Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Kysymyksen englanninkielinen Aiskhylos-katkelma on peräisin näytelmän Agamemnon vuonna 1937 Three Greek plays -teoksessa ilmestyneestä käännöksestä, jonka on laatinut Edith Hamilton. Suomeksi tämän tragedian ovat tulkinneet Kaarlo Forsman, Elina Vaara ja Kirsti Simonsuuri. Forsmanin suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897, Vaaran 1961 ja Simonsuuren 1991.
--
kärsimyksen kautta tulee viisaus.
Mutta sydänkammioihin unessa
lyö muisto murheesta;
ja vastakarvaan kulkee ilo.
Valtaistuimiltaan jumalat
kai pakottavat suosiotaan.
(Simonsuuri)
Teoksissa:
Aiskhylos, Oresteia (Love kirjat, 1991)
Aiskhylos, Agamemnon (Lasipalatsi, 2001)
--
kärsimällä opi!
Ei yöltä sydän rauhaa saa.
Muiston haava vuotaa vain,
miettiä on pakko.
Kova...
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/
https://www.helmet.fi/
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899.
Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916).
Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930).
Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan karjalaiset 'Pimiä', sekä 'Piminä' olisivat kehittynyt venäläisistä ristimänimistä 'Pimen' ja 'Pima'. Isännimen välityksellä Pimiä on sitten juurtunut myös sukunimistöön. 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa Pimiä-nimeä tapaa eri puolilta Karjalaa.
Mikäli haluat tutkia nimen historiaa vielä enemmän, nämäkin lähteet kannattaa myös tarkistaa:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Joka kodin suuri nimikirja (Suuru suomalainen kirjakerho, 1996)
Saloheimo, Veijo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 : viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina (Suomen sukututkimusseura, 2006)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://...
Vantaan kaupunginkirjastolla ei ole mitään erityistä nuorille suunnattua valmista materiaalia. Koululuokille ja -ryhmille tarjotaan tiedonhaun opetusta kirjastoissa, ja lisäksi HelMet-verkkokirjastossa on ohje-osio, josta toivottavasti on apua. Tämän lisäksi kirjastohenkilökunnalta voi aina kysyä neuvoa ja saada opastusta kirjastonkäytössä.
Helsingissäkin uudistuneen Kirjastolehden uutta numeroa on ollut jaossa seuraavissa Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä: Kannelmäki, Laajasalo, Paloheinä, Pukinmäki ja Rikhardinkatu. Tulevaisuudessakin Kirjastolehden numeroita on mahdollisesti jaossa sellaisissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on lehden teemaan liittyviä tapahtumia.
Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
"Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö, tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät"
Kivijalka : Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. Hki 2000.
Määrittely löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teema_(kirjallisuus)
Kirjan teema selviää parhaiten, kun lukee itse kirjan.
Sukset löytyvät HelMet-palvelussa, kun laitat hakusanaksi "sukset". Rajaa hakua hakutulossivulla valitsemalla sivun vasemmassa laidassa Aineisto-otsikon alta "esine".
Löydettyäsi oikean aineiston voit tarkastaa eri kirjastoissa olevien suksien saatavuustiedot klikkaamalla aineiston nimen ("Sukset") alla olevaa "Näytä kaikki" -linkkiä.
Suksisettejä ei voi varata tai lainata HelMet-palvelun kautta, vaan ainoastaan paikan päällä kirjastossa.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Vuosiluvun tarkkuudella ei tilastoja ollut saatavilla, mutta hyvään likiarvoon päästään vuosien 1970 ja 1980 tiedoilla.
Vuonna 1970 kristittyjä oli maapallon väestöstä 33,7 % (väkiluku n. 3,666 miljardia).
Vuonna 1980 kristittyjä oli 32,8 % (väkiluku n. 4,418 miljardia).
Linkki: http://www.tandemproject.com/program/major_religions.htm
Tilastoja maailmanuskonnoista lähinnä nykyhetken osalta tarjoaa myös www.adherents.com
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Kyseessä on todennäköisesti nuorison talkoomerkki vuodelta 1945. Sotavuosina työvoimasta oli pulaa, ja nuoriso organisoitiin mukaan kotirintaman ponnistuksiin talkookampanjoiden avulla. Talkootöitä tekemällä ansaittiin postimerkin kaltaisia talkoomerkkejä, ja kun merkkejä oli kertynyt riittävä määrä, nuori sai lunastaa itselleen rinnassa kannettavan talkoomerkin.
Merkeissä oli eri vuosina eri kuva-aiheita. Vuoden 1945 talkoissa ansioituneet saivat talkoomerkin, jossa on muurahainen. Merkki oli joko kullattu, hopeoitu tai rautainen riippuen tehdyn talkootyön määrästä. Todennäköisesti kuvailemasi merkki on aikojen saatossa tummunut alkuperäisestä väristään.
Lisätietoja talkootyöstä ja -merkeistä saa esimerkiksi teoksista Varjo, Kerttu:...
En onnistunut löytämään kysymäsi kappaleen nuotteja kirjastoista enkä netin nuottikaupoista. Verkossa on toki anime-musiikkia fanien omina transkriptioina, (mm. Scribd.com, Pianofiles.com), mutta tekijänoikeuskysymykset ovat ikävä kyllä näissä pienoinen ongelma.
YouTubessa on kaksiosainen kurssi jossa opetellaan soittamaan ko. kappaletta:
http://www.youtube.com/watch?v=rQsva7yD2f8
http://www.youtube.com/watch?v=YK9R3jd0xwg
Kappaleen säveltäjä on Shinji Kakijima. Se tunnetaan myös nimellä "Ame no Theme" ja se on alun perin japanilaisesta Gundam Seed -animaatiosarjasta.
Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
Hevosten roolista Suomen talvi- ja jatkosodassa kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aaltonen, Ulla-Maija (toim.), Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. Art House, 1991
Ojala, Ilmari (toim.), Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-1945. Karisto, 1997
Rislakki, Veikko (toim.), Hevosten sotasavotta : miesten ja naisten kertomaa suomalaisen hevosen osuudesta sodissamme 1939-1944. Suomen hippos, 1977
Aiheesta on tehty myös 37-minuuttinen dokumenttielokuva Urheat hevoset : hevonen sodassa (Maanpuolustuslehden kustannus), jota on saatavilla kirjastoista sekä DVD-levynä että videokasettina.
Ahlman on rakenteeltaan mitä tyypillisin ruotsalaisperäinen sukunimi, joka koostuu kahdesta osasta: Ahl- ja -man. Yhdyssanan alkuosa Ahl- tulee leppää merkitsevästä sanasta 'Al'; vanhahtavalla saksalaismallisella vokaalin yhteyteen lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että vokaali on pitkä. -man on sekä vanhin että tavallisin loppuosa suomenruotsalaisissa yhdyssanasukunimissä, tämäkin saksalaista perua, sikäläisten -mann-loppuisten nimien mallin mukaan.
Ahlman on mainittu yhtenä niistä ruotsalaisista sotilasnimistä, jotka levisivät ruotujakolaitoksesta supisuomalaiseen ympäristöön. Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi....
