Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Hätä. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1953 Pohjanpää runojen kokoelmassa Valitut runot. Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 1 (useita painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen, Tammi, useita painoksia)
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Vaski-kirjastoista löytyvää, rotusyrjintää käsittelevää kirjallisuutta saa haettua Finnasta erilaisilla hakusanayhdistelmillä. Sanayhdistelmät rotusyrjintä ja Yhdysvallat sekä rasismi ja Yhdysvallat tuovat esiin kaiken aiheeseen liittyvän aineiston. Aineistotyypiksi valitaan tässä tapauksessa kirja ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Sanalla rotusyrjintä saadut tulokset näet tästä linkistä, sanalla rasismi saadut tulokset näet tästä linkistä.
Tuloksista löytyvät ainakin esimerkiksi seuraavat kirjat:
Juuret (Alex Haley, 1977)
Matkalla kotiin (Yaa Gyasi, 2017)
Kaikki taivaan linnut (Harper Lee, 2016)
Vihan kadut (Ryan Gattis, 2015)
Häivähdys purppuraa (Alice Walker, 1986)
Viha jonka kylvät (Angie Thomas, 2017)
Kaukaiset seudut (Tom Spanbauer...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta, mutta voit yrittää kysyä tätä vielä Kysy tieteestä-palvelun kautta. Alla linkki sinne:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/
Kirjaston e-kirjoja voi lukea useimmilla lukulaitteilla. Adoben sivuilta voit tarkistaa, tukeeko Adobe Digital Editions lukulaitettasi. Kindle ei sovellu kirjaston e-kirjojen lukemiseen, koska se käyttää Amazonin omaa tekijänoikeussuojausta ja tiedostomuotoa.
E-kirjoja voi lukea myös tabletilla ja älypuhelimella, joten erillinen lukulaite ei ole välttämätön. Älylaitteilta lukeminen saattaa kuitenkin rasittaa silmiä enemmän kuin e-kirjan lukulaitteelta.
Helmet E-kirjaston ohjeista löydät lisää tietoa e-kirjoista ja niiden käytöstä eri laitteilla (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjap….
Verkkokirjastossa (https://satakirjastot.finna.fi/) voi uusia koko perheen lainat yhdellä kirjautumisella. Tähän tarvitaan jokaisen perheenjäsenen kirjastokortin numero ja PIN-koodi, jonka saa kirjastossa käymällä. Lainat voi myös uusia puhelimitse; lainauspalveluiden numero on 02-623 4200.
Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
Melodia ja kosketinsoitinsäestys lauluun On laiva valmiina lähtöön (joka tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna) sisältyy mm. nuottijulkaisuihin Laps' Suomen : sotalapsien vaiheita (toim. Esko Takkula, 2011). Melodia ja sointumerkit lauluun löytyvät nuottijulkaisuista Tammen Kultainen laulukirja (useita painoksia), Jos sull' lysti on (Lastenkeskus, 2008), Satusaari : Musiikkimatka (WSOY, 2004) ja Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer Musiikki, 1992).
https://finna.fi
Etsimänne teos on Mark Twainin Kapteeni taivaassa (Report from paradise, suom. Jorma Etto, 1958). Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
Mark Twainin Kapteeni taivaassa Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12065
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähettämäsi kuva on taiteilija Helmi Koiviolan metalligrafiikkavedos Onni lammella.
Helmi Koiviola kuvataiteilijamatrikkelissa https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/helmi-koiviola
Tarkoitat ilmeisesti supliikki-sanan alkuperää. Sana on lainaa vanhasta uusruotsista, jossa supplik merkitsi anomuskirjelmää. Ruotsiin sana on puolestaan lainattu ranskan kielen samaa merkitsevästä sanasta supplique. Menestyksekkään anomuksen esittäminen on varsinkin entisaikoina edellyttänyt hyviä puhumisen ja selittämisen taitoja.
Suomen kirjakielessä supliikki on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1709, alkuperäisessä kirjallisen anomuksen merkityksessään. Suullista esitystaitoa merkitsevä supliikki mainitaan muun muassa Elias Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1880.
Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Pohdimme kirjastonjohdon kanssa, että tuon ajokortin lisäksi tarvitsisitte valtakirjan tuolta jalkansa loukanneelta henkilöltä. Jos vamma vaikeuttaa elämää pitemmällä aikavälillä kirjastolla on myös kotipalvelu. Täältä löytyy tietoa ja toimintaohjeet jos kotipalvelulle olisi käyttöä: https://kyyti.finna.fi/Content/ikaantyneet
Elokuva voisi olla The Abandoned / ohjaus Nacho Cerdà . Pääosissa: Anastasia Hille, Karel Roden, Valentin Goshev |(2006)
Kaksoset kohtaavat vuosien jälkeen. Outoja asioita tapahtuu autiossa talossa.
In 1966, somewhere in Russia, a wounded woman drives a truck to an isolated farm with two babies. Forty years later, the film producer Marie Jones leaves her daughter in California and travels back to her home land in the wilderness of Russia. Marie is one of the children and had received a phone call from the notary public Andrei Misharin, who told her where the farm of her family is located.Marie arrives at the abandoned house and meets the stranger Nicolai, who tells her that he had also received a call from Misharin and he is...
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärällä tuskin on mitään ennalta-ajateltua symbolista merkitystä, siitä päätellen, että se muuttui pariinkin otteeseen ennen kuin lopulliseen määrään 14 päädyttiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti J. S. Sirénin alkuperäisen ehdotuksen julkisivussa pylväitä oli 12, sama määrä kuin esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksen talossa. Sirén kuitenkin muutti fasadisuunnitelmaansa jo kilpailuvuonna, ennen kuin päätöstä talon rakentamisesta oli edes tehty. Tässä vaiheessa pylväitä oli rakennussuunnitelmassa 16. Vasta vuoden 1926 aikana rakennus sai suunnitelmissa lopullisen hahmonsa ja toteutuneen rakennuksen kolonnadin pylväsluvuksi tuli 14. Sirén myös kasvatti pylväiden läpimittaa...
Turun kirjastoautojen pysäkkikohtaiset aikataulut löytyvät kaupunginkirjaston verkkosivuilta, osoitteesta https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot.
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
