Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.)....
Kyseinen kappale löytyy nuottina Dennis Cyporynin teoksesta The bluegrass songbook: eighty-eight original folk and old-time mountain tunes vuodelta 1972. Teos kuuluu Jyväskylän, Kouvolan, Rovaniemen ja Tampereen kaupunginkirjastojen kokoelmiin. Siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus pääkaupunkiseudulle. Vantaalla kaukopalvelumaksu on seitsemän euroa.
Pekka Vartiaisen Länsimaisen kirjallisuuden historiassa (BTJ, 2009) kerrotaan Émile Zolan (1840-1902) asemasta kirjallisuudenhistoriassa. Yleisen positivistisen suuntauksen vanavedessä Zola siirsi aikakauden ihanteet kirjallisuuteen, hänet mainitaan jopa naturalismin pääteoreetikoksi. Naturalistisen romaanin päähyveenä Zola pitää objektiivisuutta; todellisuudenkuvauksen tuli olla täsmällistä, konkreettista ja dokumentaarista ja romaanin tulisi toimia myös yhteiskunnallisten olojen muokkaajana.
Nana (1880, suom. 1930) on osa laajempaa romaanisarjaa Les Rougon-Macquart. Vartiainen mainitsee sen herättäneen aikanaan laajan keskustelun uskaliaan sisältönsä ja julman ihmiskuvauksensa vuoksi.
Lisää analyysiä Zolan kirjallisen tyylin...
HelMet-kirjasto on hankkinut lisenssit HelMet-monihaun maksullisten tietokantojen käyttöön nimenomaan rekisteröityneille asiakkailleen. Kirjaston koneita taas voivat käyttää myös sellaiset asiakkaat, joiden asiakastietoja ei ole lainaajarekisterissä. Siksi monihaku vaatii kirjautumisen riippumatta siitä, miltä koneelta sitä käytetään.
Arkulle laskettavan kukkatervehdyksen tekstin valitseminen on hyvin henkilökohtainen asia, johon vaikuttavat niin vainajan kuin muistelijankin ominaisuudet. Siksi tuntematta kysyjää tai vainajaa on valitettavasti vaikeaa ehdottaa sopivaa muistotekstiä. Suosittelen, että joko käyt kirjastossa tutkimassa sitä runsasta mietelauseiden ja runojen tarjontaa, joka sieltä löytyy, tai valitset sopivan muistotekstin joltakin internetsivustolta. Oliko hänellä ehkä jokin lempirunoilija tai harrastus, joka luontevasti sopisi tilanteeseen? Tässä joitakin teoksia:
Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun / koonnut Jaakko Haavio.
ET-lehden rakkaimmat värssyt ilon ja lohdun hetkiin / [toimittaneet Marja Bergman, Leena Tanskanen ja Sari Alho]
Verkosta...
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit...
Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava teos:
Lindgren, Barbro: Anna mun kaikki kestää (Tammi, 1991)
Kirjassa seikkailevat pieni Hansupoika, käpyjä ja kaameasti naurava kivikuula.
Muistiinpanosi viitannee tähän:
Carlo Ginzburg: Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva (Gaudeamus, 2007)
1500-luvulla Italiassa eläneen mylläri Domenico Scandellan eli Menocchion omintakeiset ajatukset herättivät historiantutkija Carlo Ginzburgin uteliaisuuden, kun tämä törmäsi niihin udinelaisessa paikallisarkistossa 1960-luvulla. Noin 400 vuotta aikaisemmin Menocchion ajatuksista oli kiinnostunut myös inkvisitio, jolle mylläri joutui tekemään tiliä käsityksistään Jumalasta, uskonnosta ja maailmankaikkeudesta.
Inkvisition kuulustelupöytäkirjojen perusteella Ginzburg hahmottelee Menocchion maailmankuvan, joka ei ollut sopusoinnussa katolisen kirkon eikä kerettiläisten lahkojen oppien kanssa. Hänen mukaansa se heijastaa...
Sinun tosiaan kannattaa mennä selvittämään asiaa kirjastoon, josta olet lainannut levyn. Jos levy löytyy sieltä, et joudu maksamaan mitään vaan lainausestosi poistetaan.
Sven Delblancin Samuelin kirja WSOY, 1983 sopii kuvaukseen. Sarja pohjautuu kirjailijan äidinisän ja hänen perheensä vaiheisiin. Muut osat ovat Samuelin tyttäret WSOY, 1985, Kanaanin maassa WSOY, 1986 ja Maria yksin WSOY, 1989.
Ymmärsin kysymyksestäsi, että olisit tarvinnut tietoja hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään.
Jos netistä löytyvä tieto on tarpeeksi luotettavaa tutkimukseenne, kannattaa tällaisia pikkutietoja etsiä vaikka Wikipediasta, joka on internetissä oleva tietosanakirja. Wikipediaan tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska sitä voi periaatteessa päivittää kuka vain, joten tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa. Painetut tietosanakirjat tietysti antavat luotettavampaa tietoa, mutta yhtä kompaktissa muodossa.
Näistä osoitteista löytyy tietoa jatkosodasta sekä Operaatio Barbarossasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
(Lainaus artikkelista: "Suomalaisten kokonaistappiot olivat Kannaksella noin 44...
Olemme tutkineet meillä Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat Paholaisen kirjeopisto-teokset ja niissä ei ole kuvitusta. Vanhin niistä on vuodelta 1950. Lisäksi katsoimme Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta, josta pitäisi löytyä tiedot kaikista suomennoksista ja painoksista (ainakin 1960-luvulta alkaen), ja niissä ei ole missään mainintaa kuvituksesta. Se yleensä mainitaa jos teoksessa on kuvitusta.
Lewisin romaanissa Suuri avioero on kuvituksena sekä piirroksia että Aleksandra Ionovan maalauksia. Saattaisiko tämä olla etsimäsi teos? Se on vuodelta 1970. Sitä on yksi lainattava kappale Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Tarkoittanet teosta Kansanvallan puolesta LNL 25 vuotta/toim. Mikkola (1977).
Historiikki löytyy Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro tällä nimellä.
