Hei,
olemme yrittäneet etsiä vastausta, mutta toistaiseksi ilman menestystä.Yritämme kuitenkin edelleen.
Kerrottiinko ohjelmassa tarkemmin kakusta, esim. ostettiinko se konditoriasta vai leivottiinko niitä myöskin kotona? Saksassa on erittäin runsas ja monipuolinen konditoriaperinne ja varsinkin suuritöisimmät leivonnaiset on usein ostettu valmiina.Jos Hitlerin mukaan nimetty kakku on kuulunut noihin valmiina ostettaviin, ei sen reseptiä enää taida löytyä.
yst. terveisin
Marja Immonen
Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta löytyy ainakin Simo Heinisen teoksesta Mikael Agricola: Elämä ja teokset (Edita, 2007). Kirjassa oleva kuva on koko sivun kokoinen.
Jos kuitenkin etsit tätä vanhempaa julkaisua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Sota-aikana arvomerkkejä koskevien ohjeiden ja määräysten noudattaminen oli luonnollisesti erittäin haastavaa mm. materiaalipulasta johtuen. Tästä syystä arvomerkkien käytössä oli nähtävissä hyvin monipuolisia ja kirjaviakin käytäntöjä. Arvomerkit saattoivat olla osalla kauluslaatoissa, osalla laatattomissa kauluksissa ja osalla merkittynä olkapäänauhoin. Vaatimattomampia merkintätapoja puolsivat käytännön syiden lisäksi myös esim. naamioitumisseikat - värikäs kauluslaatta saattoi erottua maastossa liiankin hyvin. Kirjava käytäntö kosketti niin miehistöä, aliupseeristoa kuin upseeristoakin.
Sota-ajan kirjavista merkintätavoista siirryttiin takaisin virkapukuohjesääntöjen mukaisiin merkintöihin erillisillä käskyillä vuosina 1944-1947....
Voitto -nimi on suora käännös latinankielisestä nimestä Victor. Voitto nimen suurin suosio on ollut 1920-1940 luvuilla. Voitto nimi tuli käyttöön Suomessa 1800 -luvun lopulla samaan aikaan kansallisen heräämisen ja isänmaallisen hengen noustessa.
Viljami on muunnos nimestä Vilhelm, joka on alunperin saksalainen nimi. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm -nimelle on lujatahtoinen kypäränkantaja. Eri kielissä on omat versionsa Vilhelmistä; ranskan Guillaume, espanjan Guillermo, italian Guiglielmo sekä englannin William ovat kaikki muunnoksia ja/tai sukulaisnimiä Vilhelmille. Kustaa Vilkuna pitää suomalaisen Viljami nimen lähimpänä esikuvana juuri englannin Williamia, koska pohjanmaan amerikan siirtolaiset ovat tuoneet mukanaan nimestä muodon...
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Kyseessä voisi olla kirja Hevossaaren vanki (Nummelan ponitalli 18, Gummerus 1989). Lasten sanojen aika -sivuston kuvauksen mukaan siinä tapahtuu seuraavaa: "Elokuussa ponitallilaiset pääsevät jälleen leirille Ahvenanmaalle, tällä kertaa Hevossaarelle lähelle Maarianhaminaa. Kikan iloiset leiriodotukset romahtavat, kun selviää että hänen poikaystävänsä Kristianin on jäätävä Nummelaan hoitamaan ratsastustunteja. Leiri on Kikalle muutenkin suuri koettelemus. Myrsky-yönä hän näkee ikkunassa valkoiset kasvot ja samana yönä hevoset ja Penan huomaan uskottu vuohi Lieto Lemminkäinen karkaavat. Leiritaloon murtaudutaan ja vuohta etsiessään Kikka katoaa. Ennen asioiden selviämistä tarvitaan vielä poliisin ja viisaan vuohen apua." (http://...
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Lucian päivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Färsaarilla, Italiassa, Latviassa, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Bosniassa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Saint Lucia on Karibianmeren saarivaltio, joka viettää Lucian päivää kansallispäivänään. Lucian päivää vietetään myös Yhdysvalloissa lähinnä luterilaisissa kirkoissa niissä osavaltioissa, joissa on paljon Pohjoismaista alkuperää olevia ihmisiä.
Lähde: Wikipedia Saint Lucy's Day
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Uuden pin-koodin voi saada sähköpostitse vain, jos asiakastiedoissa on voimassa oleva sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitteesi on vaihtunut, sinun on käytävä kirjastossa päivittämässä tietosi. Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos asiakastiedoissasi oleva sähköpostiosoite on voimassa, saat kirjastokorttiisi uuden pin-koodin HelMet-aineistohaun kirjautumissivulta:
https://www.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fwww.helmet.fi…
Tilauksen jälkeen näytölle tulee teksti: "Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
Kaikilla kirjastoilla on Bestseller-kokoelmissaan kysytyintä aineistoa. Näin myös varattua aineistoa voi löytyä hyllystä. Bestseller kirjoilla laina-aika on 1 viikko eikä niitä voi varata.
Kannattaa siis ensiksi tarkistaa mistä kirjastosta haluamasi teos Bestsellerinä löytyy ja käydä sitten kirjastossa paikanpäällä toivoen, että haluttu kirja on vielä hyllyssä.
Bestseller-kirjoja kun ei edes puhelimitse voi varata itselleen noutoa odottamaan.
Tämä Orhan Velin runo, joka suomeksi on nimeltään "Istanbul, kuuntelen sinua" (suom. Riitta Cankocak) löytyy Kirjo-lehden numerosta 3/2010. Lehti on luettavissa netissä ja alla olevasta linkistä pääset suoraan lehden ko. numeroon.
Runo sisältyy myös antologiaan "...kuin ilkikuriset lapset : modernia turkkilaista runoutta" (Palladium kirjat, 2010).
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf
http://helmet.fi/
Luther (1483-1546) epäilemättä uskoi elävänsä viimeisiä aikoja. Tätä vakaumusta, joka oli hänen aikalaisilleen muutenkin tyypillinen, vahvisti kokemus, että katolisen kirkon korkein johto, Rooman paavi, torjui kokonaan hänen uudistusvetoomuksensa, vieläpä julisti hänet kirkonkiroukseen v. 1520. Kirkkoisä Augustinukseen (354-430) liittyen Luther oli tottunut ajattelemaan, että kirkon historiassa oli kolme vaihetta: vainojen aika - harhaopettajien aika - valheen ja väkivallan aika. Jo edellisillä vuosisadoilla kirkon uudistamista vaatineet olivat vakuuttuneet siitä, että elettiin tätä viimeistä vaihetta. Koska nyt oli osoittautunut, että paavi esti Jumalan sanan vapaan julistamisen, juuri hänen täytyi olla se Raamatun ennustama antikristus,...
Kansallissosialistisen puolueen johtajat suhtautuivat kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa he toisaalta kuitenkin halusivat siirtää tulevaisuuteen ja edullisempaan ajankohtaan. Monet kansallissosialismin rivikannattajat eivät samassa määrin olleet kristinuskolle vihamielisiä. Käytännössä seurakunnat saattoivatkin toimittaa kansallissoisalistisena aikana jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vaikeampi puuttua.
Joulusta ei natsi-Saksassa tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa 'vieraista' aineksista. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan germaanisesta perinteestä...
