Kirjan ulkoasua ovat toisaalta kannet, toisaalta kuvien ja tekstin sijoittelu. Ulkoasun suunnittelevat ja toteuttavat graafikko ja/tai taittaja. Graafikon/taittajan työstä kerrotaan Ammattinetissä. Kirjan tuottamista eri näkökulmista käsittelee ”Kustannustoimittajan kirja” (Vastapaino, 2004). Näistä lähteistä ei löytynyt yksinkertaista vastausta kysymykseesi.
Graafikon/taittajan työtä kuvataan näin:
”Kun käsikirjoitus on valmis ja kirjaan mahdollisesti tarvittava kuvitus on hankittu graafikoilta, piirtäjiltä, valokuvaajilta tai kuvatoimistoilta, aineisto siirtyy taittajalle/graafikolle. Hän tekee taiton eli sijoittelee tekstit ja kuvat sivuille sekä suunnittelee toisinaan myös kirjan kannen. … Taittajalta/graafikolta painovalmis aineisto...
Varaus poistuu vain silloin, jos olet merkinnyt rastin teoksen nimen vasemmalla puolella olevaan Poista-sarakkeeseen. Noutopaikka muutetaan valitsemalla pudotusvalikosta uusi noutopaikka ja napsauttamalla painiketta "Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa". Nämä kaksi toimintoa tehdään HelMet-verkkokirjastossa tosiaan samalla painikkeella.
Kirjaston käyttö ja lainaaminen on ilmaista, mutta kirjastoissa on käytössä myös joitakin maksuja.
Helmet-kirjastot perivät myöhästymismaksua aineistosta, jonka palautat tai uusit eräpäivän jälkeen. Myöhästymismaksua ei peritä lasten- ja nuortenostaston aineistosta. Maksuja ei peritä myöskään silloin, kun lapsi lainaa aikuisten osaston aineistoa omaan käyttöönsä.
Jos teet kirjasta tai levystä varauksen Varausmaksu on 0,50 e, mutta sitä ei peritä alle 18 vuotiailta.
Jos kadotat kirjastokorttisi, maksaa uusi kortti 3 e aikuisilta ja 2 e alle 15 vuotiailta.
Jos lainatut kirjat tai levyt katoavat tai vahingoittuvat, pitää ne korvata.
http://www.helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan sinulla voi olla lainassa samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Tästä määrästä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 Blu-ray -levyä ja 5 DVD-levyä. CD-levyjen lainamäärää ei ole rajoitettu eli niitä voit lainata vaikka kokonaislainamäärän verran eli 40 kpl.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja...
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Kysymäsi aineisto löytyy Kansalliskirjastosta sekä lehti- että mikrofilmiaineistona. Lehdet ovat Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa, jota voit tutkia luvan siihen saatuasi em. kirjaston lukusalissa. Mikrofilmattuna aineisto löytyy em. kirjaston Käsifilmistöstä. Kansalliskirjasto ohjeistaa luvan hakemisesta hyvin kotisivuillaan. Kaukolainaksi tuota aineistoa ei anneta.
Katso ohjeet luvan pyytämisestä
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Tässä joitakin viitteitä + sitaatti tai lyhyt esitys sitaatin sisällöstä.
Osoitteessa http://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu
on suomenkielinen sitaattiwikipedia.
Huotari Anna-Leena ja Maija Lehto (toim.):Johtamishaasteena muutos, s. 94 - kirjaston asema ubiikkiyhteiskunnassa
Leena Krohn: Kirjallisuuden uusjaosta, sivu 29 teoksessa Hypén Tarja-Liisa: Kirjan matka tekijöiltä lukijoille, 2007 - verkkokirjasto ei korvaa fyysistä
kirjastoa
Raili Kaupin esitelmä "Mitä on kirjasto" (1952) on julkaistu osoitteessa
http://xmacex.wordpress.com/category/sitaatteja/
Hän lausuu esim.: "Kirjastosta ihminen löytää sen, mitä filosofit ja
tiedemiehet ovat hänen omista kysymyksistään ajatelleet, löytää sen elämän, joka säilyy maailmankirjallisuuden kuvaamana...
Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
Asiaan voi löytää tietoa esim. Carean, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän internet-sivulta. Potilaan oikeudet -nimisen otsakkeen alla http://www.carea.fi/fi/Opastusta/Potilaille%20ja%20l%C3%A4heisille/Poti… on linkit sairaalapotilaan oikeuksiin liittyviin lakeihin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä Henkilötietolaki). Tärkeää tietoa on myös Potilasrekisterin rekiteriselosteessa.
