Wikipedian mukaan kidekone on yksinkertainen radiovastaanotin, joka ei tarvitse ulkopuolista virtalähdettä, vaan se saa käyttövoimansa suoraan vastaanottamistaan radioaalloista. Tämän takia se on täysin passiivinen vastaanotin, joten siinä ei ole vahvistinta, toisin kuin muissa radioissa. Siksi se synnyttää vain heikon signaalin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kidekone
https://en.wikipedia.org/wiki/Crystal_radio
Kidekoneen rakenne on kuvattu alla olevassa linkissä (2.1.). Yksinkertaisimmillaan laite tarvitsee vain antennin, diodin ja kuulokkeet.
https://docplayer.fi/10070776-Kidekone-eli-diodivastaanotin.html
Keskeinen osa laitteessa on diodi. Varhaiset diodit valmistettiin lyijyhohde-mineraalista. Kone toimi siis...
Viisivuotiaalle voisivat sopia seuraavat kirjat:
Alexander, Heather. Avaruus. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2328571
Ardagh, Philip. Avaruus. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992289
Daynes, Katie. Millainen on avaruus? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348013
Cowan, Laura. Kuukirja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2412653
Kunnas, Mauri. Pieni avaruuskirja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373450
Winters, Pierre & Senden, Margot. Tähdet ja planeetat. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983903
Seuraavat kirjat on tarkoitettu hieman vanhemmille, mutta niissäkin on hienoa kuvitusta, joka...
Keskustelin asunnottomien hätämajoituksesta Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevän diakoni Kimmo Kajaksen kanssa ja tutustuin hätämajoitusta koskeviin julkaisuihin verkossa. Helsingissä tai muualla maassa eivät kirkot hätämajoitusta nähtävästi tarjoa vaan sen takaavat muut toimijat. Asian voi vielä tarkistaa.
Seuraava koskee Helsinkiä ja on lainaus Hoivan sivuilta:
"Aikaisemmin hätämajoituksesta huolehti Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsingin kaupunki kilpailutti hätämajoituspalvelut vuonna 2020 ja sitäan kautta diakoni siirtyi 1.1.2021 lähtien Diakonissalaitoksen Hoivalle. Palvelunan ostaa Helsingin kaupunki."
https://www.hoiva.fi/blog/diakonissalaitoksen-hoiva-jarjestaa-hatamajoi…
Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Valitettavasti Helmet-sivuille on jäänyt vanhentunutta tietoa. Espoossa on järjestetty kursseja aikaisemmin. Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole studionkäytön, äänittämisen, konemusiikin tai masteroinnin kursseja. Kannataa kuitenkin seurata Helmet-musiikkisivuja ja Keskustakirjasto Oodin sivuja tulevaisuudessa. Kursseja saatetaan jossain vaiheessa tuoda takaisin palveluihin.
Musiikki | Helmet
Etusivu - Oodi (oodihelsinki.fi)
On pitkä perinne, että naisten ja miesten vaatteissa napitus on eri puolilla. Nykypäivänä sama perinne näkyy myös vetoketjuissa.
Ei ole täysin varmaa tietoa, mistä perinne on saanut alkunsa. Yksi selitys on, että mies pystyisi vetämään nopeasti tikarin takin alta oikealla kädellä. Naisten napitus taas ommeltiin eri suntaan, jotta miehet eivät voisi tirkistellä heidän paitojensa alle kirkossa. Ennen naiset ja miehet istuivat kirkossa eri puolilla, joten naisten napituksen piti kallistua niin, etteivät miehet pystyneet näkemään nappien välistä paidan alle.
https://yle.fi/uutiset/3-5419147
https://yle.fi/uutiset/3-6949023
Eläketurvakeskus myi Itä-Pasilassa sijaitsevan toimitalonsa vuonna 2019 ja jäi taloon vuokralaiseksi, kunnes muutti uusiin tiloihin Kalasatamaan vuonna 2021.
Lähteet:
Eläketurvakeskus
https://www.etk.fi/ajankohtaista/elaketurvakeskuksen-toimitalo-myyty/
https://www.etk.fi/ajankohtaista/elaketurvakeskuksen-vuosi-2021/
Löysin Google-haulla "rakennusten karttamerkit väritykset peruskartta" Karttapalvelun käyttöohjeen vuodelta 2017.
Siinä sivulla 6 kerrotaan, että kirkolliset rakennukset merkitään yleensä violetilla merkitään kirkolliset rakennukset. Asuinrakennukset merkitään peruskarttaan mustalla, lomaasunnot vihreällä, teollisuus harmaalla ja liike- ja julkiset rakennukset vaaleanpunaisetlla. Muut rakennukset merkitään vaalena harmaalla.
Olisiko S-talo siis seurakuntatalo? Eri aikojen kartoissa väritykset saattavat vaihdella.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja, mutta valitettavasti palvelu on laiterikon vuoksi tällä hetkellä pois käytöstä. Lisätietoja pääkirjaston digitointipalveluista löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/muut-palvelut
Varsinais-Suomen alueella on myös muita yleisiä kirjastoja, jotka tarjoavat digitointipalveluja. Voit tarkistaa kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, missä kirjastoissa digitointi on mahdollista: https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55716. Lisäksi Turussa on monia kaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat maksullisia digitointipalveluita: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=turku+vhs+digitointi.
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)...
Mervi Kunnasrannan ja Anni Raution juuri ilmestyneessä Siili Suomen luonnossa-kirjassa (Otava 2022) kerrotaan, että "nopeimmillaan siili voi lyhytaikaisesti pinkaista lähemmäs 10km vauhtiin, mutta keskimäärin se tekee matkaa runsaat kolme kilometriä tunnissa."
Samaisessa kirjassa kerrotaan mm. Hemmo-nimisestä siilistä, jonka elämää seurattiin Joensuun yliopiston siilitutkimushankkeessa vuosina 2004-2008. Hemmo oli niin vikkelä eräälläkin kesän "riiuureissullaan", että tutkijan piti vaihtaa kävelyseurannasta polkupyörään ja lopulta autoon, jolla ajeltiin Hemmon perässä öisiä pyöräteitä pitkin.
Lähde: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022)
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset...
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen...
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
