Yleisimmin odt-tiedostoja käytetään OpenOffice.org-ohjelmistolla, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.openoffice.org/fi/. Myös Microsoft Word osaa jossakin määrin avata kyseistä tiedostomuotoa. Word 2010 osaa Microsoftin mukaan aukaista tiedostoja suoraan, mutta vanhemmat versiot vaativat päivityspaketin. Osoitteesta http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/opendocument-tekstiasiakirj… löytyy ohjeistus tiedoston avaamiseen Word 2007 -versiolla.
Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument#OpenDocumentia_tukevia_ohjelm… löytyy lista useista muista ohjelmista, jotka tukevat pdt-tiedostomuotoa.
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia...
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan...
Uuden HelMet-kirjastojen kirjastokortin saat kadonneen tilalle mistä tahansa Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortti maksaa kolme euroa mutta alle 15-vuotiaille vain kaksi euroa. Uuden kortin hankkimiseksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Uuden kortin myötä kirjastokortin numero muuttuu mutta nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana kuin ennen.
Uuden kortin hankkimiskerroille ei ole olemassa rajaa, joten uuden kortin voi saada, vaikka olisi hävittänyt korttinsa vaikka kymmenenkin kertaa. Jokaisesta kadonneen tilalle tehdystä uudesta kortista menee kuitenkin aina tuo kahden tai kolmen euron maksu.
Runo löytyy Valto Saran Lähellä maata -nimisestä -lausuntarunoja kokoelmasta. Se on kokoelman ensimmäinen runo. Kokoelma on ilmestynyt vuonna 1932, eikä sitä ole Jämsän kirjastossa. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston kirjavarastosta se löytyy. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kyseisiä elokuvia ei ole palautettu vaan ne ovat jääneet asiakkaille lainaan. Molemmat tapaukset ovat perinnässä. Valitettavasti näihin on turha laittaa varausta. Kyseiset dvd-levyt eivät käytännössä ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Laitoimme täältä kirjastosta heti kyselyn, voisimmeko saada hankittua uuden dvd-elokuvan Peter Panista. Saimme heti vastauksen: Tällä hetkellä Peter Pan ei ole Disneyn tarjonnassa ollenkaan. Disney tarjoaa tuotteitaan yleensä vain hyvin lyhyen aikaa. Jos uusintajulkaisu Peter Panista jossain vaiheessa tulee, teemme toki siitä tilauksen.
Tällä hetkellä tilanne on siis se, että piirrettyä Peter Pania ei voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista eikä meillä ole tietoa, milloin saamme uuden...
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
Rekisteröintiavaimien luovuttaminen kirjaston asiakkaalle:
Rekisteröintiavain on tilaajakohtainen eikä Sanoman käyttöehtojen mukaisesti niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle (ts. kirjaston asiakkaalle): "Tunnisteet ovat asiakaskohtaisia eikä Asiakas saa luovuttaa tai ilmaista niitä kolmannelle. Asiakas on vastuussa kaikesta tunnisteilla tapahtuneesta käytöstä" (lähde: http://www.sanomamagazines.fi/kayttoehdot.html).
Rekisteröidessä tunnukseen liitetään myös julkinen profiili, jota voi käyttää sivustolla kommentointiin. Jos kirjasto luovuttaisi käyttöehtojen vastaisesti rekisteröintitunnuksen asiakkaalle, se samalla antaisi asiakkaalle oikeuden kommentoida julkista keskustelua kirjaston tilaajatunnuksen turvin.
Hankintajärjestelmämme mukaan kyseinen kirja on jo saapunut Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolle, joten eiköhän se kohta tule HelMet-palveluunkin. Muihin kaupunkeihin se ei ole vielä tullut.
Suomenkielisen kirjan ilmestymisestä kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on lainattavissa kirjastosta. Kirjat täytyy muovittaa ja luetteloida ennen kuin ne saadaan asiakkaille.
Harmillista, ettet ole saanut lupaamaamme palvelua. Yritämme jatkossa informoida asiakkaita paremmin laitteiden ollessa poissa käytöstä.
Sellon ja Tapiolan lisäksi ainakin Kirjasto 10:n Studiossa on mahdollisuus LP-levyjen digitointiin.
Tapiolan kirjastosta vastattiin kysymykseesi näin:
Tapiolan kirjastoon on juuri hankittu LP-levyjen ja C-kasettien digitointiin tarkoitettu laite. Ennen laitteiston varsinaista käyttöönottoa opettelemme itse käyttämään laitetta ja laadimme ohjeistuksen asiakkaita varten.
Asiakkaille laite "esitellään" Tapiolan kirjastossa pe 30.3. uudistuneen musaparven avajaisten yhteydessä. Tämän jälkeen laite on varattavissa kirjaston neuvonnasta tai numerosta 09-81657300.
Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus...
"Matkalla"-tilassa oleva kirja on matkalla palautuspaikasta omistajakirjastoon, ts. siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin se kuuluu. HelMet-kirjastoissahan lainat voi palauttaa mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteistä.
Mikäli kyse on teoksesta, jota on järjestelmässä vain yksi kappale ja se on "matkalla"-tilassa, voit hyvin tehdä siitä varauksen. Kirja lähtee sinulle heti, kun edellinen lainaaja on palauttanut sen. Jos teoksesta taas on HelMet-kokoelmissa useampia niteitä, varauksesi tarttuu ensimmäiseen palautuvaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Vepsä” tulee itämerensuomalaisten vepsäläisten nimityksestä ja kielestä. 1550-luvulta nimestä löytyy runsaasti merkintöjä Etelä-Karjalasta. Onkin arveltu, että Karjalassa olisi saattanut olla sinne asumaan asettuneita vepsäläisiä siirtolaisia, joiden kautta sukunimi olisi tullut. ”Vepsä” on itsessään niin vanha sana, että sen juuret katoavat historian hämäriin. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sen arvellaan esiintyneen kirjallisissa lähteissä jo 1200-luvulla.
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Pasilan kirjastossa ei valitettavasti ole tarvetta noille viime vuoden numeroille, koska Pasilassa tuo vuosikerta jo on, eikä luultavasti juuri muissakaan kirjastoissa ole siihen kiinnostusta, koska niitä ei ole enää paljonkaan ole lainattu. Sen sijaan voit hyvin tuoda lehdet Pasilan kirjaston kierrätyskärryyn, josta kuka tahansa kiinnostunut voi ottaa ne itselleen. Siten lehdet menisivät varmasti hyödyksi ja iloksi toisille.
Kysyjä viitannee bändiin Creedence Clearwater Revisited, joka on vuonna 1995 perustettu yhtye. Sen perustivat Creedence Clearwater Revival -yhtyeen basisti Stu Cook ja rumpali Doug Cliffords. He eivät voineet käyttää yhtyeen alkuperäistä nimeä sopimussyistä, joten he muuttivat nimen loppuosaa sen verran, ettei sopimusrikkoa syntynyt.
Yhtyeen nimen alkuosan syntyhistoria tiedetään. "Creedence" tulee Tom Fogertyn ystävän Credence Newballin etunimestä, johon vain lisättiin yksi e-kirjain. "Clearwater" tulee Olympia-merkkisen oluen televisiomainoksesta. Tämän uuden yhtyeen nimen loppuosa tarkoittaa suomeksi lähinnä jälleennäkemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
