Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai...
Hei!
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia Eepos-verkkopalvelusta tästä osoitteesta: https://eepos.finna.fi/
Eepos-kirjastokimppaan kuuluvat Seinäjoen lisäksi kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kirjastot ja myös Kaskisten kirjasto. Voit kaikkien näiden kirjastojen kokoelmia selata tuolla verkkokirjastossa. Täältä näet kaikki kimpassa mukana olevat kirjastot: https://eepos.finna.fi/Content/about
Hakutulokset voi rajata näyttämään vain tietyn kirjaston kokoelmat. Rajaa hakua -toiminta löytyy sivun oikealta puolelta.
Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit.
Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta:
Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus.
Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus.
Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus.
Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto.
Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.
Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/...
Varmasti on vain mukava tapa siellä, missä pianon pito kadulla on mahdollista.
Kanadassa on listaus julkisista pianoista https://pianos.pub/location/canada
Myös Ranskassa on vuonna 2012 ollut runsaasti katupianoita. http://streetpianos.com/paris2012/
Ukrainassakin on ollut useampia julkisia pianoita. https://pianos.pub/location/ukraine
Yleisessä käytössä olevian pianoiden listauksen löydät siis osoitteella https://pianos.pub/location
Suomessa on sivuston mukaan jo yksitoista julkista pianoa. https://pianos.pub/location/finland
Kuntalaisaloite tehdään Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa mukana oleville kunnille. Aloitteet koskevat siis kunnan toimintaa.
Voit lukea lisää kuntalaisaloitteista ja selata kuntalaisaloitteita täältä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi
Löydät sivustolta myös aloitteen kadunnimen muutoksesta. Voit myös allekirjoittaa tätä kauttaa aloitteen, mikäli sitä ei ole vielä lähetetty kuntaan.
Kansalaisaloite tehdään eduskunnalle. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Voit lukea lisää kansalaialoitteesta ja selata kansalaisaloitteita...
Runo on Turkan kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978), ja mainitut virkkeet ovat ko. proosarunon päätösosa. Runo alkaa sanoilla "Jään alla savinen ranta", ja sillä nimellä se löytyy myös kokoelmateoksesta Sirkka Turkka: Runot 1973 - 2004 (Tammi 2005).
Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät pudotusvalikosta kohdan Palautusluukku. Siitä näet kaikki ne Helmet-kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kunkin kirjaston omalta sivulta löytyy myös tieto siitä, onko kyseisessä kirjastossa palautusluukku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kyseessä on varmastikin Walter Wagerin kirja "Puhelin". Sitä on Helsingin keskusvarastossa pari kappaletta, tilattavissa aivan normaalisti Helmetin kautta.
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut tällaista kirjaa. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tiedustelimme asiaa Ylen arkiston tietopalvelusta ja he vastasivat:
"Arvelen, että asiakkaanne etsimä ohjelma voisi olla suomalaiseen uskomusperinteeseen pohjautuva 6-osainen piirrostarinakokonaisuus nimeltään "Maahiset", joka on esitetty TV2:lla ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja sen jälkeen uusittu useaan otteeseen 2000-luvun puolella. Osuu oikein hyvin tuohon kuvaukseen, eli still-kuvia, musiikkia, äänitehosteita ja kaksi kertojaa kertoi tarinaa (mies ja nainen)."
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös...
En löytänyt ravintoloista paljoakaan tietoa netistä. Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on kerrottu lyhyesti Alhambra-ravintolasta, mutta kuvia ravintolasta tai tarkempia tietoja ei sielläkään ole: http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html. Ravintola Petsamosta en löytänyt mainintoja kirjallisuudesta tai verkosta.
Tiedustelin lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseolta ravintoloista, ja he kertoivat niistä seuraavaa:
"Vuonna 1933 ravintola Petsamo on saanut kyseenalaista kunniaa joutumalla niiden ravintoloiden listalle, joilta on peruutettu anniskelulupa 6 kuukauden ajaksi (lähde: Suomen Hotellit, ravintolat, kahvilat -lehti 6:1933, 13). Päätöksessä kerrotaan, että ”Väkijuomain anniskelussa tapahtuneiden...
Kirjoja kotouttamisesta ja erilaisista kotouttamishankkeista on paljon, ja niitä voi hakea kirjastojen tietokannoista esimerkiksi asiasanoilla kotouttaminen ja kotoutuminen. Asiaa käsitteleviä julkaisuja ovat esimerkiksi Saukkonen, Pasi (2020): Suomi omaksi kodiksi : kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet,Gaudeamus ja Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi : kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä (2018), Vastapaino. Esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuttajien kotoutumista ja kohtaamista tukee Monikulttuurikeskus Gloria (https://www.gloriajkl.fi/).
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan...
Tässä Hesarin aikakoneesta muutama satunnaisotos Music tv:n ohjelmatarjonnasta vuosilta 1995-96.
Sunnuntai 18.8.1996
22.00 Sandblast
22.30 Stylissimo
23.00 Chere MTV
24.00 Beavis & Butt-head
Sunnuntai 29.10.1995 ja sunnuntai 28.1.1996
22.30 The State
23.00 MTV Oddities featuring the Maxx
23.30 Alternative Nation
Kolmen päivän otannalla MTV Oddities featuring the Maxx tuntuisi sopivan selvästi parhaiten antamiisi vihjeisiin...
HS Aikakone
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus...
PressReader-palvelussa oli viime viikolla teknisiä ongelmia. Palvelu saatiin nopeasti toimintakuntoon, mutta sisältö ei ollut heti kaikilta osin ajan tasalla. PressReader päivittää uusinta sisältöä mahdollisimman nopeasti, painottaen ensin eurooppalaisia, afrikkalaisia ja Lähi-idän alueen lehtiä ja sen jälkeen amerikkalaisia ja aasialaisia julkaisuja.
