvelulla voi tilata ainakin seuraavat äänitteet: Elephants From Neptune (2012), Delay (ei tietoa julkaisuvuodesta)
- Odd Hugo ei löydy HelMet-kirjastoista - voi kokeilla kaukolainaamalla
- Marten Kuningas, vain seuraava löytyy HlMet-kirjastoista, Sellostakin (mutta on sieltä lainassa). Tilaa...
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Kyllä löytyy. Esimerkiksi Antti Pietiäisen kirjassa Tunne, antitunne, perimä - johdatus tunteiden dynamiikkaan (1999) käsitellään syyllisyyttä, häpeää, vihaa, pelkoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Samoin kirjan Tuhkaa ja linnunrata - henkisyys mielenterveystyössä (Suomen mielenterveysseura, 1998) teemoina ovat samansuuntaiset asiat. Aiheesta löytyy lisää kirjoissa, jotka Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän mukaan ovat luokissa 121.2 (tunne- ja tahtotoiminnot) ja 618.8 (psykoterapia, mielenterveystyö).
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko...
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf
Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan ...
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten...
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
