Major League Eating -lajiliiton mukaan kananmunansyöntiennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen kilpasyömäri Joey Chestnut. Hän söi vuonna 2013 peräti 141 kovaksikeitettyä munaa kahdeksassa minuutissa.
https://majorleagueeating.com/records
Kilpasyömisellä on varsinkin Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Tarinan mukaan vuonna 1916 järjestettiin ensimmäiset hot dog -syöntikisat alkuperäisessä Nathan's Famous -ravintolassa Coney Islandilla New Yorkissa. Nykyään Nathan's Hot Dog Eating Contest on kilpasyömisen suurin ja merkittävin tapahtuma. Joey Chestnut on hallitseva mestari myös tässä kisassa. Tänä vuonna Chestnut söi kymmenessä minuutissa 75 nakkisämpylää. Naisten sarjassa Miki Sudo söi 48.5 nakkisämpylää...
Tutkin ensin Leimat.fi sivustoa, mutta sieltä en löytänyt samanlaisia leimoja. Kenties haarukat eivät ole suomalaisia? Tai ne eivät ole arvometallisia?
Tukesin sivuilta löytyy Nimileimarekisteri Jos S N on nimileima, se saattaa tarkoittaa joko Stig Nordmania Pohja 1992-2005 tai luultavammin Seppo Nevanrantaa Helsinki 1957-1968.
Tarvitsisit varmasti ammattimaisempaa apua arviointiin. Huutokaupat arvioivat antiikkiesineitä ilmaiseksi netissä esim. Helander, Hagelstam ja Bukowski.
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Laitteita voi käyttää kahdella eri tavalla. Pienikokoiset laitteet kuten porakoneet voi lainata kirjastosta ja viedä kotiin. Esineet lainataan kirjastokortilla kuten muukin lainattava aineisto. Esineet täytyy lainata ja palauttaa samaan kirjastoon. Niitä ei voi palauttaa automaattiin vaan ne täytyy jättää asiakaspalvelutiskille palautettavaksi.
Näet Helmet-tietokannasta, missä kirjastoissa on esimerkiksi porakoneita lainattavana: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2153764?sid=3521609849
Voit hakea Helmetistä myös luettelon kaikista lainattavista esineistä:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&type=AllFields&sort=title%2Cid+asc
Ompelukoneita ja muita...
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood...
Kirjailija on kirjoittaja, mutta kaikki kirjoittajat eivät ole kirjailijoita, joten 'kirjoittaja' ei ole aivan sama asia kuin 'kirjailija'. Yksittäisestä teoksesta puhuttaessa voidaan kyllä sanoa, että kirjoittaja ja kirjailija ovat sama asia: kirjailija on teoksen kirjoittaja ja teoksen kirjoittaja on kirjailija.
Sanakirjamääritelmän mukaisesti kirjailija on "henkilö joka kirjoittaa (t. on kirjoittanut) kirjoja, vars. kaunokirjallisia teoksia". 'Kirjoittaja' voidaankin esittää hierarkkisesti 'kirjailijaa' ylempänä käsitteenä ja 'kirjailija' sen alakäsitteenä: kirjailija on kirjoja kirjoittava kirjoittaja, erotuksena muista kirjoittajista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kirjailija
En löytänyt Thomakselta teosta "Balladi pitkäsäärisestä tytöstä", mutta "Balladi pitkäsäärisestä syötistä" löytyy (978-952-7302-06-4, Kustannusliike Parkko 2021). Kyseinen runo löytyy myös Thomaksen kokoelmasta "Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan" (951-1-11315-1, Otava 1990). Tässäkin suomennokset ovat Mikkolan.
Runo alkaa tällä kohdalla:
Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön.
Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy.
Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.
Teokset löytyvät Outi-kirjastoista:
RAKKAUS ON VIIMEINEN VALO JOTA PUHUTAAN : VALIKOIMA RUNOJA | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Balladi pitkäsäärisestä syötistä | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Kannuksen muuttoliiketiedot:
Vuonna 2000 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 167 ja lähtömuutto 241. Ulkomailta muutti 4 ja ulkomaille muutti 13 henkilöä.
Vuonna 2001 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto li 189 ja lähtömuutto 271. Ulkomailta muutti 9 ja ulkomaille muutti 11 henkilöä.
Vuoden 2002 tammi-syyskuussa kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 183 ja lähtömuutto 192. Ulkomailta muutti 3 ja ulkomaille muutti 2 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus. Aluetietokanta ALTIKA
Voit tuoda hankintaehdotuksesi Turun kaupunginkirjastoon sen kirjaston (pääkirjaston tai sivukirjastojen) neuvontaan, jonne toivot kirjan hankittavan. Sen jälkeen hankintaehdotuksesi menee sen kirjastonhoitajan harkittavaksi, joka vastaa tämän alan kirjallisuudesta. Valintaan vaikuttavat mm. yleinen kiinnostavuus, hinta, kieli, sopivuus yleisen kirjaston kokoelmiin sekä teoksen saatavuus.
