Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila
Ensimmäinen katkelma on Friedrich Nietzschen omaelämäkerrallisesta teoksesta Ecce homo : Wie man wird,was man ist (1908), suom. Ecce homo: Miten tulla sellaiseksi kuin on, kappaleesta Miksi olen niin älykäs. Teoksesta on kaksi suomennosta. Tuikku Ljungbergin suomennoksessa vuodelta 2002 kyseinen kohta on sivulla 37. Ljungbergin käännöksen sanamuoto on hiukan toinen. Teoksesta on olemassa myös Antti Kuparisen suomennos, sekin vuodelta 2002. Kuparisen suomennoksen julkaisi Summa-kustantamo.
Toinen katkelma on Nietzchen teoksesta Die Fröchliche Wissenschaft ("La gaya scienza", 1882), sen neljännestä kirjasta, Sanctus Januarius, luvusta 338. Teos on saanut suomenkielisen nimen Iloinen tiede ja sen on suomentanut J. A. Hollo. Vuoden...
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna...
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&...
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Epilogi löytyy Juha Mannerkorven Ehtoollinen lasikellossa runokirjasta sekä Delfiinikirjoissa ilmestyneesstä rtunokokoelmasta Runot 1945 - 1954. Molemmat teokset löytyvät Kouvolan pääkirjastosta.
Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Wikipedian mukaan "Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1887. Käyttöön jätettiin kuitenkin vielä myös muutamia vanhoja, alkuperäiseen metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joiden suuruutta hieman muutettiin uuteen järjestelmään sopivaksi; esimerkiksi peninkulma oli ennestään ollut 10 688 m, mutta kauan tämän jälkeen tasan 10 km."
Siitä, mikä on virallinen mittajärjestelmä, ei varmaankaan missään maailmassa ole varsinkaan nopeasti seurannut, että kaikki vanhat mittayksiköt olisivat hävinneet käytöstä. Monilla aloilla on - kuten kysyjä itsekin on huomannut - säilynyt sisäisessä käytössä vanhoja yksiköitä, minkä lisäksi erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa kauppaa käyneet tai muuta...
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila
Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi.
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila
Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa....
Eräpäivämuistutukset saattavat tulla hiukan eri tahtiin kuin palautukset rekisteröidään eli aivan sataprosenttinen tosiaikaisuus ei näissä asioissa toteudu. Jos vielä arkiviikon alettuakin näyttää siltä, että laina on palauttamatta, silloin on todennäköisesti tapahtunut jokin tekninen virhe. Niitä toki aina silloin tällöin sattuu; piippaus kuuluu mutta mitään ei tapahtunutkaan.
Järjestelmä kuitenkin toimii niin, että jos saman niteen lainaa joku muu, tieto edellisestä lainauksesta katoaa. Jos nide ei lähde lainaan, se löytyy kirjaston hyllystä. Kannattaa soittaa alkuviikosta Töölön kirjastoon, jos omista tiedoista näkee, ettei palautus ole vieläkään rekisteröitynyt. Kun henkilökunta löytää niteen hyllystä, se on helppo palauttaa uudelleen...
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Tähän MTV3-kanavalla vuonna 1997 esitettyyn televisiosarjaan tehtiin samana vuonna cd-levy, jossa on musiikkia sarjasta. Se on nimeltään Kun taivas repeää : suurten tunteiden tv-sarja. Lisää tietoa äänitteestä Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Levy on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei lainata. Muista kirjastoista sitä ei löydy. Nettidivareidenkaan kautta en onnistunut löytämään. Kannattaisi ehkä kysyä MTV:stä
https://www.mtv.fi/palaute
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola...
Oletan että tarkoitatte Suomen yleisten kirjastojen lukumäärää? Niitä oli v. 2016 tilastotietojen mukaan 720 kpl, mikä lisäksi vielä 137 kirjastoautoa ja 24 laitoskirjastoa (esim. sairaalakirjastot). Tablettitietokoneita asiakaskäyttöön on palveluihinsa listannut kaikkiaan 82 kirjastoa.
Lähteet:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/taulutietokone
