Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat laadullista tutkimusta ja sen eri menetelmiä esittelevät teokset:
Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin. II : Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, 2010.
Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, 1999.
Eskola, Jari: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 1998.
Kananen, Jorma: Kvali : kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2008.
Koskinen, Ilpo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vastapaino, 2005
Kylmä, Jari: Laadullinen terveystutkimus. Edita, 2007.
Metsämuuronen, Jari: Laadullisen...
Ainakin kirjassa Roininen, Muuraustyön ammattitekniikka (painokset vuosilta 1959 ja 1965) on ohjeet peltikuorisen uunin (eli kaiketi sama kuin pönttöuuni) muuraukseen. Kirjaa ei ole Akaan kirjastossa, mutta useammasta Piki-kirjastosta se löytyy.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Pari lehtiartikkelia uunista myös löytyy:
- Tunnelmallinen pönttöuuni lämmittää tehokkaasti (Osaava kodinrakentaja, 2010, nro 2, s. 36-37)
- Vanhojen hyvien aikojen pönttöuuni (Meidän talo, 2003, 8b, s. 34)
Yksityiskohtaisempaa tietoa yrityksistä toimialoittain ja sektoriluokan mukaan voi maksusta tilata Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yhteystiedot osoitteessa: http://www.stat.fi/til/syr/yht.html
Liitteenä julkisyhteisöjen toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö vuonna 2008 excel-taulukkona.
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Kyseessä voisi olla Walter Scottin teos Rob Roy (1818), joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Henkipatto Rob Roy. Teoksen päähenkilö Robert Roy MacGregor vaikutti 1700-luvun Skotlannissa ja häntä on pidetty eräänlaisena skottien vastineena Robin Hoodille. Legendan mukaan hän piiloutui vainoojiaan kuolleen lehmän sisään. Rob Royn vaiheisiin voi tutustua myös W. H. Murrayn kirjoittamassa elämäkerrassa Rob Roy MacGregor - His Life and Times sekä elokuvassa Rob Roy (1995).
Uudistuneessa PIKI-verkkokirjastossa varauksen tekoon Hakutulos-näytöltä pääsee klikkaamalla kirjan nimeä (tai kansikuvaa, jos sellainen on näkyvissä kirjan nimen vasemmalla puolella). Näin päästään Teostiedot-näytölle, josta tarvittava 'Varaa'-painike löytyy.
Tervehdys kirjastolta!
Lappeenrannan maakuntakirjaston ensimmäinen digitointiprojekti on vasta suunnitteilla, digitoitua aineistoa meillä ei toistaiseksi ole. Mainitsemanne sotilasasiakirjat eivät myöskään ole tulevassa projektissamme mukana, sillä sukututkimusyhdistykset ja arkistot digitoivat parhaillaan tämäntapaisia aineistoja.
Kirjastollamme on kyllä hyvä kokoelma mikrofilmille kuvattuja läänintilejä, joihin sotilasasiakirjat yleensä sisältyvät. Mikrofilmejämme on mahdollista saada kaukolainaan lähikirjastoonne, jos siellä on käytettävissä mikrofilmirullan lukulaite.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys on Internet-sivuillaan julkaissut jäsentensä tekemiä sisällysluetteloita sotilasasiakirjoihin. Joitakin sisältöjä on myös...
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua ns. ruutuajan (videopelien, tietokoneen ja puhelimen ääressä vietetty aika) vaikutusten selvittämisessä:
Anderson, Craig A., Kuvista teoiksi : väkivaltapelien vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Like 2008
Ketamo, Harri, Kännykän käyttäjäksi entistä nuorempana. Porin korkeakouluyksikkö 2001
Lapsuus mediamaailmassa. Gaudeamus 2005
Lasten tietoyhteiskunta. Tampereen yliopisto 2001
Lehtipuu, Unna, Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan. WSOY 2006
Matikainen, Janne, Verkko kasvattajana : mitä kasvattajan tulisi tietää ja ajatella verkosta? Helsinki University Press 2008
Mustonen, Anu, Mediapsykologia. WSOY 2001
Myllyniemi, Sami, Aika vapaalla : nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö...
Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä.
Nykyisen kadun tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie).
Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta siellä ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa antamiesi tuntomerkkien perusteella. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Voisit tutustua kirjaan Rakkauden lahja : piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta, Kirjapaja 2008. Alla suora lainaus kirjan sivulta 94:
"Raamatussa ei oteta suoraan kantaa raskauden keskeyttämiseen. Kristillinen kirkko on kuitenkin alusta lähtien puhunut syntymättömän elämän suojelemisen puolesta. Tämä vakaumus pohjautuu yleiseen velvollisuuteen suojella kaikkea elämää. Raamatussa puhutaan kunnioittavasti kohdussa sikiävästä ihmiselämästä (Ps. 139:13; Jes. 44:2; Luuk. 1:15, 41; Gal. 1:15). Myös Hippokrateen lääkärinvalassa ja YK:n lastenoikeuksien julistuksessa tunnustetaan syntymättömän sikiön oikeus elämään ja huolenpitoon."
Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta ja luettavissa myös internetissä...
Alla olevista kirjoista löytyy ravintoainetaulukkoja, ja niiden saatavuuden voit tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta osoitteesta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Elintarviketaulukko : tiedot ravintokoostumuksesta, 2005
Ostajan opas : points plus (Painonvartijat), 2002
Kansainvälinen elintarvikeopas, 2000
Ruokien ravintoainesisältö, 1997
Missä on eniten? : ravintoaineiden parhaat lähteet, 1996
Sydäntautiliiton ruoka-ainetaulukko, 1996
Internetistä ravintoainetietoja löytyy osoitteista
http://www.fineli.fi/ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki )
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1072959 (Ruokatieto)
http://www.tohtori.fi...
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Arscan eli taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannan kautta löytyy aiheestasi ainakin opinnäytetöitä. Arsca on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
https://arsca.linneanet.fi/
Asiasanana ainakin itsereflektio tai itsetuntemus näyttäisivät tuovan sopivaa aineistoa. Alla mainitut ovat luettavissa myös verkkojulkaisuna, mutta muutakin aiheesta löytyy.
- Miltä musta / tuntuu [Elektroninen aineisto] : työvälineenä omakohtaisuus / Karolina Eklund.
(opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2009)
- Intuitiosta esitykseen [Elektroninen aineisto] : Lear-prosessi itsereflektion ja katsojapalautteen valossa / Marko Alastalo. (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2006.
- Matka vapaampaan ilmaisuun [Elektroninen aineisto] : kohti...
Teoksia ”Kaksi liikaa” ja ”Apua, minua pidetään vankina” on lainattavissa HelMet-kirjastoista, ja jos niitä ei satu olemaan lähikirjastossasi, voit tehdä niistä varauksen. Tarkemman saatavuuden voit katsoa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kunkin teoksen nimellä. Kirjat ”Olen palkattu murhaaja”, ”Kohti kuolemaa”, ”Nyt on aika kuolla”, ”Pankaa Parker lautoihin”, ”Minä olen Parker”, ”Maffia” ja ”Täyskäsi” ovat puolestaan vain Kallion kirjaston dekkarikirjastossa, josta niitä saa lukusalilainaan eli kirjastossa luettaviksi muttei kotilainaan.
”Loukku”, ”Sopimus”, ”Panssariauto” ja ”Taidekaappaus” ovat ongelmallisempia, koska niitä ei näytä löytyvän edes dekkarikirjastosta. Pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakaan...
Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä).
Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
