Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan toisin kuin kirjojen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
http://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl...
Intiaanilaulu-kappaleen nuotit löytyvät vuonna 2003 julkaistusta Laulutuuli-nuottikirjasta. Myös vuosina 1992 ja 2011 on julkaistu Laulutuuli-nimiset nuottikirjat, mutta näistä julkaisuista ei löydy Intiaanilaulua.
Kaj Chydeniuksen säveltämät ja Kaisa Korhosen esittämät Laulu lapsen oikeuksien julistuksesta 1 (YK:n Lasten oikeuksien julistus: artiklat 2, 4) ja 2 (Periaate 9, 10) ovat kuultavissa äänitteiltä Love Records : kaikki singlet. 1 (2016) ja Suojele luontoa - ihmistäkin (2008). Kumpikin CD kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa ajantasaisen saatavuuden Helmet-haulla.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer...
Nino Runeberg on kääntänyt Oskar Merikannon käyttämiä laulutekstejä kymmenittäin (hän oli kustantajien luottokääntäjä) ja ne on myös julkaistu. Kattavan haun voi tehdä Viola-tietokannassa tekemällä sanahaun "oskar merikanto nino runeberg" ja rajaamalla haun nuottijulkaisuihin. Viitteitä tulee 121, mutta osa viittaa samoihin, suosittuihin lauluihin.
Käytännössä kaikki nämä laulut löytyvät Fazerin kokoelmista "Kauneimmat yksinlaulut" I-III ja Bellsin julkaisemasta sarjasta "Kootut yksinlaulut" 1-3 ja "Kootut duetot". En pysty tällä hetkellä varmistamaan, onko kaikissa näitten laulujen julkaisuissa myös Runebergin käännökset mukana, mutta asia selviää esimerkiksi soittamalla esimerkiksi Sellon kirjastoon, josta kokoelmat löytyvät.
Heikki...
Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.")
Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=...
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön...
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera ...
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia, eli ne eivät ole...
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/...
Tällä hetkellä seuraavat Robertinon äänitteet ovat lainattavissa eri kirjastoista:
cd-levy "Kaikki parhaat : kultaiset vuodet" (Zonet, 2003)
cd-levy "Un amore cosi grande" (Butterfly Music, 1992)
lp-levy "Romantica" (Bluebird Music, 1983)
lp-levy "Canciones Napolitanas" (Ediciones Sonoras, 1974)
Äänitteiden saatavuuden voi tarkistaa esimerkiksi Finnasta (https://www.finna.fi/). Äänite on mahdollista tilata kaukolainaksi, jos omassa kirjastossa ei sitä ole.
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Annettujen vihjeiden perusteella tulee mieleen Maria Gripen Varjo-sarja ja sen kolme ensimmäistä osaa, Salaisuus varjossa (1985), ...ja metsän valkeat varjot (1987) ja Varjojen lapset (1988). Sarjaan kuuluu myös neljäs kirja, Varjojen kätkö (1990).
"Salaisuus varjossa on maailmankuulun nuortenkirjailijan kiehtova tarina kaiken ikäisille mystiikannälkäisille. Eletään vuosisadan alkua. 14-vuotiaan Bertan kotiin saapuu kuutamoisena syksy-yönä uusi palvelustyttö. Carolinissa on jotain vangitsevaa. Hetkessä hänellä on koko perhe otteessaan: hajamielinen tiedemiesisä, avuton äiti, pikku Nadja, naurettavan rakastunut nuori Roland. Berta itse janoaa kiihkeästi Carolinin ystävyyttä, mutta kerta kerran jälkeen saa havaita, että hänessä on jokin...
Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli
Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty:
http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu
Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta.
Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä:
http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html
Alla myös linkki Runosto-sivuston...
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy...
