Pertti on lyhentymä Albertista, joka puolestaan on lyhentymä Adalbertista. Viimeksimainittu nimi tulee muinaissaksan sanoista adal, aatelinen ja bert, loistava, kuuluisa. Perttiä on käytetty muidenkin bert-loppuisten nimien lyhentymänä (esim. Engelbert, Herbert, Robert).
Ira on Raamatussa esiintyvä nimi, joka tulee hepreasta ja merkitsee valpasta. Raamatun Irat ovat miehiä, mutta Keski-Euroopassa Irasta tuli naisen nimi ja Irene-nimen lyhentymä.
Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä ja sitä voidaan pitää myös Mirjan kutsumamuotona. Slaavilaisessa nimistössä se yhdistyy sanaan mir, rauha.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi video joka käsittelee eri tyylisuuntia:
Kulunutta kauneutta (1993) videokasetti, joka sisältää YLEn esittämiä jaksoja vanhojen huonekalujen uudistamisesta tyyleittäin.
Yleisemmin taidehistoriaa käsittelevät esimerkiksi videotallenteet Taiteen tyylisuunnat: ohjelmasarja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta klassismista modernismiin, ja Johdanto taidehistoriaan -sarja, jonka 7 osaa käsittelevät jokainen omaa tyylikauttansa. Näitä ei löydy suoraan Hämeenlinnan kirjastosta, mutta niitä voi tilata kaukolainana.
DVD-aineistoa ei tästä aiheesta löytynyt.
Paavo Castrenin kirjaa ei tosiaan vielä ole kirjastoissa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjaston kautta. Varauksen voi tehdä, kun kirjan niteet ovat käsittelyssä-tilassa.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
Risingshadow.net -sivuston mukaan suomennos on työn alla, mutta sen julkaisuajasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mahdollisesti kirja ilmestyy vuonna 2013. Lähde: http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=6478
Risingshadow.net on science fictioniin ja fantasiaan keskittynyt sivusto, joka mm. tiedottaa uusien suomenkielisten tieteis- ja fantasiakirjojen ilmestymisestä.
http://fi.risingshadow.net/
Kirjoittaja on Tom Rachman. Ilmeisestikään kirja ei ole vielä ilmestynyt, koska sekä kansallisbibliografia Fennicassa että Akateemisen kirjakaupan sivuilla on siitä vasta ennakkotieto:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Catalog…
https://finna.fi
Tilannetta kannattaa siis seurailla; kirja ilmestynee lähiaikoina ja tulee sitten varmaankin myös HelMet-kirjastoihin lainattavaksi.
Tampereen kaupunginkirjastossa noudatetaan seuraavanlaista käytäntöä:
"Jos palautat lainasi muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, joudut maksamaan 1 € kuljetusmaksun. Kirjastoautoista lainatun aineiston voit palauttaa maksutta muihin toimipaikkoihin. Lainasta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluvasta kunnankirjastosta, peritään 2 € seutukuljetusmaksun."
Useimmiten tarvitaan alan koulutus. Kirjastot tarjoavat myös harjoittelupaikkoja alan koulutuksessa jo oleville. Monet kirjastot ottavat koululaisia TET- eli työelämään tutustumisharjoitteluun. Kesäaikaan kesätyöpaikan voi saada alalle kouluttamatonkin.
Alla olevan linkin kautta löydät tietoa kelpoisuusvaatimuksista ja erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Toisesta linkistä näet tällä hetkellä avoimiksi ilmoitetut työpaikat.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Mahdatkohan tarkoittaa brittiläistä tv-elokuvaa Ballet Shoes? Elokuva kertoo kolmesta orpotytöstä, joista yksi haluaa balettitanssijaksi. Elokuvassa näyttelee mm. Harry Potter -elokuvista tuttu Emma Watson. Elokuva ilmestyi DVD-levynä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2008. Kuopion kaupunginkirjastoissa elokuvaa ei tosin näyttäisi olevan. Ehkä voit kysyä kirjastostasi muita tanssielokuvia:
http://kirjasto.kuopio.fi/default.aspx?id=100524&ptid=0
Lähteet:
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/balettitossut
http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/1782-balettitos…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Watson
Tampereen yliopiston ylläpitämällä noitasivustolla (johon on koottu Timo Kervosen ja Marko Nenosen tutkimustuloksia) on listattu tiedetyt kuolemantuomiot noituussyytöksissä. Viimeisenä listalla on vuodelta 1689 Erkki Antinpoika Tenalasta (Uudellamaalla).
http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/kuolemantuomiot.html
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
Olet oikeassa. Kirjaa ei voi varata, koska sitä ei kirjastoissa vielä ole, lukuunottamatta yhtä bestsellerkappaletta (ja bestsellereitähän ei voi varata). Kirjan muut niteet tulevat kirjastoihin varmaankin aivan lähiaikoina, joten tilannetta kannattaa seurata HelMetin kautta: kirjan voi varata heti, kun siellä näkyy, että johonkin kirjastoon on tullut vähintään yksi kappale (ei bestseller).
Uutta aineistoa varattaessa HelMet-verkkokirjasto todellakin antaa ilmoituksen "Ei varattavissa" silloin, kun kirjan luettelointitiedot ovat jo tietokannassa, mutta kirjastoihin ei vielä ole tullut yhtään lainattavaa ja varattavaa kappaletta teoksesta.
Valitettavasti joudut siis vielä odottamaan tovin, ennen kuin saat kirjan lainaksi. Tarkkaa...
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi...
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä...
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Asikkalan kirjastosta näyttäisi löytyvän High school musical 2 vain kirjana. Lahden kaupunginkirjastosta se löytyy kirjana ja DVD:nä. Lisäksi on elokuvan soundtrack CD-levynä ja erilaisia nuotteja elokuvan musiikista.
Aineistoa voi hakea LASTU-verkkokirjastosta: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tai
http://www.lastukirjastot.fi/asikkala/ .
Haun voi kohdistaa kaikkiin viiteen Päijät-Hämeen kuntaan tai vain johonkin niistä.
