NetMot sanakirjaston Collins English Dictionary antaa sanalla Syriac vastaukseksi vapaasti suomennettuna seuraavaa: Aramean kielen murre, jota puhuttiin Syyriassa n. 13:lle vuosisadalle A.D. asti ja se on edelleen käytössä tiettyjen bysanttilaisten kirkkojen liturgisena kielenä. Kirja Uusi suomi-englanti suursanakirja, ISBN 9510121584, kertoo sanan Syriac tarkoittavan syyrian kieltä.
Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Mäkihypyn pituusennätyksistä löytyy tietoa Suomen Hiihtoliiton sivuilta (https://www.hiihtoliitto.fi/makihyppy-yhdistetty/makihyppy-yhdistetty/h…). Sieltä selviää muun muassa, että ensimmäinen suomalainen 200 metrin rajan ylittänyt oli Toni Nieminen.
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Kaarlo Kramsu on tosiaan kirjoittanut useampia Nuijasotaan liittyviä runoelmia mm. Ilkka, Jaakkima Berends, Santavuoren tappelu, Tarina, Hannu Krankka ja Taneli Luukkonen. Mutta kysymänne runo ei ole Kaarlo Kramsun vaan Kasimir Leinon.
Runo on osa Leinon sarjasta Historiallisia kuvia, 1. Olavinlinnan edustalla. Runo on julkaistu mm. kokoelmassa Leino, Kasimir, Runoja, Otava, 1899.
Runo on julkaistu myös nimellä Savon nuijapäät teoksessa Suomen kirja, kansakoulun lukukirja II, Otava, 1904.
Molemmat kirjat löytyvät esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta ja saatavuuden voitte tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi .
DANIEL on heprealainen nimi, Raamatun Vanhassa testamentissa tunnetaan ainakin kolme Danielia. Nimen merkitys on 'Jumala on tuomarini'. Nimi on eri kielialueilla yleistynyt 1600-luvulta lähtien, joskin tiedetään, että ainakin Englannissa sitä on käytetty jo 1100-luvulta lähtien. Danielin nimipäivä 11.12. (suomalaisissa kalentereissa vuodesta 1708 lähtien) on alkuaan 11.12.493 Samothrakeen saarella kuolleen samannimisen pylväspyhimyksen muistopäivä. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat mm. Taneli, Tani, Tane.
KRISTIAN on muunnos latinalaisesta nimestä Christianus 'kristitty'. Nimi on ollut suosittu alasaksalaisella ja pohjoismaisella kielialueella, mm. Tanskassa hallitsijanimenä. Suomalaisia muunelmia on mm. Risto.///LÄHDE: Etunimet / Kustaa...
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Valokuvaaja Greg Gormanin teoksia ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa Helsingissä on teos nimeltä Visual aid (toimittanut James Danziger, 1986), jonka kuvista osa on Greg Gormanin valokuvia.
Ruotsin kansalliskirjaston kokoelmissa on Gormanin teos nimeltä
Visual merchandising and store design workbook : merchandising, fixturing and lighting: create visual excitement for retail stores.
Kysymiäsi kirjoja on pääasiassa Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain kirjastoissa. Kirjoja voi kaukolainata oman kunnan kirjaston kautta, mutta Turun kaupunginkirjaston tilaava kaukopalvelu on pääkirjaston muuton takia suljettu maaliskuuhun 2007 asti. Ota yhteyttä kirjastoon täältä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin...
Suomen kansallisfilmografian 5. osan sivuilla 476-479 on täydellinen selostus elokuvasta Olet mennyt minun vereeni (ilm.1956)
Helmet-hakemistosta sitä ei löydy, eli se ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Kysy lisää asiantuntijoilta eli Suomen elokuva-arkistosta http//www.sea.fi
Alastaron kunnankirjasto on auki joka päivä, aukioloajat löytyvät kirjaston kotisivulta, http://www.alastaro.fi/Default.aspx?id=327446 . Juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin suljettu.
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
