Lainaushistorian yläreunassa on Vie kaikki -toiminto. Sen avulla voi kopioida lainat esimerkiksi Excel-tiedostoksi, minkä jälkeen voi etsiä teosta ohjelman Etsi-toiminnolla. Lainaushistorian voi viedä myös suosikkeihin ja käyttää hakuun selaimen Etsi-toimintoa. Myös suosikeissa listan voi järjestää eri tavoin ja lisäksi valita, kuinka monta teosta sivulla kerrallaan näkyy.
Sille, ettei kyseistä "mottoa" löydy Krohnin The jungle book -suomennoksesta, on olemassa yksinkertainen selitys: sitä ei ole englanninkielisessä alkuteoksessakaan. Ruotsinkieliseen käännökseen se on kaiketikin jostakin syystä lisätty sen luojan, lordi Baden-Powellin kirjasta The wolf cubs' handbook (1916). Jungelbokenia ei kuitenkaan ollut käytettävissäni, joten en voinut tarkistaa, onko näin."Sudenpentujen käsikirja" oli eräänlainen laimennettu versio Baden-Powellin Partiopojan kirjan (Scouting for boys, 1908) ohjelmasta. Hänen mielestään myös nuoremmat pojat tarvitsivat jotain, joka olisi heistä hauskaa ja kuitenkin kehittäisi heitä. Baden-Powell tarvitsi teeman, jonka ympärille voisi ohjelmansa koota, ja Kiplingin Viidakkokirja oli...
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Sarjan kustantaja Otava vastasi tiedusteluun kolmannen osan ilmestymisestä, että tarkkaa ajankohtaa ei vielä näy, mutta kun aiemmat osat ovat ilmestyneet syksyllä, niin tämänkin kirjan kohdalla asia on luultavasti samalla tavalla.
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna
Ainoat Säkkijärven sukat, jotka löysimme, ovat Instagramissa käyttäjän finnish_sock_fairy -tilillä julkaistut kirjoneulesukat. Julkaisujen teksteistä päätellen kuvio pohjautuu ryijyyn. Kuva sukista: https://www.instagram.com/p/CCESJWCl3AO/?utm_source=ig_web_copy_link&ig…Samalla tilillä on julkaistu myös kaaviokuva kirjoneuleesta: https://www.instagram.com/p/CCEp_HcFS-e/?utm_source=ig_web_button_share…
Kirjastolla käsillä olevassa kotirintamaa käsittelevässä kirjallisuudesta aiheesta ei löytynyt juurikaan mainintoja. Sota-ajalta löytyi Siirtolapuutarha-lehden 5/1942 Elisabeth Kochin artikkeli "Hyvä järjestys on siirtolapuutarhan kääpiöyhteiskunnan tärkeimpiä menestymisen ehtoja", jossa argumentoitiin voimallisesti, että "talvella asuminen siirtolapuutarhamajoissa ei saisi missään tapauksessa tulla kysymykseen." Kirjoittajan mukaan "sodan ja asuntopulan aikana on kuulunut mielipiteitä, että nyt olisi annettava lupa asua siirtolapuutarhamajoissa." Artikkelista voisi rivien välistä päätellä, että talvikauden asumislupien myöntäminen ei ollut 1942 vielä yleistä, mutta paineet talvikäytölle olivat kasvamassa. Sotien jälkeisen asuntopulan...
Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1868 asetuksen, jossa villieläimet jaettiin kolmeen luokkaan: hyödylliset otukset, vahinkoeläimet ja ryöstölinnut sekä muut otukset. Ryöstölinnuiksi asetus määrittelee petolintumme kotkan, huuhkajan, haukan ja kalasääsken. Vahinkoeläinten ja ryöstölintujen listalle vaikuttavat päätyneen petoeläimistämme ne lajit, joista on ajateltu olevan vahinkoa riistalle – esimerkiksi hiiri tai rotta eivät Aleksanterin asetuksen mukaan ole vahinkoeläimiä.Varhaisin nisäkkäidemme luokittelu vahingollisiksi on tulkittavissa jo Maunu Eerikinpojan 1347 ja kuningas Kristofferin vuonna 1442 antamista maanlaeista. Lintuja puolestaan luokiteltiin haitallisiksi ensimmäisen kerran vuoden 1647 kuninkaallisessa asetuksessa. 1800-...
