Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Raporttia saa Helsingin opetusvirastosta. Raportin ensimmäinen tekijä on Pauliina Luoma ja raportin nimenä on Kouluterveys 2002, Helsingin kuntaraportti. Raportilla ei ole ISBN- numeroa tms. tunnistetta. Stakesin julkaisuista saa laajasti tietoa nettisivuilta http://www.stakes.fi .
Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Haukilahden l. Gäddvikin historian asiakirjatiedot alkavat v. 1540, jolloin Gäddvikin yksinäistalo mainittiin yhtenä Espoon pitäjän kylänä. Talon hävittyä sen entinen alue oli kokonaan asumattomana kaksi vuosisataa siihen asti, kun Gräsan kartano perusti Haukilahden rantaan kaksi torppaa. Torppien lähelle raivattiin peltotilkkuja. Gräsan oli ilmeisesti Espoon vanhin rälssitila ja sitä pidetään historiallisesti yhtenä Espoon tärkeimmistä kartanoista.
Seuraava käännekohta alueen asutushistoriassa oli kahden huvilapalstan (Kalvholmen ja Toppelund) perustaminen alueen kaakkoiskolkkaan 1880- luvulla.
vuonna 1924 alueelle muuttaneen Herlin- nimisen kalastajan haastattelusta käy ilmi, että tuolloin alueella ei vielä ollut yhtään huvilaa. Näihin...
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Ferlinin runo "Spörjer du, broder" löytyy Leo Saukkoriipin (kirjassa Kirjavin lyhdyin, runon nimi on Kysytkö veljeni)kääntämänä.
Ferlinin sanoin:
Utanför fångens förpestade rum
klarögda stjärnor glöda.
- Ser jag dem färdas i glitterskum
alla de stillsamma döda...
Saukkoriipi:
Suolaisen sellinkin ikkunasta
kirkassilmäinen tähti.
- Jossakin tuollako matkalla,
ne jotka täältä jo lähti?
Hei! Kysy lähikirjastostasi ko. kuukausien numeroita. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa säilytetään Hesaria 3 kk lehtinä, jonka jälkeen ne ovat saatavilla mikrofilmeillä. Toimii itsepalveluna, henkilökuntaresurssit eivät riitä hakemiseen. Meillä on palvelukopiojärjestelmä, mutta se edellyttää täsmällistä tietoa, kuten päivämäärä.
Mikrofilmikopiopoita Etelä-Suomen Sanomista ko. päivältä saat vain Helsingin yliopiston kirjaston kirjastosta Unioninkatu 36 (tuomiokirkon vieressä).
Lehtisalissa on kopiolaitteet mikromuotoisen aineiston kopiointia varten.
Rune Andreassonin Bamse-kirjoista on suomennettu viisi: Nalle ja leijona, Nalle ja merirosvot, Nalle lentää kuuhun, Nalle Villissä lännessä ja Nallen koulu. Suomennokset ovat 1960-70-luvuilta. Lisäksi 1986 on suomennettu viiden sadun kokoelma Nalle, maailman vahvin karhu. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa näitä suomennoksia ei löydy, joistakin maakuntakirjastoista muualta Suomesta kylläkin. Nalle lentää kuuhun ja Nalle ja leijona -nimiset kirjat ovat Plussa-aineistorekisterin mukaan Espoon Tapiolan kirjaston kokoelmissa, mutta tekijäksi on merkitty Hilkka Palola. Kyse on kaiketi silti samoista kirjoista, koska Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan nämä Andreassonin kirjat on suomeksi kertonut Hilkka Palola.
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Eila Pennasen teos: Ruusuköynnös lienee saanut nimensä Tampereen tuomiokirkon ruusuköynnöstä esittävän maalauksen mukaan.
Aino Malisen romaanissa Ruususeppele on samannniminen luku.
Helakisa, Kaarina: Lumottu ruusu.
Teoksessa Ruusutarha on ruusuihin liittyviä runoja ja proosakatkelmia.
Lagerlöf, Selma: Jouluruusun legenda.
Paustovski, Konstantin: Kultainen ruusu sisältää samannimisen novellin. Novelli kertoo taotusta ruususta.
Saint-Exupery: Pikku prinssi teoksessa esiintyy myös ruusu.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta:
http://www.infoplease.com/ipa/A0904550.html
Sivun mukaan käynnissä on yhteensä 21 suurehkoa aseellista konfliktia eri puolilla maailmaa. Edelliseen liittyen katso myös http://www.infoplease.com/ipa/A0904663.html
Katso myös YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot http://www.un.dk/finnish/peace%20and%20security/Fact_sheet/UN%20peaceke…
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Voi kysyä lähikirjastostasi mm seuraavia:
Imago mundi : ihmisen ja tieteen uudet maailmat. - 1992
Lainema Matti: Ultima Thule : pohjoiset löytöretket. - 2001
Lang John: Löytöretkeilijä James Cook. -1919
Löytönen Markku: Eteläisten merten salaisuus. - 1996
Löytönen Markku: Tuntematonta mannerta etsimässä James Cookin matkassa. - C-kasetti. - 1995
MacLean Alistair: Kapteeni Cook. - 1972
Moorehead Alan: Mennyt paratiisi. - 1967
Netistä löytyy monia lähinnä englannikielisiä sivuja, esim.
http://www.CaptainCookSociety.com/
http://www.south-pole.com/p0000071.htm
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyivät seuraavat artikkeliviitteet:
1
Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?
Linkola,
Antti
Suomen lääkärilehti 2002,
nro 34, sivu 3295-3296
2
Mäntän seudulla hoitoketjut paremmiksi :
kahden kunnan terveydenhuollosta
rakennetaan...
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
