Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Kuten arvelittekin, Elintarviketurvallisuusviraston (http://www.evira.fi ) sivuilta löytyy tietoa näistä asioista, kohdasta Elintarvikkeet, Valvonta ja yrittäjät, Pakkausmerkinnät, http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/pa… .
Richard Adamsilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Keinumorsian. (The Girl in a Swing, 1980). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1986.
Ruohometsän kansa. (Watership Down, 1972). Suom Kersti Juva. WSOY 1975.
2.laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1976.
Ruohometsän tarinoita. (Tales from Watership Down, 1996). Suom Kersti Juva. WSOY 1997.
Ruttokoirat. (The Plague Dogs, 1977). Suom Panu Pekkanen. WSOY 1978.
Shardik. (Shardik, 1974). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1980.
Täydellisen listan hänen kirjoistaan löydät sivulta:
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Richard_Adams.htm
Kysymyksesi on varsin laaja eli etsitkö tietoja sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista tai erikoiskirjastoista?
Muutamia esimerkkejä kuitenkin, lähinnä yleisten kirjastojen kannalta; Kirjastopalvelu julkaisee vuosittain teoksen Kirjastot ; yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta, uusin on vuodelta 2001. Siinä on tilastotietoja kirjastojen käytöstä, hankinnoista, taloudesta jne. - Kirjastopoliittisen työryhmän laatimassa Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001-2004 on lyhyesti yleisten kirjastojen rahoituksesta. Yleisistä kirjastoista on tilastotietoja myös julkaisussa Kuntien talous ja toiminta.
Opetusministeriön sivustossa on perusteellista tietoa yleisistä kirjastoista, niiden rahoituksesta sekä krijastolaista:
http://www...
Tämäntyyppisiä kysymyksiä on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta asiasanalla kirjastot tai kirjastoala. Samoilla asiasanoilla voit katsoa vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=221 löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman.
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-...
Kovin laajoja ja seikkaperäisiä selvityksiä ilmiöstä ei tunnu löytyvän, mutta jotakin sentään.
Ebsco-artikkelitietokannassa on luettavissa seuraava lyhyt artikkeli:
EXTREME SURFING ON THE AMAZON
Surfing on a river? Every year, surfers gather for a championship on the Amazon River. They call it "Amazon not-com."
Ocean tides smash up the Amazon twice a day. The tides cause a wave 15 feet high to roar upstream. This wave is called the pororoca, or "big noise." It is
full of crocodiles, trees, garbage from the river bottom, and fish with nasty spikes.
Why would champion surfers want to ride the pororoca? If you do it just right, you can ride the wave for a long time--as long as 17 minutes. That is a lot
longer...
Alppimurmelin latinankielinen nimi on Marmota marmota. Kirjoittamalla internetin hakuohjelmaan tämän nimen saat lukuisia alppimurmeleita käsitteleviä sivuja, joilla on myös paljon kuvia. Teksti on useimmiten englanniksi tai saksaksi. Suomen kielellä kuvia ja tietoa alppimurmelista löytyy ainakin kirjoista, esim. teoksista Maailman luonto, nisäkkäät 2 ja Bjärvall, Euroopan nisäkkäät. Internet-tiedonhakuun pääset esim. kirjastojen internet-sivujen kautta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään myös yrtteihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita.
Annemarta Borgeni, Minun yrttini, kirja yrteistä, yrttiruuista ja muustakin, Otava, 1999.
Marjaleena Hovila, Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit, Biokustannus oy, 1997.
Jonsson, June, Yrttikirja, Kirjayhtymä, 1980.
Jonas Gardellin teoksista ilmstyy tänä syksynä suomeksi teos Kummajainen astuu kehiin. Kirja on tilattu useimpiin maakuntakirjastoihin. Jonas Gardellia ei ole käännetty englanniksi kuin osa Frestelsernas berg-teoksesta (Neil Smith presents ...his translation of an extract from Frestelsernas berg (The Mountain of Temptation, 1995).
Vaihtosähkömoottoreista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Aura, Lauri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet, 1996,
Niiranen, Jouko: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus, 1999 sekä
Sähkötekniikan käsikirja 2, 1977.
