Häämatkojen historiasta löytyy tietoa kirjasta nimeltä Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, toimittanut Terttu Kaivola, kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kirjassa kerrotaan häämatkoista lyhennettynä seuraavaa:
"-talonpoikaistapoihin eivät häämatkat kuuluneet
-Suomessa on tietoja 1800-luvulta herrasväen häittensä jälkeen tekemistä matkoista, jotka usein olivat sukulaisvierailuja
-vuonna 1933 ilmestynyt "Morsiamen kirja" suosittelee vastavihityille pientä kotimaanretkeä
-sodan loppuvaiheessa 1944 ilmestynyt uudempi Morsiamen kirja suosittelee häämatkapaikaksi Helsinkiä
-seuramatkojen yleistyminen 1960-luvun loppupuolelta lisäsi suomalaisten ulkomaanmatkailua ja oli helppoa sovittaa lomamatka...
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Mahdoitkohan tarkoittaa Philip Ridleyta? Hänestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Aikaisemmat kysymykset ja vastaukset löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ridely on myös ohjaaja. Hän on ohjannut lyhytfilmit Mrs. Beak (1987) ja The Universe of Dermot Finn (1989)sekä ainakin elokuvat The Reflecting Skin (1990)ja The Passion of darkley noon (1996).
Levyä ei näyttänyt olevan Suomen kirjastoissa, pikainen verkkokauppojen selailu ei myöskään tuottanut tulosta.
Islannin kirjastojen yhteisluettelosta Gegniristä löytyivät nämä cd-levyt:
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] : 20 ára afmælisútgáfa / [flytjandi] Bubbi Morthens ; [flest] lög og [allir] textar Bubbi. Reykjavík : Sena, 2005.
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] / [flest] lög og [allir] textar Bubbi Morthens. Gramm, 1988.
Lähikirjastostasi saat tietoa kaukolainauksesta. Jos haluat levyn omaksi, pyydä levykauppaa tilaamaan se. Tuota uudempaa cd-levyä luulisi vielä olevan saatavilla.
Seuraavia kirjoja aiheesta saa eri maakuntakirjastoista: Toni Korkalo: Dekadenssin hurmaa – matka itseeni dekadenssin kautta (2004), J.K. Huysmans: Vastahankaan (2005), Ian Kelly: Beau Brummell: The Ultimate man of style (2006), Fashion Cultures – Theories, Explorations aned Analysis (2000), Charles Baudelaire: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (2001), Modernin ulottuvuuksia (1989), Henry Chriscott: The Story of a Great Passion (1978), Riddar Blåskägg och mannen med järnmasken – legendariska gestalter i historien (1973. Saat sijaintitiedot maakuntakirjastoissa Frank-monihaulla (www.kirjastot.fi > tiedonhaku > Frank-monihaku), valitsemalla hakualueeksi maakuntakirjastot ja laittamalla asiasanan dandyismi. Voit saada...
Japanilaisia ruokaohjeita löytyy mm. näistä kirjoista: Yamamoto, Katsuji: Sushi: herkkuja japanilaiseen tapaan; Telegon, Marie Louise: Helppoa ja hyvää Japanista; Jylhä, Kimmo: Raku, japanilainen ruokakirja. Lisää kirjoja löytyy Lapin kirjaston aineistotietokannasta www.lapinkirjasto.fi
hakemalla asiasanoilla Japani ja ruokakulttuuru
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Kysymyksestä ei oikein käy ilmi, minkälaisia ohjeita tarvitset kannettavasi käyttöön. Jos kone toimii muuten, mutta tarvitset siihen tietoliikenneyhteyden, kannattaa ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Alla on esimerkkejä yrityksistä, joiden sivuilta löytyy tietoa kiinteistä ja langattomista laajakaistayhteyksistä. Niiden sivuilla on myös tarkempia asennus- ja käyttöohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
http://www.welho.fi/yksityisille/laajakaista/tabid/155/Default.aspx
http://www.elisa.fi/laajakaista/
http://www.sonera.fi/Laajakaista/
http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/dnalaajakaista/Sivut/Default…
Levyä ei voinut varata, koska levy on uusi, ja cd:t eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Se on kuitenkin tulossa lähiaikoina, koska tiedot levystä jo löytyvät Helmetistä. Heti, kun levyjen sijainnit näkyvät Helmetistä, voi varauksen tehdä.
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla (http://www.lib.hel.fi/ ) on linkki ”Sähköinen asiointi”. Siitä klikkaamalla avautuu sivusto mm. kirjaston lomakkeisiin.
Kohdasta ”Hankintaehdotus” pääsee sähköiseen lomakkeeseen, jolla voi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Lomakkeen lopussa on kohta, josta valitaan kirjasto, jolle haluaa hakutoiveen esittää.
Mainitsemanne teos Murha Bulevardilla: 10 rikoskertomusta, WSOY, 1994 kuuluu Kallion kirjaston varastokokoelmaan. Kokoelmaan kuuluvat kirjat ovat harvinaisia ja kokoelma halutaan pitää yhtenäisenä. Siksi kokoelmaan kuuluvia kirjoja voi lukea ainoastaan Kallion kirjaston tiloissa.
Murha Bulevardilla: 10 rikoskertomusta -kirjasta ei valitettavasti voi tehdä...
Kirjaa tai muuta laajaa tietolähdettä ei Michael Dudok de Witistä löytynyt. Alla on linkki taiteilijan haastatteluun:
http://www.mastersofcinema.org/bresson/Words/Dudok_de_Wit.html
Imdb:n (The Internet Movie Database) kautta löytyvät elokuvat, joiden tekemisessä hän on ollut mukana:
http://www.imdb.com/name/nm0240196/
Avek-lehdessä (2007, nro 1, s. 50) on artikkeli hänen animaatioelokuvastaan Father and Daughter. Artikkelin otsikko on Levottomuutta herättävä kokemus Lontoossa.
Ainakin ruotsiksi se löytyy Vaclav Havelin En dåre i Prag –kirjasta. Artikkelin nimi on ruotsiksi De maktlösas makt. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Helmet-kirjastoissa on Erich von Dänikenin kirjan alkukielinen, saksalainen painos Erinnerungen an die Zukunft, sekä myös suomen- ja ruotsinkieliset käännökset Vieraita avaruudesta: menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia ja Olösta gåtor ur mänsklighetens förflutna.
Englanninkielistä käännöstä ei Helmet-kirjastoissa ole. Se löytyy muutamasta kirjastosta muualta Suomesta. Voit pyytää kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-sivustojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteisellä tietopalvelun sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Runo voisi olla aapisesta tai kansakoulun lukukirjasta. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on paljon myös näin vanhoja aapisia ja lukukirjoja. Jos haluat tulla selaamaan kirjoja, löydät tiedon aukioloajoista alta:
Kirjavarastossa avoimet ovet 16.1.-15.5.2013
keskiviikkoisin klo 13-18
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