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on...
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
Kirjallisuudessa ns. julkaisijafiktio, kirjallisen tekstin esittäminen jonkun toisen kirjoittamaksi tai vaikkapa löydetyksi käsikirjoitukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta, vaan varsin tavanomainen kerronnallinen keino etenkin 1900-lukua edeltävässä proosakirjallisuudessa. Se, että vastaava silmänkääntötemppu tehdään teoksen maailman asemesta reaalitodellisuudessa, kustantajatasolla, on sitä vastoin perin harvinaista. Silloin tällöin toki saattaa törmätä keksittyihin identiteetteihin, kuten meillä äskettäinen Silvia Classic, ja toisinaan salanimillä julkaisevien kirjailijoiden markkinoinnin yhteydessä vähintäänkin sivutaan Nisonius-tapausta (esimerkkinä mainittakoon Pirkko Saisio ja "vankila-alan ammattilainen" Jukka Larsson). Ulkomaisista...
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Kirjastossa saattaa olla hetkittäin kirjoja, joita lainataan vain vähän. Jos näin käy, kirjat siirretään varastokokoelmaan ja liiat kappaleet poistetaan. Monesti hieman vanhemmat kirjat joutuvat varastoon.Jos uusi kirja uhkaa jäädä hyllyyn, yritämme vinkata sitä. Silloin se usein lähteekin lainakiertoon. Myös erilaisia kirjanäyttelyitä pidetään usein ja niistä myös harvemmin lainassa käyvät kirjat löytävät uusia lukijoita.Joskus kirjat rikkoutuvat ja nuhrautuvat. Tällaiset kirjat jäävät usein hyllyyn, kunnes ne huomataan siivota poistoon.
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Voisikohan kyseessä olla Vibeke Olssonin Ulrike ja sota (Otava, 1976)?"München, syyskuu 1939. Sota on syttynyt. Kaksitoistavuotias Ulrike Beckenbauer on kansallissosialisti koko sydämestään. Oltuaan koko kouluaikansa alttiina Saksan mahtavalle propagandakoneistolle hän uskoo lujasti Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Nuori Ulrike kestää valittamatta pommitukset, unettomat yöt, nälän ja kylmyyden, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ja kun sota viimein päättyy on Ulrike melkein kahdeksantoista. Maailma hänen ympärillään on romahtanut ja jotain peruuttamatonta on tapahtunut myös hänessä itsessään. Nuoruus on poissa: pommisuojissa, raunioissa, omaisten haudoissa. On aloitettava elämä."Kirjan kannessa on tyttö, jonka takin olkavarteen on...
Osassa kirjastoista voi maksaa sekä kortilla että käteisellä, osassa vain kortilla ja joissain pienimmissä yksiköissä ei ole kassapalveluita lainkaan. Voit tarkistaa asian kunkin kirjaston kohdalta Keski-Finna-verkkokirjastossa osoitteessa https://keski.finna.fi/Content/kirjastot. Valitse valikosta haluamasi kirjasto. Laitteet ja palvelut -listauksessa kerrotaan, mitkä maksutavat kyseisessä kirjastossa ovat käytössä. Myöhästymismaksut voi maksaa myös verkkomaksuna verkkokirjaston kautta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta voi lainata kirjojen, lehtien ja musiikin lisäksi esimerkiksi lauta- ja konsolipelejä, soittimia ja kausikortteja. Osa lähikirjastoista lainaa myös liikuntavälineitä. Lainattavia esineitä on niin monenlaisia, että kannattaa tarkistaa lainauskäytännöt suoraan siitä kirjastosta, jossa esine on. Useimpien esineiden laina-aika on kaksi viikkoa, mutta esimerkiksi kausikorteilla vain viikko. Esimerkiksi kausikortteja tai useimpia soittimia ei voi varata, mutta lainattavia pelejä taas voi. Olemme koonneet listan kaikista Keski-kirjastoista lainattavista esineistä Keski-Finna-verkkokirjastoon. Avaa lista tästä linkistä. Jos olet kiinnostunut jonkin tietyn esineen lainaamisesta, voit myös tehdä haun...
