Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Tässä joitakin mielenterveyden ongelmiin liittyviä lasten- ja nuortenkirjoja:
Hietala, Mirjami: Avaimet kaikkiin oviin (1983)
Hietala, Mirjami: Minä, Vincent ja mustat linnut (1978)
Huovi, Hannele: Madonna (1986)
Kallioniemi, Tuula: Toivoton tapaus? (1978)
Salminen, Hellevi: Sivari (1984)
Salminen, Hellevi: Viidestoista yö (1981)
Blume, Judy: Tiikerisilmä (1981, suomeksi 1985)
Levoy, Myron: Keltainen lintu (1977, suomeksi 1985)
Voigt, Cynthia: Matkalla kotiin (Tillermanin sisarukset -sarjan 1. osa) (1984, suomeksi 1984)
Muita sairauksiin ja sairastamiseen liittyviä kirjoja:
Aaltonen, Ulla-Maija: Kani Andersson sairastaa (1981)
Haakana, Anna-Liisa: Ykä yksinäinen (1980)
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna (1989)...
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi
Valitettavasti Harri Suilamon laulusarjasta Five songs to the Japanese tanka-poems (1983) ei ole julkaistu äänitettä.
https://core.musicfinland.fi/works/five-songs-to-the-japanese-tanka-poe…
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri...
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002...
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyseinen teos on ilmeisesti Albert Edelfeltin maalaus Istuva mies (1875), joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Näet teoksen alla olevasta linkistä.
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+215+D&lang=en
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila
Aiheesta ei löydy spesifiä tutkimustietoa, mutta noin yleisesti suurtenkin puolueiden ykköspoliitikot haluavat ministereiksi. Poikkeuksena voi olla tapaukset, joissa on esimerkiksi painavia yksityisiä syitä.
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Kuhma- ja Kuhmo-nimien alkuperästä eivät nimistöntutkijat ole päässeet yksimielisyyteen. Esimerkiksi Kuhmoisten nimi on yhdistetty sanoihin kuhmu ja kuhmura ('kohoama, pullistuma, muhkura; mäki, kumpare') ja katsottu, että se johtuu pitäjän mäkisestä maastosta. Itä-Suomesta löytyykin joukko Kuhmu-paikannimiä, jotka liittyvät yleensä korkeisiin, tavallisesti kulkureittien varrella oleviin paikkoihin. Merkityksessä 'mäki, kumpare' sana kuhmu on kuitenkin verrattain harvinainen ja Kuhmu-paikannimet ovat melkein yksinomaan itäsuomalaisia, joten Hämeen sekä Keski- ja Pohjois-Suomen Kuhma- ja Kuhmo-paikannimille - Kuhmoinen mukaanluettuna - on jouduttu etsimään vaihtoehtoista selitystä.
Kuhmoisten historian kirjoittaja Seppo...
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Löysin YouTubesta laulun esityksen (https://www.youtube.com/watch?v=3i7YMM8HWPc), mutta sen yhteydessä ei kerrota mitään tietoja kappaleesta eikä esittäjistä. Laulun nimeksi on merkitty ”Mun Jeesuksein” tai ainakin se on videon otsikkona. Sain varmistettua, että esittäjä on lauluduo Marita (Yli-Rönni) ja Irmeli (Kangassalo). Laulun nimi on "Mun Jeesuksein". Duon äänitys on ilmestynyt C-kasettina vuonna 1980 (Gospel Sound GSC 509). Äänitteen tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta. Laulun säveltäjäksi on merkitty Mosie Lister. Suomenkieliset sanat on tehnyt Seppo J. Järvinen. Tätä C-kasettia en löytänyt mistään kirjastosta.
Laulusta on olemassa toinenkin levytys: Helsingin Lähetysseuran Tyttökvartetin esitys. Se löytyy LP-levyltä ”...
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
