Tsingis-kaani oli ensimmäinen Mongolivaltakunnan suurkaani. Vuonna 1206 mongolipäälliköt antoivat hänelle arvonimen Tšingis-kaani, joka merkitsee koko maailman keisaria.
http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ingis-kaani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolia
Elektra on elektronisessa muodossa olevien dokumenttien julkaisupalvelu, jonka tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Elektra-kokoelmalla on oma käyttöliittymänsä http://elektra.helsinki.fi, mutta Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ja myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta on pääsy Elektraan. Artoon pääset kirjaston sivuilta http://www.lappeenranta.fi/kirjasto linkistä Neuvonta ja tietopalvelu.
Hei! Sukunimen muuttaminen kirjastojärjestelmään voidaan tehdä vain kirjastossa. Käy siis lähimmässä kirjastossasi ja ota mukaan kirjastokorttisi sekä kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimelläsi. Jos et ole vielä saanut uutta henkilöllisyystodistusta, ota mukaan myös maistraatista saatava todistus, jossa uusi sukunimi näkyy.
Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Kirjailija on Anton Tsehov ja novellin nimi Sali 6.Novelli löytyy esim. Tsehovin Valittujen novellien 2.osasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017625__Stsehov__Ff%3Afac…
Heinolan kirjastosta ei kysymiäsi nuotteja löydy.
"The love boat theme" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Giant collection : more than 150 songs" (1990), joka löytyy esim. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta.
"I love how you love me" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Wedding & love fake book" (1994), joka löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Jari Tervo on kuvannut Rovaniemeä ja Korkalovaaraa esim. teoksessa Esikoinen.
Seppo Jokisen Koskinen ja... tapahtuvat kaikki Tampereella ja Hervannassa. Melkein minkä tahansa kirjan voi valita.
Jorma Ojaharjun Vaasa-trilogia Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien sijoittuvat Vaasan kaupunkiin.
Turkuun sijoittuvat Reijo Mäen Vares-dekkarit.
Helsinkiin sijoittuvaa kirjallisuutta on paljon, monelta aikakaudelta. Yksi mieleenpainuvimmista Helsinkiä ja elämän hetkiä Helsingissä kuvaavista lukukokemuksista on Mika Waltarin Surun ja ilon kaupunki.
Oulu on esimerkiksi Teuvo Pakkalan Lapsuuden muistoja -teoksessa keskeisesti läsnä.
Vuonna 2012 ilmestynyt Kultaisilla teillä -niminen hämäläisen kirjallisuuden antologia (toim....
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
CBS:n levyllä Le Villi (CBS Records MK76890 ) on liitteenä libretto italiaksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Levyä on saatavilla Espoon pääkirjastosta vinyylimuodossa (tällä hetkellä lainassa). Sibelius-akatemian kirjastossa se on cd:nä, mutta sieltä äänitteitä ei lainata. Sibelius-akatemian kirjastossa on myös pianopartituuri italiaksi. Dieter Schicklingin kirjassa Giacomo Puccini Biografie on useita viittauksia Villiin ja tämä kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastosta.
Laulun takki on todennäköisesti juurikin duffelitakki. Tammerkosken sillalla on alun perin kansanlaulu, jonka on sanoittanut Pasi (Basilius) Jääskeläinen (1869-1920). Tarkasta sanoitusvuodesta ei ole tietoa, mutta laulu on äänitetty ensimmäisen kerran vuonna 1904. Duffelitakit yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, joten voimme arvella, että ne olivat harvinaisia 1900-luvun alun Suomessa, ja mainittu siksi erikoisuutena heilin yllä. Ehkä vieraan näköinen takki on ollut ikään kuin tuulahdus ulkomailta ja tuonut lisää vaikuttavuutta heiliin, joka laulun mukaan myös "käveli kuin herra". Duffelitakit sinänsä tulivat käyttöön Britannian kuninkaallisessa laivastossa vuoteen 1890 mennessä, ja toisessa maailmansodassa niitä...
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-...
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset....
Maanmittauslaitos on julkaissut PerusCD:n, joka sisältää mainoksen mukaan "rasterimuotoista peruskarttaa mittakaavassa 1:20 000". Voit itse tutkia asiaa Maanmittauslaitoksen nettisivuilta (kotisivu http://www.nls.fi, PerusCD:tä esittelevä sivu edellisen jatkoksi /kartta/tuotteet/peruscd.html). Sen lisäksi on olemassa Karttakeskuksen julkaisema Genimap-reittikartta AT, jota on hankittu lainattavaksi Helsingin ja Espoon pääkirjastoihin.
Voit selata Suomenlinna-aiheisia kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista Plussa-tietokannassa (http://www.lib.hel.fi) kohdassa kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanaa Suomenlinna. Jos tällä haulla löytynyt materiaali (60 viitettä) ei tyydytä tiedontarvettasi, voit lähimmässä kirjastossa tutustua Linda-tietokannan (Suomen tieteelliset kirjastot) tuloksiin. Jos etsit tarkkoja tietoja yksittäisistä rakennuksista, lienee parasta ottaa yhteyttä Suomen rakenustaiteen museon kirjastoon http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh. 661918.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa on tietokanta nimeltä THES = Helsingin kauppakorkeakoulussa tehtyjä pro gradu -tutkielmia sisällysluetteloineen. Markkinointi-instituutissa on kirjasto, josta kannattaa kysyä, onko siellä luetteloa tehdyistä opinnäytteistä. Martinlaaksossa on Mercuria Business School EVTEK, jonka kirjastosta myös voi kysyä tehdyistä lopputöistä. Kannattaisi ehkä katsoa seuraavien kirjojen lähdeluettelot: Yrityksen asiakasmarkkinointi/Seija Bergström ja Unohtuiko asiakas/Tuire Ylikoski. Jos haet omatoimisesti tietokannoista, käytä hakusanaa ASIAKKAAT ja ASIAKKUUS.
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
