Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www....
(Suojatun) elokuvan julkinen esittäminen on tekijänoikeuslain mukaan aina luvanvaraista. Televisiosta tulevan elokuvan näyttäminen kirjastossa yleisölle on sekin julkista esittämistä ja siten luvanvaraista. Lupa katsoa ei siis ole sama asia kuin lupa esittää julkisesti. Televisioyhtiö on hankkinut tämän oikeuden, mutta se ei siirry kirjastolle.
Kirjaston kokoelmassa olevan elokuvan saa esittää, jos oston yhteydessä on saatu myös julkisen esittämisen oikeus. Jotkut välittäjät tarjoavat tämän oikeuden nykyään kaikille elokuvilleen, mutta varsinkin vanhemmassa kokoelmassa pääsääntönä oli, että kirjastoille myytiin elokuvia vain lainausoikeuksin. Tämä esitysoikeus on selvitettävä elokuvakohtaisesti ennen esittämistä.
Heikki Poroila 29.1.2013
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Raamatun Matteuksen evankeliumissa kuningas Herodes sai tiedon Jeesuksen syntymästä itämaan tietäjiltä, jotka olivat matkalla äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan luo näkemänsä tähden johdattamina. Herodes huolestui tästä, tiedusteli tähden tarkkaa ilmestymisaikaa ja pyysi tietäjiä ilmoittamaan, kun lapsi on löytynyt. Jumala kuitenkin varoitti tietäjiä, ja he palasivat omaan maahansa toista kautta. Joosefille ilmestynyt enkeli puolestaan neuvoi tätä pakenemaan perheineen Egyptiin. Kun tietäjien petos selvisi Herodekselle, hän antoi määräyksen tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Herodeksella ei ollut tarkkaa tietoa Jeesuksen syntymäajasta, ainoastaan siitä, milloin tietäjät olivat ensimmäisen kerran nähneet tähden....
Kaplan:Tarokkien salaisuudet sisältää tarokkikortit + kirjan. Katso pääakaupunkiseudun Plussahausta, missä teos olisi paikalla. (Tällainen pakkaus löytyy H:gistä ainakin Punavuoren kirjastosta, ja myös Espoosta.)
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on...
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: ma-pe 12-18; 5,80 mk/min + ppm; numero 0600-060504. Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Tarkemmat ohjeet uusimisesta Helsingin kaupunginkirjastossa löytyvät osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h16/q32.htm
(Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä vaihtuu noin parin vuoden sisällä, jolloin nykyinen puute korjaantuu...)
Rahoitusleasing on leasingtoimintaa, jossa rahoitusyhtiö hankkii vuokrattavan esineen valmistajalta tai maahantuojalta vuokrattavaksi kolmannelle osapuolelle eli tarvitsijalle (Pankki- ja rahoitussanasto, 1990). Seuraavissa teoksissa käsitellään rahoitusleasingiä osana leasing-toimintaa: Per Boman: Factoring och leasing (1985), Tapio Takki: Irtaimen esineen vuokrasta ja leasingistä (1980) sekä Jaakko Raulo: Leasing oikeusvertailun ja kansainvälisen yksityisoikeuden näkökulmasta (1984). Kirjanpidon kannalta rahoitusleasingiä on käsitelty Jarmo Leppiniemen toimittamassa teoksessa Uusi kirjanpitolaki käytännössä (1998, s.224-234). Lisäksi tilastotietoa aiheesta löytyy Tilastokeskusen vuosittain julkaisemasta tilastosta Rahoitusleasing, josta...
YLEn sivuilta löytyvät ääni- ja videolinkit saa auki RealPlayer -ohjelmalla. Maksuttoman RealPlayer 8 Basic -version voi ladata omalle koneelleen osoitteesta http://www.real.com
Osoitteesta http://www.yle.fi/yleista/linkit.shtml
löytää Ylen RealAudio- ja RealVideo -tarjontaa.
