Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
Amerikkalaiselta runoilijalta Mary Oliverilta ei ole tähän mennessä suomennettu yhtään runokokoelmaa. Ensi vuonna (2013) on ilmestymässä kokoelma Joutsen:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601381
Sen sisältämistä runoista ei siis vielä ole tietoa. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta selviää, että muutamia yksittäisiä Mary Oliverin runoja on ilmestynyt runouslehti Taitteessa (Taite, 2004, nro 4), mutta vaikuttaa siltä, että kysymäsi ei ole niiden joukossa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo...
Romaani Okalinnut löytyy varsin monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten se on helppo saada. Mikäli sitä ei löydy omasta lähikirjastosta, henkilökunta voi varata kirjan toisesta kirjastosta.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja määrittelee nuljuksennaulan puukiilaksi tai tyhjänpäiten vuoleskelluksi puupalikaksi. Sanan monikollisella muodolla nuljuksennaulat sen sijaan tarkoitetaan pirunnyrkkiä, vähintään kuuden, salvainhirsien tapaan koottavan puupalikan muodostamaa leikkikalua, jonka kokoon paneminen ja purkaminen vaatii taitoa.
Rauha on 1850-luvulla käyttöön tullut suomalaisuusaatteen synnyttämä nimi. Almanakassa se on ollut 29.12. vuodesta 1908. Sitä on käytetty Salomonin ja Fredrikin suomalaisena vastineena. Miehennimenä on joskus esiintynyt myös Rauho. H.A. Reinholm mainitsi Rauhan nimiehdokasluettelossaan 1879. Nimi oli varsin suosittu naisennimi etenkin 1900-1930-luvuilla. Nimi voi ilmaista lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Lisää etunimistä: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Helmet-kirjastoissa ei kysymiäsi kirjoja valitettavasti ole. Sugarmanin kirjasta on aikaisemmat, vuosien 1990 ja 2001 painokset.
- DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Kirja on Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, mutta lainassa tällä hetkellä.
- MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. Kirjaa on eri painoksina Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa sekä paperisena että e-kirjana.
- SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. Kirjaa on Kaisa-kirjastossa, mutta vain vuoden 2001 painosta.
- JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Kirjasta on...
Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Dylan Thomasin runon "Fern Hill" suomennos löytyy useammastakin teoksesta.
Tuomas Anhavan suomennoksena runo sisältyy mm. seuraaviin teoksiin:
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (toim. Maunu Niinistö, WSOY , 1967)
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim Jarkko Laine, otava, 1991)
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (toim. Helena ja Martti Anhava, Otava, 2003)
Aale Tynnin suomennos sisältyy kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa" (WSOY, useita painoksia)
Saat runon Tuomas Anhavan suomennoksena kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kirjastonhoitajakollegat eri puolilta Suomea ehdottivat seuraavia teoksia, jotka sopivat kuvaukseen:
Jane Kirkpatrick: Rakkaus, kastele sydämeni (Aika, 1998)
Konrad Richter: Kivityttö (Wsoy, 1981, 2. painos 1987)
James Houston: Aavekettu (Tammi, 1979)
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissakin on tehty monista lasten elämään liittyvistä aiheista aihepaketteja. Ne löytyvät Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Lapsen_kanssa/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Omia listoja voi tehdä myös Helmet-haun kautta. Voit hakea lapsille kirjoja esimerkiksi surusta seuraavalla tavalla. Klikkaa auki Helmet-haun Tarkennettu haku. Kirjoita hakuruutuun sana suru ja valitse viereisestä ruudusta sana Aihe ja Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma. Voit halutessasi jatkaa hakua tulosluettelon saatuasi valitsemalla esimerkiksi kokoelmaksi joko kauno- tai tietokirjat.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin Sokos-tavaratalo ilmoittaa, että muiden kuin kirkkaiden Sarjaton-lasien toimitus on siirtynyt myöhempään ajankohtaan. Eli ilmeisesti niitä saa myöhemmin hankituksi.
Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Parista web-osoitteesta kannattaa lähteä liikkeelle.
1. Australialaisen rikoskirjallisuuden tietokanta
http://www.crimedownunder.com/
Kannasta löytyy suuri joukko aussi-kirjailijoita.
2. GoodReads -sivustolle lukijat ovat tehneet lukulistojaan. Ohessa lukulista australialaisista dekkareista
http://www.goodreads.com/list/show/196.Australian_Crime_Fiction
Listassa on n 60 kirjaa
Uskon, että näillä pääset alkuun!
Mauno Koivuneva (1904-1989) oli Utajärven kirkkoherra vuosina 1953-1971. Hän kirjoitti pakinoita Päivämies –lehteen vuodesta 1955 lähtien Paimenpoika –nimimerkillä. Veikko Seppänen on koonnut ja julkaissut näitä pakinoita viisiosaisessa kirjasarjassa Paimenpojan kintereillä. Kirjoja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi Veikko Seppäseltä. Yhteystiedot löytyy sivulta http://www.paimenpojankierroksilta.net/ .
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Elokuvan puuttuminen kirjastojen kokoelmista saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei kyseistä elokuvaa ole tarjottu kirjastoille. Kirjastot eivät nimittäin voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta niin kuin tavalliset kuluttajat, vaan niihin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta kirjasto voisi luvallisesti lainata elokuvia. Jos julkaisija ei tarjoa kirjastoille lainauslisenssiä, ei elokuvaa voida myöskään saada kokoelmiin.
Jos siis haluat saada elokuvan katsottavaksesi, täytynee sinun ostaa se omaksesi. Elokuvaa löytyy myytävänä, kun laittaa Google-hakuun hakusanat "Coraline ja toinen todellisuus" ja "DVD".
Voisiko laulu olla espanjalainen kansanlaulu La Virgen lava pañales? Yleisradion Fono-tietokannassa laulun nimi on suomennettu näin: Neitsyt Maria pesee Pojan vaippoja.
Naislaulajista sen on levyttänyt ainakin Kiri Te Kanawa, mutta hän laulaa sen englanniksi. Englanniksi laulun nimi on The Virgin washes the swaddling. Tässä on linkki Kiri Te Kanawan esitykseen: http://www.youtube.com/watch?v=ADxuhHNZVCc.
Kyllä, on mahdollista lainata yhdellä käynnillä kirjavaraston lainattavaa aineistoa ilman ennakkotoimenpiteitä. Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa saa aineistoa aina Pasilan kirjaston aukioloaikoina asioimalla Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa. Muihin kirjastoihin kirjavaraston aineistoa saa varauksen tekemällä. Kirjavarastossa järjestetään myös avoimia ovia keskiviikkoisin klo 13-18. Seuraavat avoimet ovet pidetään 16.1.2013.
Ennen joulua Pasilan kirjasto on auki normaalisti 21.12. perjantaina klo 9.00 - 18.00 ja 22.12. lauantaina klo 10.00 - 16.00. Jouluaaton aattona kirjasto on suljettu.
HelMet-kirjavarasto HelMet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
