Kuntien- ja kaupunginkirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koostettu yhtä yhteistä tilastoa. Myöskään tilastoa kaikkien aikojen lainatuimmista kirjoista Suomessa ei ole saatavilla. Jotkut kirjastot saattavat julkaista listoja lainatuimmista ja/tai varatuimmista teoksista. Kaikki kirjastot eivät näin kuitenkaan tee. Kirjastojen varatuimmat teokset ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät teokset, jotka löytyvät Kirjakauppaliitto ry:n Mitä Suomi lukee -listauksesta: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/
Tässä listassa on tutkittu myydyimpiä ja uudelleen painetuimpia teoksia vähän pidemmältä ajalta: Myydyimmät teokset (2000-luvun alku):http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030307/113620426400…...
Kirjastojen tietokoneet ovat jatkuvassa käytössä ja sen vuoksi tietysti likaantuvat - ja vaativat puhdistusta.
Mitään yleistä ohjeistusta puhdistuksesta ei ole. Jokainen kirjasto huolehtii siitä, että oman kirjaston koneet ja niiden osat ovat siistissä kunnossa.
Asiakas voi myös halutessaan pyytää henkilökuntaa puhdistamaan esim. likaisen näppäimistön.
Kyseessä on todennäköisesti Sami Myllyniemen tutkimus Aika vapaalla - nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 10 - 29 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tulokset ovat sen suuntaisia kuin kysymyksessäsi kuvasit. Tutkimus on luettavissa internetissä ja se löytyy sekä Helsingin kaupunginkirjastosta että yliopiston kirjastosta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neu…
Lehdistöhistoriaa käsitteleviä teoksia löytyy esimerkiksi Turun ja lähialueiden kirjastojen Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1317367334&ulang=… käyttämällä laajaa hakua ja hakemalla asiasanoilla lehdistö ja historia ja suomi. Voit kokeilla myös hakua sanomalehdet ja historia ja suomi, tai pelkästään asiasanahakua Turun sanomat.
Lehdistöhistoriaa Suomessa 1905 - 1915 käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Pietilä, Jyrki: Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008)
Suomen lehdistön historia (1988)
Tommila, Päiviö: Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia (1998)
Turun historiallinen arkisto 28 (1973)
Turun Sanomien historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kalpa, Harri: Sanansaattajana Auran...
Kuvauksen perusteella kyseessä lienee Steven Saporiton ja Zach Shafferin ohjaama SqueezeBox!, joka esitettiin Vinokinon oheisohjelmassa Kirjakahvilassa 2009.
Elokuvan kotisivut: http://www.squeezeboxthemovie.com/
Turun Kirjakahvilan tapahtumasivu: http://www.kirjakahvila.org/?tag=tapahtu
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
Hei!
Pikaluistelusta löytyy vain muutama kirja Suomen kirjastoista
1.Luistelukoulu: ohjaajan opas pika-, taito- ja jääkiekkoluistimille.
Julk. Suomen luisteluliitto, 1984. Patero, Leena
- Kirja on vain 32 –sivuinen
2.Handbook of competitive speed skating / editor: Hank Gemser, Jos de Koning, Gerrit Jan van Ingenn Schenau; with contiributions from: Frank Bakker et al. .Lausanne: International Skating Union, cop.1999
3.Puolakka, Esa, Järvinen, Timo, Luoto, Kati: Pikaluistelukoulu , Helsinki : Suomen luisteluliitto 2002 (18 lehteä)
Tässä joitakin ehdotuksia:
Krohn, Leena: Ihmisen vaatteissa
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet
Twain, Mark: Prinssi ja kerjäläispoika
Conlon-Mckenna, Marita: En liten hattaffär på hörnet
Roberts, Nora: Jotain uutta
Roberts, Nora: Jotain lainattua
Roberts, Nora: Jotain sinistä
Jansson, Tove: Taikurin hattu
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Vimma, Tuomas: Helsinki 12
Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan
Jerome K: Joutilaita mietteitä
Tuure, Leila: Hatuntekijä
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record...
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen...
Kysymyksesi on hyvin laaja ja monisyinen, koska uskontoja on paljon ja niiden sisällä on suuri määrä eri suuntauksia.
Yleisesti ottaen uskonnot kieltävät tappamisen ja väkivallan. Tämän takia ne useimmiten suhtautuvat aborttiin kielteisesti.
Eri uskontojen tarkempi suhtautuminen aborttiin kuitenkin vaihtelee ja myös saman uskontokunnan eri suuntausten välillä saattaa olla eroja. Esimerkkinä tästä ovat kristinuskon eri kirkkokunnat. Katolisen ja ortodoksisen kirkon kanta aborttiin on kieltävä, kun taas luterilaisella kirkolla ei ole yhtä selkeää kantaa. Ehdottomaan aborttikieltoon katolinen kirkko hyväksyy kaksi poikkeusta: kohdun ulkopuolisen raskauden ja kohtusyövän. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole ottanut...
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
Drew Karpyshyn kirjoittaman Mass effect-kirjasarjan osat Revelation ja Ascension löytyvät Hangon kaupunginkirjastosta ja osa Revelation myös Joensuun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Tarkoitatko Vaasan kaupunginkirjaston asiakaskoneita?
Meillä on käytössä Linux ja OpenOffice 3 asiakaskoneissa. Mikrofilmihuone ja mikroluokka (Nurkka) ovat ainoat paikat, missä on Windows koneet asiakaskäytössä. Nurkan koneissa on Windows 7 ja Office 2010.
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Hei
Suurin osa kirjastomme käsi- ja taideteollisuusaineistoa on suomeksi joko kirjoina (suurin osa) tai lehtinä (pienempi osa).
Voit tehdä hakuja kotisivullamme: http://kirjasto.kuopio.fi//
Sinun kannattaa valita Tarkennettu haku, jossa voit tehdä erilaisia tarkennuksia haullesi.
Valitse asiasanoiksi käsiteollisuus tai taideteollisuus ja voit valita myös kielen ja/tai aineistolajin.
Kutakin hakutulosta voit muokata vielä klikkaamalla kohtaa Valitse lajittelulaji ja painamalla Hae. Esim. valitsemalla siihen julkaisuvuosi, saat uusimman aineiston näkymään listan alkuun, vanhimmat loppuun.
Sinua kiinnostavia uusia tietokirjoja löydät kotisivultamme, klikkaamalla kohtaa Vinkkitori (punaiset palkit) ja sitten vasemmalta kohtaa Uutuudet -...
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -...
Vantaan kirjastoissa on käytössä erilaisia tietokoneiden varausohjelmia. Netin kautta käytettävä varausohjelma vaatii kirjastokortin.
Monissa kirjastoissa on kuitenkin niin paljon koneita, että etukäteisvarausta ei tarvita. Jos vierailija haluaa kuitenkin varmistaa pääsynsä tietokoneelle, hän voi soittaa etukäteen kirjastoon, niin virkailija tekee varauksen koneelle. Lisäksi monessa kirjastossa on langaton wlan-yhteys omille mobiililaitteille.
Kirjastojen puhelinnumerot ovat seuraavat:
Hakunilan kirjasto 09 8393 0805
Koivukylän kirjasto 09 8392 4510
Lumon kirjasto 09 8393 2251
Länsimäen kirjasto 09 8393 1017
Martinlaakson kirjasto 09 8393 4944
Mikkolan kirjasto 09 8393 2256
Myyrmäen kirjasto 09 8393 5554
Pointin kirjasto 09 8392 1084...