Jonkin verran henkilötietoja tästä poliittisesta pilapiirtäjästä löytyy osoitteista
http://www.nicecarnaval.com/htmlvers/2003/FR/html/fildesans/carnaval200…
http://www.hinduonnet.com/thehindu/mag/2003/12/14/stories/2003121400280…
Kaiken kaikkiaan: käyttämistäni tiedonlähteistä (Internet, aineistotietokannat, lehtitietokannat) ei juurikaan löydy tietoja ko. piirtäjästä.
Lisätietoja voisi kysellä Suomen sarjakuvaseuran kokoelman kirjastonhoitajalta, yhteystiedot http://www.aralis.fi/taik/kokoelmat/suomen_sarjakuvaseuran_kokoelmat.ht… .
Pohjalaisia-oopperan naispääroolit ovat: Maija Harri (mezzosopraano), Liisa, sukulainen, palvelijana Harrissa (mezzo-sopraano), Kaisa (sopraano).
Pohjalaisia-oopperan henkilöt ja juoni on luettavissa muun muassa osoitteessa
http://www.edu.ouka.fi/koulut/honttamaki/musiikki/henkilot.htm .
Linkkitoivomuksia Kirjastot.fi-sivustoille voi jättää lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/linkproposal.asp
(Kirjastot.fi etusvulta http://www.kirjastot.fi valitaan vasemmasta yläreunasta Linkkikirjasto, ja sen jälkeen jälleen vasemmasta yläreunasta Linkkiehdotukset)
Lomakkeella voi lähettää linkkiehdotuksen Linkkikirjastoon. Kannattaa ensin tarkistaa esim. haulla, onko ehdottamasi linkki jo Linkkikirjastossa. Ehdotuksen lähettämisen jälkeen Linkkikirjasto vielä tarkistaa, onko linkin osoite tietokannassa. Tämä saattaa kestää hieman. Hyväksytyistä ehdotuksista lähetään hyväksymisilmoitus.
Kirjaamisen käsitteen liittäminen uusiin hoitotyön etiikkaa käsitteleviin teoksiin osoittautui ongelmalliseksi, mutta olisiko etsitty teos kuitenkin jokin seuraavista?
1.
Lindqvist, Martti:
Auttajan varjo : pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma
ihmistyön etiikassa (ilmestyi syyskuussa 2006)
2.
Haho, Annu:
Hoitamisen olemus : hoitotyön historiasta, teoriasta ja
tulkinnasta hoitamista kuvaviin teoreettisiin
väittämiin
(Acta Universitatis Ouluensis. Series D, Medica, ISSN
0355-3221 ; 898)
3.
Antila, Anja:
Hoitotyön johtamisen eettiset ohjeet ja niiden
toteutuminen johtamistoiminnassa ylihoitajien
näkökulmasta
Opinnäyte : Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Olet käynyt aivan oikeilla sivuilla. Finlexissä todetaan, että korvaus suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, yleisistä kirjastoista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Näin ollen tulisi siis kuulua tai ainakin ottaa yhteyttä johonkin tekijänoikeusjärjestöön.
Opetusministeriön sivuilta löytyy enemmän käytännön tietoa kuten esimerkiksi eri tekijänoikeusjärjestöt. Etusivulta ( http://www.minedu.fi/ ) löytyy tekijänoikeus-linkki, jonka alta löytyy linkki nimeltään Oikeuksien hallinnointi ja hankinta, jonka alta edelleen löytyvät eri tekijänoikeusjärjestöt yhteystietoineen. Näiden joukossa on esim. Sanasto ry, jonka osoite on http://www.sanasto.fi/ ja josta varmaan kannattaisi kysyä lisää?
Sukunimikirjat eivät tosiaan tunne nimeä Ruokoja. Sukunimen Ruokola kohdalla todetaan, että Ruoko-alkuisten sukunimien taustalla on ilmeisesti luontonimi. Sanalla ruoko tarkoitetaan murteissamme tavallisesti vedessä kasvavia heinäkasveja, mm. järviruokoa.
Lähde:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
