Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia.
Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista.
Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu kertyy aikuisten aineistosta jokaiselta ylimenneeltä päivältä, myös viikonlopuista, ja se on 0,20 €/laina.
Lisää tietoa eri maksuista löytyy osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta maksut.
Ihan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei ole löytynyt. Voisiko etsimäsi olla joku allamainituista? Niissä opiskellaan kauppaoppilaitoksessa.
- Väänänen Kaija, Viluinen unelma (1957)
- Polva, Anni, Me tytöt opiskelimme (1946)
- Olli, Vera, Kauppaopistolaisia (1945)
Kansalaiskoulussa opiskellaan Ursula Sinervon romaanissa Polttaa ja palelee, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1969.
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan...
Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-...
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja haeskelin tietokannoista, mutta en saanut kokoon kuin kymmenisen teosta. Näyttäisi siltä että etsimästäsi aiheesta ei vain ole kirjoitettu kovin suurta määrää kaunokirjallisia teoksia...
Tässä lista teoksista:
Timo Pusan kirjat käsittelevät myös köyhyyttä suomalaisessa pikkukaupungissa (tuotanto -70-90-luvuilla)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (2002)
Arto Salmisen tuotanto (2000-luvulla julkaistuja)
Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 / Vaskivuorentie 20 (2013)
Marja Björk: Prole (2012), sijoittuu 1970-luvulle
Jera Hänninen: Harakkapoika (2006), kertoo konkurssin kokeneen perheen pojasta
Emilia Pöyhönen: Leipäjonoballadi (2000-luvulle...
Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori , filosofian tohtori Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen johtava islamintuntija, jolla on syvällinen arabikulttuurien tuntemus. Hän on julkaissut useita tietokirjoja Lähi-Idän kultuureista ja niiden historiasta. Professori Hämeen-Anttila on käsitellyt alla olevissa teoksissaan mm. seuraavia teemoja: uskontoa, kirjallisuutta ja runoutta sekä rakkauttaja erotiikkaa.
Uskonto:
Islamin käsikirja, Otava, 2004.
Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, 1997.
Konfliktien historia:
Islamin miekka, Otava, 2012. Teoksessa kuvataan Mekan valloitusta, profeetta Muhammadin kuolemaa v. 632 ja Arabian niemimaan yhdistymistä löyhäksi valtioliitoksi. Teos yltää arabimaiden kevääseen asti....
Erilaisia tietoja kiinteistöistä ja niiden omistajista löytyy Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=170&docid=212 omilla sivuilla kerrotaan seuraavasti:
Väestötietojärjestelmässä olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Kiinteistötietojen ylläpidosta on säädetty väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009).
Väestötietojärjestelmään rekisteröidään kiinteistöistä muun muassa seuraavat tiedot:
Kiinteistötunnus
Tilan nimi
Omistajan nimi ja osoite
Saanto- ja lainhuudatus
Kiinteistöllä sijaitsevat...
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile...
Käy missä tahansa HelMet-kirjastossa ja ota voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti mukaan. Saat uuden kortin odottaessa. Kirjastossa tarkistetaan, ovatko tietosi vielä rekisterissä. Mikäli ovat, uusi kortti maksaa kolme euroa. Muussa tapauksessa saat kortin ilmaiseksi, ikään kuin uutena asiakkaana.
HelMet-palvelusivustolla, kohdassa Löydä kirjastosi, on pudotusvalikko, josta löydät kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan...
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Kaivattu kirja lienee Garth Sundemin Insinöörin logiikka (Nemo, 2007): "Insinöörin logiikka esittelee mullistavan laskentatavan, jolla hämmentävät, usein ristiriitaiset asiat voidaan pelkistää selkeiksi yhtälöiksi. Enää ei tarvitse pohdiskella, voisiko töistä lintsata, tai miettiä, pitäisikö mennä lääkäriin."
Kirjassa on 50 uraan ja työhön, seurusteluun ja tunne-elämään sekä arkipäivään ja terveyteen liittyvää yhtälöä, joiden avulla jokaiseen ongelmaan voidaan laskea "yksi, varmasti oikea vastaus".
