Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Kari Peitsamon skootteri -yhtyeen levyllä "Sergeant rocker rides again" on yksi albumin musiikillisesta linjasta vähän poikkeava kappale. "Rockin' on heaven's door" -instrumentaali on toteutettu yksinkertaisella kosketinsoitinsäestyksellä. Kestoltaan lyhyt simppeli melodia.
Jos muistikuvasi esittäjästä on oikea, saattaisi tämä vuonna 1991 julkaistu kappale olla etsimäsi. Vihje löytyi punkinfinland.net -sivustolta.
Kirjastomme kokoelmista Peitsamon albumi löytyi cd-painoksena. Verkossa kappale ei näyttäisi olevan kuunneltavissa,
Siilinjärven kunnantalolta kerrottiin, että terveyskeskuksen työterveysosaston purkaminen on alkanut, mutta muun terveyskeskuksen ja kunnantalon purkamisen aloittamisesta ei ole vielä tietoa.
Vuororuno Kuusenkaramellit sisältyy Aino Öljymäen teokseen Iloa ja juhlaa 1. : Esitystehtäviä koulun pienimmille. (1949, s. 42).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Saiturin joulu -elokuva perustuu Charles Dickensin kirjoittamaan joulutarinaan The Christmas Carol, joka on julkaistu suomeksi useammallakin nimellä: Saiturin joulu, Joulun-aatto, Jouluaatto: aavetarina jouluksi, Jouluilta ja Joululaulu: aavetarina joulusta. Dickens julkaisi myös muita joulukertomuksia, The Chimes (Uudenvuoden kellot), The Cricket on the Hearth (Kotisirkka), The Battle of Life (Elämän taistelu) ja The Haunted Man (ei suomennettu). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi. Englanniksi Dickensin joulukertomuksia voi lukea yhdestäkin kirjasta, joka on nimeltään Dickens at Christmas: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9780099573135&…
Muita joulu- tai...
Tässä joitakin ehdotuksia suomalaisesta lyhytproosasta tai lyhyistä novelleista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista, ja alla on myös linkit niiden esittelyyn:
Matias Riikonen, Iltavahtimestarin kierrokset: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789518519655&…
Keltainen kaupunki : kuvitettuja tarinoita Helsingistä = Yellow city : illustrated stories from Helsinki / [käännökset = translations: Matti Nives]: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529304288&…
Jukka Viikilä, Suomalainen vuosi: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511317845&…
Pirkko Saisio, Spuuki Spaidermän ja raju Nonna /kuvitus: Remu Välisaari: ...
Hei!
Se voi olla hyvinkin mahdollista. Kirjaston CD-levyt ovat kovassa käytössä. Rutina tai jumittaminen voi johtua naarmuista tai tahroista. Kannattaa tarkistaa, näkyykö levyn lukupinnalla sormenjälkiä tai muita tahroja. Ne voi puhdistaa itse esimerkiksi kevyesti kostutetulla mikrokuituliinalla. Puhdistusliike suuntautuu levyn keskiöstä ulkoreunaa kohti. Kun palautat levyjä kirjastoon, kerro siellä, jos levy ei ole toiminut hyvin. Jos levy ei ole vielä kovin naarmuinen, niitä voidaan hioa kirjastossa.
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Käännyimme alan todellisen asiantuntijan puoleen ja näin hän vastasi :
Palvelukeskuksien ohjaajat tekevät edelleen työtä ikääntyneiden parissa. Lisäksi palvelukeskukset kuten seniorikeskuksetkin valmistuvat tulevaan Apottiin ja laajamittaisiin koulutuksiin jotka ovat jo osittain käynnistyneet.
Ohjaajat ovat jatkaneet työskentelyä erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten parissa ohjaten tuettuja pienryhmiä epidemiologisen yksikön antamien koronarajoitusten sekä hygieniaohjeiden mukaisesti esim. muistisairaiden, omaishoitajien ja erityistä yksinäisyyttä kokevien kanssa. Edelleen annetaan sosiaaliohjausta ja neuvontaa pääasiassa tukipuheluiden muodossa. Osa ohjaajista on myös siirtynyt muihin tehtäviin esimerkiksi kotihoitoon tai...
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Laissa ei nykyään määritellä tarkasti minkälainen koulutus yleisten kirjastojen henkilökunnalla pitää olla. Kirjastolaki toteaa henkilökunnasta näin:
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan."
Teoriassa ja lain puitteissa nykyinen tutkintosi siis riittää, mutta käytännössä olisi hyvä, että siihen sisältyisi informaatiotutkimuksen tai kirjasto- ja tietopalvelualan...
Väitöskirjatutkija on henkilö, joka tekee aktiivisesti väitöskirjaansa. Väitöskirjan kirjoittaminen on tutkijanuran ensimmäinen askel. Usein näkee käytettävän myös nimityksiä tohtorikoulutettava tai nuorempi tutkija. Tieteentekijöiden liiton mukaan nimikkeen tulisi olla joko väitöskirjatutkija tai nuorempi tutkija.
https://www.acatiimi.fi/6_2017/14.php
Seuraavassa Politiikasta-lehden artikkelissa avataan hyvin yliopiston tutkijahenkilökunnan nimikkeitä:
https://politiikasta.fi/keita-yliopiston-tutkimushenkilokuntaan-kuuluu-ja-mita-he-tekevat-tyokseen/
Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
Tätinne tapailema laulu on Yrjö Veijolan tekstiin sävelletty Talvilaulu. Laulusta näyttää olevan olemassa useita eri versioita: sen ovat säveltäneet ainakin R. Raala, Väinö Haapalainen ja Lauri Parviainen; tekstistäkin löytyy kaksi toisistaan poikkeavaa varianttia. Säkeen "hanget syvät peittää maan" (kursiivi lisätty) perusteella etsitty versio on Väinö Haapalaisen sävellys, joka sisältyy esimerkiksi Wilho Siukosen Laulukirjan vuonna 1931 ilmestyneeseen toiseen painokseen. Haapalaisen Talvilaulu käyttää tekstivarianttia, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Lunta, lunta, lunta vaan, / hanget syvät peittää maan, / kukat kuihtui, kuoli jo, / kaunis niill' on kalmisto." Raalan ja Parviaisen ensisäkeistö on tällainen: "...
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
Mustapään Laulu-runon englanninnos 'A song' löytyy Aili Jarvenpan kääntämänä 1900-luvun suomalaisrunouden antologiasta Salt of pleasure (New Rivers Press, 1983).