Uuden lain ollessa kyseessä lain valmisteluaineisto on lähtökohtana sen tulkinnalle. Samoin suhteet muihin lakeihin käsitellään lain valmisteluvaiheessa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 20/2002) ja siihen liittyvät hallintovaliokunnan mietintö 28/2002 ja perustuslakivaliokunnan lausunto 20/2002 sekä lakivaliokunnan lausunto 22/2002 ovat luettavissa myös eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet -> Haku kaikista valtiopäiväasioista. Kirjoittamalla hakulomakkeen kenttään Asian tunnus HE 20/2002 ja suorittamalla haun saa tiedot asian käsittelyvaiheista. Avautuvalla sivulla on myös...
Essi Kalima on julkaissut vain yhden teoksen:
Kuinka paratiisimetsä pelastettiin / kirjoittanut ja kuvittanut Essi Kalima
Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2002
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kirjan tekijästä ei valitettavasti löydy tietoa Internetistä eikä hakuteoksista.
Voisit olla yhteydessä kirjan kustantajaan lisätietoja saadaksesi.
Yrityksen perustamiseen opastavia kirjoja löytyy useita. Saat niitä esille HelMet-tietokannasta www.helmet.fi valitsemalla aihehaun ja kirjoittamala hakutermiksi yrityssuunnittelu.
Kirjoittamalla aihehaussa hakutermiksi isännöitsijät saat luettelon kirjoista, jotka käsittelevät isännöintiin, kiinteistönhoitoon ym.liittyviä asioita. (Esim. Isännöitsijätoimiston laatukäsikirja, 2002.)
Klikkaamalla luetteloissa olevia alleviivattuja kirjojen nimiä näet, mistä HelMet-kirjastoista niitä löytyy.
Suomalaisen seksuaalisuudentutkimuksen klassikko on Kai Sieversin, Osmo Koskelaisen ja Kimmo Lepon "Suomalaisten sukupuolielämä" (1974). Sitä jatkaa "Suomalainen seksi" -teos, jonka ovat toimittaneet Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (1993)ja jonka lähdeluetteloista löytyy lisäviitteitä. Lisäksi on olemassa Tapio Turpeisen laatima kirjallisuusluettelo "Suomalaisen seksuaalisuudenkirjallisuuden bibliografia 1549-1989" (1991).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä seksologia kuuluu luokkaan 59.35. Aihetta voi hakea hakusanoilla "seksuaalisuus", "seksuaalinen käyttäytyminen", hakua voi rajata liittämällä niihin asiasanaksi "historia" ja/tai "Suomi".
Suomeksi Ranskan elinkeinoelämästä löytyy ainakin Tilastokeskuksen Economic trends kausijulkaisusta 2002:6 ja 2004:3, jotka ovat luettavina Tikkurilan käsikirjastossa. Lisäksi aiheesta löytyy jonkin verran kirjasta Länsi-Eurooppa, 2002. Samoin kirjoista Maailma Nyt 2 ja Maailma tänään 8. Tarkista saatavuus osoitteesta www.helmet.fi .
Internetistä löytyy Ranskan elinkeinoelämästä ja palveluista esim. seuraavalla tavalla sivulta www.google.fi : kirjoita hakukenttään Ranska elinkeinoelämä OR talous. Tässä valmiina muutama sivusto:
http://www.kolumbus.fi/ranska/
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=2…
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Co… .
Kysypä lähikirjastostasi Kaisu Rättyän kirjoittamaa kirjaa Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Kotikuntasi Kempeleen pääkirjastossa tuota teosta ei näytä olevan, mutta jostakin alueen kirjastosta voisit sen varmasti tilata.
Internetistä löytyvät Carolyn Keene -sivut ovat pääosin englanninkielisiä:
http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy/carolyn-keene-aut…
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto, laita hakusanoiksi Keene Carolyn.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yleisten kirjastojen eli HelMet-verkon kokoelmissa on teosta 11 kappaletta. Saatavuus:
http://www.helmet.fi/
Yliopiston kirjastoissa Helsingissä on myös kyseisestä kirjasta useita kappaleita:
https://finna.fi
Suoranaisesti elinsiirtolapsesta ja päivähoidosta ei löydy, mutta olisiko näistä apua:
Viljanen, Susanna
Nimeke "Eevert on helppo lapsi"
Aikakauslehti Lapsen maailma
2005 ; (64) ; 5 ; 6-7
Huomautus Haastateltavina 2-vuotiaan Eevertin vanhemmat. Eevertillä oli syntyessään munuaistauti ja hänelle tehtiin elinsiirtoleikkaus reilun vuoden ikäisenä
Karjalainen, Arja
Nimeke Täyttä elämää elinsiirron jälkeen : hylkimislääkitys on elinsiirtolapsen jokapäiväinen kasvinkumppani
Sanomalehti Aamulehti (AL)
Päiväys 1996-11-05
Huomautus Lapsille tehdyistä elinsiirroista Suomessa; haastattelussa mm. lasten nefrologi Marja Ala-Houhala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta
Vainikainen, Tuula
Uusi elämä lapselle elinsiirrolla (munuaiset)
Lapsen maailma...