Jos asia ei selviä tarpeeksi niin voi ottaa yhteyttä sairaalaan Palaute-sivun kautta http://www.carea.fi/fi/Tietoa/Yhteys/Palaute/.
Työsopimuslain 3 luvussa säädellään työntekijän velvollisuuksista. 3 luvun 1 §:n mukaan "Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa." Tämä ns. lojaliteettivelvollisuus käsittää kiellon loukata työnantajan liikesalaisuuksia. Työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksille annetaankin erikseen suojaa työsopimuslain 3 luvun 4 §:ssä: "Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia."
Ajantasainen työsopimuslaki löytyy Finlex-tietopankista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pi…
Ammatti- ja liikesalaisuuksista säädellään myös...
Tarkoitatko HelMet-kirjaston lainattavia e-kirjoja? Tarvitset sitä varten iPadillesi Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen käyttöohjeet löytyvät Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632. Sivuilla puhutaan kirjojen ostamisesta, mutta samat periaatteet toimivat myös kirjaston e-kirjoja lainatessa.
EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
Tapauskohtaista tietoa kotitalousvähennyksestä saat Verohallinosta. Voit soittaa palkan- ja eläkkeensaajien valtakunnalliseen palvelunumeroon p. 020 697 002. Palvelunumeroissa palvellaan ma–pe klo 9–16.15.
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
http://www.vero.fi/fi-FI
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyvät tiedot koulutusyksiköistä http://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/alalle-toihin/opiskelu/koulu… . Toimiston yhteystiedot http://www.sktl.fi/liitto/hallinto_ja_organisaatio/toimisto/ .
Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilla kannattaa tutustua Ammattinettiin
http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit?p_p_id=akysearchammatti_IN… .
Opiskelu Avoimessa yliopistossa on myös mahdollista http://www.avoinyliopisto.fi/ . Sieltä löytyvät myös oppiaineittaiset tiedot http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/opetusoppiaineittain#treeBrowser_306… .
Peter Northin kirjasta Culture shock! : Cambodia (2008) kerrotaan, että Kambodzassa on käytössä kansainvälinen metrijärjestelmä eli nykyinen SI-järjestelmä (ks. esim. Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_yksikk%C3%B6j%C3%A4rje…, josta näkyy myös käyttöönottoajat eri puolilla maailmaa).
Ilmansuuntien nimistä en valitettavasti löytänyt yksiselitteistä lähdettä. Northin kirjassa asiasta ei mainita mitään, mitä voinee pitää viitteenä siitä, että käytössä on yleismaailmallisesti tunnetut ilmansuunnat. Kambodza on myös International Organization for Standardizationin eli ISO-standardit määrittelevän organisaation jäsen (http://www.iso.org/iso/about/iso_members.htm), ja näihin standardeihin kuuluu mm. paikanmääritys pituus...
Ruotsalaisperäisen "sukunimiperheen" Selin/Sellin/Sällin alkuperää ei tunnu kiistattomasti selvitetyn. Aiheesta löytyy mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa ruotsalaisten sukututkijoiden verkkosivustolla osoitteessa http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=prev&topic=576&…. Ruotsissa Seliniä on käytetty ns. sotilasnimenä, joten luultavaa on, että osa suomalaisistakin Selineistä on tätä perua: ruotsalaisia sotilasnimiä levisi supisuomalaiseen ympäristöön parin vuosisadan ajan, sillä Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi.
Ruotsin kielen sanakirjoissa tavallisimmat selin-sanan merkitykset...
Valitettavasti näistä säveltäjistä ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista suoranaista elämäkertaa. Musiikin kansainvälisissä tietosanakirjoissa on kuitenkin ainakin artikkelin säveltäjien elämän perusvaiheista. Tikkurilan kirjastosta löytyy New Grove Dictionary of Music and Musicians -hakuteos, jossa on tällaiset artikkelit englannin kielellä.
Teoksessa 20/20 (Duckworth, William) näyttäisi olevan myös kappale Hovhanessista. Tämä kirja löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta.
Grove-tietosanakirjan verkkoversiossa on Hovhanessin kohdalla tällainen lista artikkeleita, jotka lienevät aika hankalasti tavoitettavia:
O. Daniel: ‘Alan Hovhaness’, Bulletin of American Composers Alliance, ii/3 (1952), 3
A. Rosner: Analytical Survey of the Music...
