Katri Kirkkopelto on kirjoittanut ja kuvittanut joukon lasten kuvakirjoja, jotka käsittelevät tunteita. Ne eivät ole sarjakuvia, mutta voisivat muuten olla oppilaillesi sopivia. Alla linkki hänen kirjohinsa Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skatri%20kirkkopelto__Ff%3A…
Hän on kirjoittanut myös tietokirjan Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja Kumma : Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja maan ääri, josta voisi olla hyötyä opettajalle. Kirja sisältää mm. tunnetaitokortit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389807__Stuumasta%20tunt…
Lasten sarjakuvaromaaneja, joissa tunteitakin käsitellään, ovat Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat:
https://...
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Tämä johtuu siitä, että Tiedon tulostuspalvelun kautta kulkeva ilmoitusposti viivästyi viime viikonloppuna. Viivästys koskee lauantaina lähetettyjä eräpäiväilmoituksia (epv ma 16.11.), sunnuntaina lähetettyjä eräpäiväilmoituksia (epv ti 17.11) sekä lauantaina lähetettyjä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen varausilmoituksia.
Tosiasiassa lainojesi eräpäivä oli siis 16.11., mutta valitettavasti viesti tuli kaksi päivää myöhässä. Olen nyt poistanut asiakastiedoistasi tästä aiheutuneet maksut. Pahoittelen viivästyksestä syntynyttä hämmennystä.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja myös lasten kirjoista. Myös kansikuvaan liittyvät haut ovat mahdollisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Suomessa julkaistavia blogeja voi hakea osoitteessa blogit.fi. Hakukenttään "etsi blogeja ja postauksia" voi laittaa hakusanoja tai voit myös selailla blogeja aiheittain. Haku tuo tuloksiksi yksittäisiä postauksia tai koko blogin, jos se käsittelee yksistään haettua aihetta.
Tässä tapauksessa paras hakusana on mielenterveys. Se tuottaa laajan tuloksen erilaisia kirjoituksia, mutta ei yhtäkään täsmävastausta kysymykseesi liittyen. Sinun täytyy selailla ja silmäillä saatuja hakutuloksia ja arvioida, mitkä niistä ovat itsellesi osuvimpia sisällöiltään.
Mielenterveyspuolen toimijoilla, yhdistyksillä, järjestöillä ja tukiyhdistyksillä, on myös jokaisella omat sivunsa ja fooruminsa. Heidän sivuiltaan löytyy blogeja ja kirjoituksia...
Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä.
Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001).
Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan
sanotaan liuskeista mm. seuraavaa:
Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014...
Asekirjoista ei löytynyt arvioita haulikoiden käyttöijistä. Syynä saattaa olla se, että aseen käyttöikään vaikuttaa niin moni asia. Aseen laatu ensimmäisenä. Katselin asekauppojen lupaamia takuita aseille niin ne jo vaihtelivat kahdesta seitsemään vuoteen riippuen valmistajasta.
Toinen iso tekijä, joka vaikuttaa aseen käyttöikään on se, miten sitä on huollettu. Tapio Suihkon kirjassa Aseiden rakenne ja toiminta (2008) kerrotaan, että kun asetta hoidetaan hyvin, niin sen toiminnallinen käyttöikä pitenee. Hän suosittaa vuosittaista kausihuoltoa, jonka lisäksi perushuoltoa laukausmääristä ja käyttöolosuhteista riippuen 5-10 vuoden välein.
Kannattaa olla yhteydessä johonkin aseita myyvään liikkeeseen, he osaavat varmaan alan asiantuntijoina...
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla...
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Aly Forresterin hahmo vieraili kuolemansa jälkeen Ivyn unessa Kauniiden ja rohkeiden jaksossa Using what she's got to get what she wants. Se esitettiin ensimmäisen kerran 13. elokuuta vuonna 2015.
Ks. esim. Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2015/150810.php#thu
Ylen Elävä arkisto tuntuu kyllä olevan ainoa verkkosivusto, josta löytyy materiaalia nimenomaan suomalaisesta joulunvietosta menneinä vuosikymmeninä. Ei paljon, mutta edes jotain löytyy hakusanalla "joulu". Suomen kirjastoissa ei ole jouluaiheisia dokumentteja tarjolla dvd-muodossa.
Vuoden 1977 dokumentissa päästään tutustumaan Härkösen perheen joulunviettoon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/30/anna-leenan-jouluaatto.
Hauskaa ajankuvaa edustaa myös suositun Noppa-lastenohjelman Jouluspesiaali 70-luvun lopulta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/18/noppa-joulutunnelmissa.
Fiktion puolelle mentäessä suomalaista joulunviettoa kuvataan mm. Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa 60-70-lukujen taitteesta. Nämä...
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
Otatko yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon. Keravan kirjasto ei vastaa tässä palvelussa, ja meidän muiden ei ole mahdollista selvittää asiaa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A…
Vaski-kirjastoilla on käytössä viisi erilaista Naxos-palvelua: musiikkipalvelut Naxos Music Library, Naxos Music Library Jazz, Naxos Music Library World sekä videopalvelu Naxos Video Library, ja lisäksi äänikirjapalvelu Naxos Spoken Word Library. Jokainen kirjasto/kirjastokimppa valitsee itse, mitkä Naxos-palvelut hankitaan e-kokoelmaan.
Ekirjastosta pystyt tutkailemaan mitä e-palveluja on missäkin kirjastossa käytössä. Jätä tällöin valitsematta kirjastokimppa (valitse "Kaikki kirjastot": https://ekirjasto.kirjastot.fi/?kirjasto=kaikki). Palvelut löytyvät otsikoiden alta, tässä tapauksessa otsikon "Musiikki" alta.
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, missä onnistuu mm. VHS-kasettien digitoiminen. Digitointitilan voi varata enintään neljäksi tunniksi päivässä.
Jos tarvitset opastusta digitointitilan laitteiden peruskäyttöön, varaa opastusaika sähköpostitse (osoite: kirjasto.musiikki[at]jyvaskyla.fi), jolloin henkilökunta tekee sinulle varauksen digitointitilaan. Opastamme sopimuksen mukaan ma-pe klo 9-16 välisinä aikoina. Muussa tapauksessa digitointitilan käyttö on täysin omatoimista.
Lisätietoa digitointitilasta ja varauskalenterin löydät verkkokirjastostamme: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva...
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Hei,
Kirjan tekijällä on tekijänoikeus teokseensa. Katri Kirkkopelto on sekä kirjoittanut että kuvittanut kysymäsi kirjan. Koska kyse ei ole pelkästään kirjavinkkauksesta, niin sinun pitää kysyä lupa teoksen esittämiseen tekijältä. Häneen on mahdollista ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjan kustantajan kautta. Kirjan on kustantanut Lasten Keskus.
Lasten Keskuksen kotisivu on https://lastenkeskus.fi/
