Suosittelisin tutustumista seuraaviin teoksiin:
- Miettinen, Seppo K.: Logiikka - perusteet
- Kangasaho, Jukka ym.: Logiikka ja lukuteoria
Jälkimmäisen teoksen sivuilla 56-65, on esimerkkejä ja harjoituksia kvanttoreilla laskemisesta.
Ateneumin taidemuseon erikoistutkija vastaa asiaan näin:
"Pojat ovat mitä todennäköisimmin helsinkiläinen Werner Sivenius (takimmainen poika) ja pienempi poika on mahdollisesti hänen veljensä.
Useampikin tutkija on esittänyt että malleina olisivat tamperelaisveljekset Lauri ja Kalle Railio, perustuen Veljekset-nimisen maalauksen takana olevaan lappuun. (Veljekset-maalauksen pojat on todettu samoiksi kuin Haavoittunut enkeli -maalauksen kantajapojat.) Lapussa lukee, että (Veljekset)-teos on maalattu Tampereella, ja samat veljekset on kuvattu Tampereen Johanneksen kirkon koristelussa vuosina 1904-1906.
Taidehistorioitsija Marjatta Levannon mukaan maalauksessa eivät kuitenkaan ole Railon veljekset, sillä Veljekset-teos näkyy...
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Kyllä ikärajoja sisäänpääsyyn oli, 20 vuotta ja joskus enemmänkin. En löytänyt kuitenkaan tarkempaa listaa ravintoloiden ikärajoista tuolta ajalta. Alkoholilainsäädännön historiaa ja sen vaikutuksia on listattu THL:n sivulle, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkohol… sekä selvitys alkoholioloista, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104360/THLselvitysAlkohol…. Alkoholilain ja anniskelun historiasta tehdystä opinnäytteestä voi lukea ikärajojen historiaa. Myös 1970-1980 -luvuilla rajoitettiin väkevien alkoholijuomien myyntiä ikärajalla, joka oli 20: Alkoholipolitiikka ja ravintoala, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121487/Opinnaytetyo%20-%2…
Alkoholilaki, ...
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintaviraston eli NASA:n verkkosivuilta on saatavilla tietoa kansainvälisten avaruusasemien rakenteista. "Reference Guide to International Space Station" -dokumentin mukaan esimerkiksi voimanlähteitä jäähdytetään nesteperusteisesti. Avaruusalusta ja sen laitteiston tuottamaa lämpöä puolestaan jäähdytetään vesi-ammoniakkiperusteisen jäähdytysjärjestelmän avulla. Aluksen sisätilojen vesikiertoisesta järjestelmästä lämpö siirtyy lämmönvaihtimen kautta avaruusaluksen ulkopuoliseen, ammoniakkia sisältävään järjestelmään. Lämmennyt ammoniakki luovuttaa lämmön avaruuteen jäähdyttimien kautta.
Kansainvälisten avaruusalusten rakenteita kuvaava dokumentti löytyy NASA:n Space Sation Assembly -verkkosivuilta....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyetään antamaan vastauksia kirjaston tietopalvelun puitteissa eli antamalla tietoa siitä, mikä lähdeaineisto voisi sisältää tiedon, jota etsitään.Tästä aiheesta löysin artikkelin julkaisusta Kielikello 1/1991. Siinä käytetyssä aineistossa on yleisempi ollut ä, https://www.kielikello.fi/-/a-sta-o-hon-suomen-kielen-yleisyystilastoja. Kannattaa kuitenkin kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, onko aiheesta tuoreempaa julkaisua, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Espoossa seuraavat kirjastot ovat auki sunnuntaisin (aukiolotiedot vuoden 2022 loppuun):
Entresse (10-18)
Iso Omena (10-18)
Lippulaiva (10-18)
Sello (10-18)
Lisäksi monia Espoon pienempiä kirjastoja voi käyttää omatoimisesti, eli kirjaston oven saa auki kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Helsingissä sunnuntaisin ovat avoinna Itäkeskuksen (12-18), Rikhardinkadun (12-18) ja Töölön )12-18) kirjastot sekä Keskustakirjasto Oodi )10-20). Vantaalla Tikkurilan kirjasto on avoinna omatoimisesti (9-16).
Aukiolotiedot voi aina tarkistaa palvelusivustoltamme www.helmet.fi
Harry Potter-kirjoista ei ole tehty selkokirjaversioita, joten helppolukuisia kirjoja ei niistä löydy. Lukutaidon kehittymistä odotellessa voi vaikka kuunnella Potterit äänikirjoina tai katsella kirjoista tehdyt elokuvat. Lasten tietokirjoja aiheesta löytyy paljon, tässä muutama esimerkki:
Harry Potter : Taikuuden historia (2018)
Harry Potter: Tylypahkan vuosikirja (2017)
Revenson, Jody: Harry Potter: Suuri hahmokirja (2015)
Revenson, Jody: Harry Potter : Suuri maaginen arkisto (2016)
Internet-tiedonhaun perusteella sana äyssi vaikuttaisi pohjautuvan sanaan autisti, jota käytetään myös halventavassa merkityksessä. Sanojen vokaalirakenne (a-u-i ja ä-y-i) viittaisi tämän yhteyden olevan todennäköinen.