Kaikki kirjat löytyvät Kokkolan kaupunginkirjastosta tai Koulutuskirjastosta. Lisää kirjoja aiheesta voit etsiä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanan sähkömoottorit tai sähkökoneet.
Voit myös käydä kirjastossa ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kokkolan kaupunginkirjaston luokasta 62.6 ja Koulutuskirjaston luokasta 621.3 löydät sähkötekniikkaa käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Neidonhiuspuu eli temppelipuu on tieteelliseltä nimeltään Ginkgo biloba.
Kasvin lääkinnällisistä vaikutuksista saat tietoa vaikkapa näiltä sivuilta:
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/rohtokas/8.htm
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0801/4b.htm
Tältä Gingko-sivustolta löytyy "kaikki mahdollinen" kasvin historiasta:
http://www.xs4all.nl/~kwanten/ - kasvin alkuperämaana pidetään ilmeisesti Kiinaa.
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Kovin vähän tuloksia tuntuu tiedonhausta tulevan. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanoilla "rikollisuus" ja "kasvatus" vain kolme viitettä:
Tekijä(t): Martens, Peter L. Nimeke: Familj, uppväxt och brott / Peter L. Martens Julkaistu: Stockholm : Brottsförebyggande rådet, 1992 Ulkoasu: 147 s. ISBN: 91-38-12761-X
Nimeke: Rikoksettomaan elämänhallintaan : seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista selvittäneen toimikunnan mietintö Julkaistu: Helsinki : Oikeusministeriö, 2001 Ulkoasu: 124 s. ISBN: 951-53-2296-0
Nimeke: Väkivallan kierre / Jaana Haapasalo (toim.) Julkaistu: [Helsinki] : Tietosanoma, 1999
Ulkoasu: 179 s. ; 21 cm ISBN: 951-885-156-5 (nid.)
Sanoilla...
Kirjallisuutta EU:n vaikutuksista Suomelle on jo saatavissa, koska takana on useita jäsenyysvuosia. Löytyy esim. teokset
Suomi 5 vuotta Euroopan unionissa: toiveita, pelkoja, tosiasioita. Eurooppa-tiedotus, 2000.
EU ja Suomi: unionijäsenyyden vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Edita, 2000.
Lisää teoksia voit selata Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
asiasana(selaus) -haulla
esim. asiasanaketjulla Euroopan unioni jäsenyys vaikutukset Suomi
Keskustelusivuilla voi myös olla jotakin EU:n hyödyistä
Sinun äänesi Euroopassa
http://europa.eu.int/yourvoice/index_fi.htm
Etla on myös tehnyt tutkimuksia EU:n vaikutuksista
http://www.etla.fi/
samoin...
Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli Carolyn Keenen ja Neiti Etsivän jäljillä. Nämä löytynevät lähimmästä kirjastostasi.
Internetistä löytyi Carolyn Keene -sivusto osoitteessa: http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html .
Intialaisesta pukeutumisesta ei näyttäisi olevan varsinaisia kirjoja. Internet on tässä asiassa paras lähde. Laitan tähän muutamien englanninkielisien Internet-sivujen osoitteita. Sari ei ole puku vaan kangas, joka kiedotaan tietyllä tavalla, joten varsinaisia kaavoja ei ole. Ohjeita kankaan kietomiseen sen sijaan löytyy.
Kannattaa vierailla jos mahdollista esim. Intian Basaari -myymälöissä, joita on ainakin suurimmissa kaupungeissa esim. Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä (asematunneli).
ohjeita sarin käyttämiseen & kuvia
http://www.indianselections.com/category/general.howtowearasari
tietoa intialaisesta pukeutumisesta
http://www.devi.net/saribook.html
kuvia sareista
http://www.sarimagic.com/textiles/Sarees/ (hyvä!)
http://www....
Asiasanoilla aidat tai portit löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 useita teoksia. Koska monet niistä ovat lainassa, emme pysty tarkistamaan, sisältävätkö ne juuri kysymänne kaltaisia aitoja tai portteja. Paikalla olevista koristeellisia aitojen ja porttien kuvia on ainakin kirjassa Mandel: Wrought iron.
Kirjastossa on käytettävissä myös Aleksi -niminen artikkelien viitetietokanta, josta voi etsiä aikakauslehtiartikkeleita samoilla asiasanoilla.
Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
