Wisława Szymborskan runon Curriculum vitae (Pisanie życiorysu) kokoelmasta Ihmisiä sillalla (Ludzie na moście, 1986) on suomentanut Jussi Rosti.Runon voi lukea vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla (toimittanut ja suomentanut Jussi Ros7i). Runo Curriculum vitae ei sisälly vuonna 1998 ilmestyneeseen suomennoskokoelmaan Ihmisiä sillalla.
Sodan loppuvaiheissa laadittiin suunnitelmat valtion keskushallinnon siirtämiseksi Etelä-Pohjanmaalle.Liittoutuneiden voiton alkaessa näyttää ilmeiseltä alkoi Suomen hallitus varautua helmi-huhtikuussa 1944 valtion keskushallinnon siirtämiseen Etelä-Pohjanmaalle. Alueeksi valittiin Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen kunnat, joissa käytiin inventoimassa kantatien varressa sijaitsevat asuinrakennukset ja tutkimassa niiden soveltuvuus valtion virastojen sijoituskohteiksi. Kurikasta suunniteltiin hallinnollista keskusta nähtävästi tieverkoston soveltuvuuden sekä Kirkonkylän ja Kurikankylän rakennustihentymien takia.Suunnitelmassa oli varattu hallinnonalalle keskusrakennus kanslioineen ja sen ympäristöön henkilökunnalle asuinhuoneita sekä tilat...
Heather Dubyn musiikki luokitellaan yleensä indie popiksi/elektroniseksi pop musiikiksi. Amygdalassa on näiden lisäksi selkesti vaikutteita Trip hopista (1980-luvun loppupuolella briteissä kehittynyt populaarimusiikin tyylilaji, joka nautti myös suosiota suuren yleisön keskuudessa 1990-luvun loppupuolella). Amygdalaa voisikin kutsua esim. "indie trip hopiksi".
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto....
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Kyseessä on Hannelen Huovin runo Afrikan yö. Runon on säveltänyt lauluksi Soili Perkiö. Voit lukea sanat teoksista Vauvan vaaka : Lauluja ja leikkejä vauvaperheille sekä Satusaari-sarjan teoksesta Unien ranta (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen ... et al.).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1605632?sid=4928177826https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1669872?sid=4928174505
Tietoa runon tekijästä ei valitettavasti löytynyt. Onko tekijä tuttu jollekin lukijoistamme? Siinä tapauksessa vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kööpenhaminan yliopiston tutkijat julkaisivat artikkelin Golfvirran tilasta Nature-lehdessä: https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-wLisää aiheesta The Guardian-lehdessä: https://www.theguardian.com/environment/2023/jul/25/gulf-stream-could-collapse-as-early-as-2025-study-suggests#:~:text=A%20collapse%20of,Antarctic%20ice%20sheets.Suomessakin asiaa on tutkittu Climateguide.fi -sivustolla: https://www.climateguide.fi/artikkelit/atlantin-merivirrat-hiipuvat
Jos rekisteröidyn tavaramerkin tunnusta käytetään nimen yhteydessä yhtäjaksoisessa tekstissä, riittää, että sitä käytetään vain kun nimi mainitaan ensimmäisen kerran. Useissa tekstilajeissa, kuten lehtiartikkeleissa, merkkiä ei käytetä ollenkaan. Jos kyseessä on mainos tai tuote-esittely, mikään sääntö ei kuitenkaan estä käyttämästä tunnusta aina kuin tavaramerkin nimi mainitaan. Tunnus kirjoitetaan nimen jälkeen ilman välilyöntiä ja usein yläindeksinä, oli se tekstissä sitten perusmuodossa tai lauseyhteyden edellyttämällä tavalla taivutettuna.Rekisteröity ja rekisteröimätön tavaramerkki (®, ™) - Kielitoimiston ohjepankki Trademark Symbols - International Trademark Association
Pankkikohtaisia ja pankkiryhmien tasetietoja löytyy Tilastokeskuksen sarjoista Pankit ja Pankit pankkikohtaisesti vuosijulkaisuista. Vuosien 1991-1994 tilastot on digitoitu Tilastokeskuksen julkaisuarkistoon https://otos.stat.fi/home. Tilastot löytyvät hakemalla esim. ”pankit 1991” tai ”pankit 1991 pankkikohtaisesti”.Suomen Pankin kirjastosta löytyy painettuina SYP:n, KOP:n ja Suomen Yhdyspankin (Unitas) vuosikertomukset vuosilta 1991-1994. Lisäksi löytyy Säästöpankkiliiton vuosikertomukset samoilta vuosilta ja hajakappaleita Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ja Suomen Säästöpankin (SSP) vuosi-/toimintakertomuksista. Vuosikertomuksista löytyvät sekä pankin/emoyhtiön tasetiedot että konsernitaseet. Pankkiryhmien tasolla tietoja ei...
Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper...
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua:Mats Billmark, Elä enemmän, stressaa vähemmän Dale Carnegie, Miten pääsen turhista huolista Robert L. Leahy, Älä huoli : seitsemän askeleen ohjelma sinulle, jolle monet asiat aiheuttavat huolta Anna-Liisa Valtavaara, Huolena huolehtiminen Sanna Wikström, Lempeästi eroon murehtimisesta Lastenkirja-ikäiselle murehtijalle mainittakoon erikseen Alice Jamesin Huoleton kirja.
Valitettavasti en saanut selville, minkälainen kysymäsi tanssi on. Jos jollakin palstan lukijoista on tietoa asiasta, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964.
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon"....
tähän kysymykseen tai sitä sivuavasti on vastattu aiemmin vuonna 2022, ja laitan tähän kopion vastauksesta:Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta."Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä.""Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa...
asiasanaa Hindenburg käyttämällä meiltä löytyy pari käännettyä teosta.Boetius, Henning: Tuhkasta nousee feeniks Downvell, Paul: Tositarinoita selviytymisestä, tämä on nuortenkirja.Katsoin myös finna.fi osoitteesta koko Suomen kirjastojen tiedot, mutta kertomakirjallisuutta ei muuta löydy.Tietokirjoja sitten jonkin verran toki.