Lähteinä tälle tiedolle olivat kuitenkin ainoastaan Internetin käyttäjien ylläpitämä Urbaani sanakirja (https://urbaanisanakirja.com/word/ayssi/) sekä sosiaalisen median kanavat, joissa julkaisun tekijä on käyttänyt samassa julkaisussa samaan asiayhteyteen viittaavia niin kutsuttuja hashtageja.
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tuoreimmat väestötiedot ovat elokuulta 2022. Tuolloin 0–14-vuotiaita tyttöjä oli Suomessa 411 995. Syyskuun ennakkoväkiluvut julkaistaan 27.10.2022.
Kuukausittaiset ennakkotiedot väestöstä iän ja sukupuolen mukaan löytyvät väestön ennakkotilastosta: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Tilaston taulukoihin pääset täältä: https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/?tablelist=true
Tiedot saat poimittua taulukosta 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 0–14-vuotiaita tyttöjä 416 349.
Lopulliset väkilukutiedot vuosittain löytyvät väestörakennetilastosta,...
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Tammen kultaisissa kirjoissa ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1954 julkaistu Walt Disneyn Pupuvaari Pitkäkorva (suom. Marjatta Kurenniemi) on lainattavissa kirjastoista. Teoksesta on otettu useita lisäpainoksia.
https://finna.fi/Record/kyyti.220616
Pupuvaari pitkäkorva sisältyy myös vuonna 2019 julkaistuun Disneyn kultaiseen eläinkirjaan.
https://finna.fi/Record/kyyti.1379394
Dave Lindholmin kirjasta "Puhtaat laivat" (Johanna 1978) löytyy kappaleen sanat kokonaisuudessaan. Kappale on musiikillisesti slaavilaista romanimusiikkia yhdistettynä bluesiin ja rockiin, tämä heijastuu myös sanoitukseen. Kappaleen toistuva refrain on "I love my Nuschka, my donkie, my doggy, too." Sanoituksissa viitataan vuoristomaiseen paikkaan, jossa laulun kertoja viettää aikaansa aasin ja koiran sekä Nuschkan kanssa. Sanoituksesta ei ilmene suoraan, että viittaako Nuschka johonkin naiseen vai mainittuun aasiin. Laulun sanoitus on nimeään lukuunottamatta englantia.
"Puhtaat laivat" on lainattavissa Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1376773?lang=fin
Mikään löytämistämme juhannukseen sijoittuvista kirjoista ei muistuttanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa vielä käydä Kirjasammon listaa läpi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mahdollisuuksia varmaankin on paljon. Et kertonut, oliko kyseessä muistelmateos vai romaani. Et myöskään, luitko kirjan suomeksi vai englanniksi.
Yksi mahdollisuus on Peter Sheridanin muistelmateos Nuoruuteni Dublin. Kirja on ilmestynyt suomeksi 2000. Kirja kertoo 1960-luvun lapsuudesta Dublinissa. Kirjasampo kertoo kirjasta näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf882a5e6-838f-4b63-8b43-961cd20d99bc
Muita mahdollisuuksia:
Brown, Christy : Jonnekin päivästä pois. Kirja kertoo 1960-luvun Dublinin elämästä. Kertojana vaikeasti vammainen minähahmo. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au484129f5-126d-4f92-9ef0-c52fbea286f4
Doyle, Roddy: Paddy Clarke hähhähhää (suomeksi 1993). Kirja on...
Julia Quinnin romaanit voisivat olla seuraava luettava sarja. Helmet
Dekkareiden ystävälle voisivat sopia Jessica Fellowesin Mitfordin perheestä kertovat kirjat.
Tällä hetkellä hyvin suosittu kirja on: Tämä kokonainen maailmani / Elizabeth Gilbert ; suomentanut Taina Helkamo.
Vanhempia kirjoja Anhony Trollopen teokset Wikipedia
Nuoremmille Eoin Colferin WARP-kirjat. Helmet
Suomalaisia viktoriaanisen ajan kertomuksia:
Akvarelleja Engelin kaupungista / Jukka Viikilä.
Puuvillatehtaan varjossa / Ann-Christin Antell.
Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita sarja
Kaari Utrion uudemmat romaanit 1800-luvun suomesta
Sara Medbergin kirjat 1870-luvulta
Lisää kirjavinkkejä: Kirjavinkit.fi sekä Kirjasampo...
