Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti
Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto).
Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
Turun pääkirjastossa ei ole aikuisille omaa thainkielistä kirjakokoelmaa. Meillä on tällä hetkellä siirtokokoelma thainkielistä kirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastosta: kirjat ovat lainattavissa pääkirjaston Kirjallisuus ja taiteet – osastolla eli pääkirjaston vanhalla puolella. Kirjat ovat ns. monikielisen kokoelman alussa, hyllyssä, jonka reunassa lukee Siirtokokoelma. Kirjoja on yhteensä 27, kaunokirjallisuuden joukossa on yksi keittokirja. Lastenosastolla on oma, pieni thainkielinen kirjakokoelma lapsille. Musiikkiosastollamme on muutama CD-levy thainkielistä musiikkia. Musiikkiosasto sijaitsee vanhan puolen toisessa kerroksessa.
Kannattaa kysyä Kirjallisuus ja taiteet – osaston asiakaspalvelu-tiskiltä, jos ei löydä kirjoja....
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Eila Hämelinin ja Sisko Peltoniemen kirja Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä (Päivä, 1990) mainitsee Jorma Manneron syntyneen Darjeelingissa Intiassa 14.7.1919. Hänen vanhempansa, englantilainen William Mann ja suomalainen Mia Lipponen olivat lähetystyössä Himalajalla, mutta muuttivat pian Jorman syntymän jälkeen Suomeen Terijoelle.
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Hei!
Voit lukea kyseisiä tarinoita esim. teoksista Taula-Matin kertomuksia tai Taula-Matin seikkailuja sekä Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita (julkaistu v. 2002). Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen, joka tarvittaessa voi tilata aineiston muualta.
Helsingin yliopistossa on voinut opiskella farmasiaa Farmasisian laitoksella vuodesta 1897:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tietoa/historia.htm
Varsinainen Farmasiamatrikkeli on julkaistu vain vuonna 1992. Helsingin yliopiston keskusarkistosta löytyy kuitenkin Farmasian laitoksen opiskelijamatrikkeli 1908-1976.
Voit ottaa yhteyttä tai mennä käymään Keskusarkistossa. Yhteystiedot löytyvät linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
Kyseiset Kainuun sanomat löytyvät meiltä sekä mikrofilmeinä että lehtimuodossa sidottuina vuosikertoina. Tietojen tallentaminen niistä ei valitettavasti onnistu missään muodossa, mutta kopioita niistä on mahdollista ottaa.
Mikrofilmihuoneeseen voi varata ajan soittamalla pääkirjaston neuvontaan, puh. 08-6155 2423, tällöin pääsee lukemaan lehtiä silloin kuin haluaa. Ruuhkaa noilla laitteilla ei tosin viime aikoina ole juuri ollut. Sidottujen vuosikertojen lukemiseen ei ajanvarausta tarvitse vaan niitä voi lukea kirjaston aukioloaikoina.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista kaupunginkirjaston musiikkiosastolla ja tallennus tapahtuu DVD-levylle. Asiakas voi varata ajan digitointiin joko musiikkiosastolla käydessään
tai puhelimitse...
Kielitoimiston sanakirjan (1. osa, A - K, 2006) mukaan sanontaa käytetään "kysymykseen sopimattomasta vastauksesta, vastauksen kiertämisestä, (tahallisesta) väärinymmärtämisestä tms.". Sillä siis tarkoitetaan, että keskustelijat puhuvat tahallaan tai tarkoittamattaan eri asioista: kun toinen puhuja toivottaa hyvää päivää, toinen kertoo veistävänsä kirvesvartta.
HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Alla on muutamia kuolemaa ja surua käsitteleviä lasten- ja nuortenkirjoja. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Toivottavasti niistä löytyy apua ja lohtua pojallesi.
- Gaarder, Jostein, Appelsiinityttö
- Levola, Kari, Dumdum
- Kai ja Pariisi / Hannu Mäkelä
- Puukenkäkesä / Outi Salo
- Suru vieraana kodissamme / Marjo ja Harri Eerikäinen
- Maleenan joulu / Marita Lindquist
- Veljeni, Leijonamieli / Astrid Lindgren
Ensimmäiseksi tulee mieleen Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (alkuteos ilmestynyt 1975, suomeksi 1979), jossa kyseinen kohtaus on jäänyt muillakin mieleen (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=92b152e9-fdf4-442…).
Koulupoika Rick auttaa kummituksia ja vampyyrilepakoita saamaan oman suojelualueen. http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=3172
Kovin montaa kappaletta kirjaa ei enää ole, mutta löytyy sentään vielä muutama. http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy näköispainos Viipurin kartasta vuodelta 1935. Tässä kartassa on mukana kadunnimiluettelo.
Wiipuri : 1935. ISBN 951-593-462-1 Kartta kuuluu kirjaston käsikirjastokokoelmaan.
Kirjassa Sellainen on Viipuri : Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin (47.14) on historiallisten katujen ja paikannimien luettelo ja kartasto.
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
