| 1990-luvun lastenkirja |
900 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Scoular Andersonin piilokuvakirja nimeltään Pulmallinen päivä (ilmestynyt suomeksi 1994). |
| Löytyykö kirjaa vuodesta 1918, jossa kerrottaisiin lähinnä sen ajan/vuoden filosofiaa ja aatetta, ei niinkään tapahtumia? |
291 |
|
|
|
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan... |
| Käännöstyössä tuli vastaan yhdysvaltalaisen kirjailijan O. Henryn eli William Sydney Porterin romaani Cabbages and Kings. Onko teosta suomennettu eli onko… |
374 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on pääsääntöisesti luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, myös suomennokset. Kysymääsi kirjaa ei sieltä kuitenkaan löydy, eli on syytä olettaa, ettei sitä ole suomennettu.
Fennicasta ei löytynyt lainkaan teoksia nimellä William Sydney Porter, nimellä Henry O. sen sijaan tulokseksi tuli 9 viitettä, eli ainakin Suomessa kirjailija tunnettaneen paremmin tuolla jälkimmäisellä nimellä. Pääset tarkastelemaan hakutulosta tästä: https://urly.fi/Upd
|
| Haluaisin tietää kuinka pitkään Turun pääkirjaston Stoorin puolella oleva jättikaulahuivi on ollut kirjastossa? |
212 |
|
|
|
Hei! Turun pääkirjaston nuortenosasto Stoorin jättikaulahuivin neulonta alkoi vuonna 2015. Saa nähdä miten pitkäksi sitä neulomme. Sitä ennen meillä oli neulottavana jättiläiskäärme, joka sai jopa nimen, Hamlet. |
| Haluaisin ostaa CD:n Markus Allan/ Muistot kauneimmat jää......mistä sen vois saada ? |
252 |
|
|
|
Äänitettä ei näytä olevan myynnissä levykaupoissa (on ilmestynyt vinyylinä v. 1990). Sitä ei myöskään löydy kirjastojen kokoelmista eikä Spotifysta. Kannattaa kokeilla onneaan ja kysellä levydivareista tai nettikirppiksistä (esim. Huuto.net tai tori.fi). |
| I'm Korean Librarian. My undergraduate major is Library and Information Sceince. And I've MLIS by Korea univ. I'm working Special Library now. But I want to… |
460 |
|
|
|
I would advice you to look at CILIP's (former British Library Association) website. https://www.cilip.org.uk/
There is a whole section on how to start a library career in the UK under the Careers-section. There is also information on qualifications needed in the UK. Good luck with your job search!
|
| Miten Saksa rahoitti sotavarustelunsa toisessa maailmansodassa? |
3568 |
|
|
|
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja... |
| Haluaisin lisätietoa nk. savupiippuverosta. Aiheesta ei tunnu löytyvän mitään faktatietoa, ainoastaan sekalainen kokoelma mutu-tietoja. Kiitoksia jo etukäteen… |
4725 |
|
|
|
Savupiippuverosta löytyi lähdemateriaalia valitettavan vähän, ”savu”-veroyksiköstä hieman paremmin. Esko Linnakankaan ja Leila Juanton vuonna 2016 julkaisemassa teoksessa ”Verojen historia : Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio” (Luettavissa mm. Lapin yliopiston sähköisestä Lauda-julkaisuarkistosta, linkki edellä.) todetaan luvussa 2.2.1 (”Savu- ja tuhkaverot”), että savu on ollut vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö on vaihdellut alueittain. Teoksen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ”savu” oli 1500-luvulla maaomaisuutta ilmaiseva, jaollinen maaveroyksikkö kun taas Hämeessä, Uudellamaalla, Savossa ja Karjalassa se tarkoitti yhtä taloa eli ruokakuntaa tilan koosta rippumatta.
Savupiippuverosta... |
| Miten saan kopion Järviseudun Joulu 1965 - lehden sivusta 11, jossa pitäisi olla valokuva Emil Hurjasta ja Wiljam Sarjalasta? Ja jos tekstissä kerrotaan… |
239 |
|
|
|
Järviseudun joulu-lehti löytyy Turun yliopiston Feeniks-kirjastosta vuosilta 1956-1997. Kirjastoa voi käyttää ja sinne saa kortin, vaikka ei olisikaan opiskelija. Suosittelen ottamaan yhteyttä kirjastoon ja kysymään ottavatko he kopion kyseisestä artikkelista vai tekeekö asiakas sen itse.
Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 029 450 2130, 050 455 7059
|
| Musliiniverho ja karttuuniverho, mitä ne ovat? |
1972 |
|
|
|
Musliini ja karttuuni ovat kankaita.
Musliini on ohutta ja pehmeää, palttinasidoksista villa- tai sekoitekangasta. Sen uskotaan olleen alun perin Irakin Mosulista peräisin olevaa silkkikangasta. Nykyään sitä tehdään monista raaka-aineista. Se on koostumukseltaan laskeutuvaa ja läpikuultavaa ja siitä valmistetaan esimerkiksi juhlapukuja.
Karttuuni on painettua pellava-, tai puuvillakangasta. Koostumukseltaan se on paksua, tiivistä ja jäykkää.
Lähteet:
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet 2004
Kielitoimiston sanakirja, 2. osa 2006
Sivistyssanakirja WSOY, 2001
Suomen käsityön museo: http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/sanasto.htm
|
| Asun Turussa ja haluamani äänite näyttää olevan Salon kirjastossa. Voinko tehdä varauksen niin, että se toimitetaan Turkuun? |
386 |
|
|
|
Kyllä voit tehdä varauksen Vaskissa kaikkeen lainattavaan Vaski-kirjastojen materiaaliin, myös äänitteisiin. Valitse noutopaikaksi Turku, niin saat äänitteen perille.
|
| Ahti Lakka: Isäni tarina portterista betoniin (2001) |
617 |
|
|
|
Ahti Lakan teos Isäni tarina: Portterista betoniin (2001) löytyy esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmista. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei valitettavasti ole. Seuraavassa on linkit Turun yliopiston ja Åbo Akademin saatavuustietoihin:
https://utu.finna.fi/Record/volter.874319
https://abo.finna.fi/Record/alma.471691
Kun etsit jonkin teoksen saatavuustietoja Suomen kirjastoista, voit käyttää esimerkiksi Finna-tietokantaa (https://www.finna.fi/). Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu paljon suomalaisia museoita, kirjastoja ja arkistoja. Lisäksi voit hakea tietoa kirjastot.fi-sivuston monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/). Sen avulla voit rajata hakusi esimerkiksi tiettyjen kuntien... |
| Lukuvinkkejä 7-vuotiaalle |
3091 |
|
|
|
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
|
| Haluasin löyttää kirjan/kirjoja jotka kertovan sarjamurhista murhaajan näkökulmasta... Olisi kuva jos nissä olisi taboo asioita kuten nekrofiliaa. Niiden ei… |
2312 |
|
|
|
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut... |
| Pidän Faulknerin väkevästä tyylistä ja etelävaltioiden kuvauksista, samoin Morrisonin Paratiisista ja Steinbeckin Taipumattomasta tahdosta. Vargas Llosan… |
263 |
|
|
|
Tässä muutamia eri aikoina kirjoitettuja eri puolille maailmaa sijoittuva romaaneja, jotka saattaisivat osua luonnehdintaasi. Romaanit ovat klassikkoja tai perinteiseen kertovaan tyyliin kirjoitettuja uudempia teoksia, tulevia klassikkoja kenties?
Lisää samantyylisiä teoksia löydät Vaski -kirjastojen aineistotietokannasta https://vaski.finna.fi/ esim. asiasanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja rotusyrjintä.
Kuin surmaisi satakielen / Harper Lee ; suomentanut Maija Westerlund.
Gummerus, 1961
Pimeyden sydän / Joseph Conrad ; Suom. Kristiina Kivivuori.
Hki, 1968.
Valkoinen, kuiva kausi / André Brink ; suomentanut Seppo Loponen.
WSOY, 1981.
Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa / John Berendt ; suomentanut... |
| Mikä on oikeastaan teattereissa (esim. Turun kaupunginteatteri) pidettävien ennakkonäytösten idea? Miksi ne eivät ole ensi-iltoja? |
6859 |
|
|
|
Teatterissa on aina kenraaliharjoitus ennen ensi-iltaa. Kenraaliharjoituksessa esitys esitetään aivan kuten ensi-illassakin. Joskus ohjaaja saattaa vielä muuttaa jotain esityksessä ensi-iltaa varten. Kenraaliharjoitusta on usein päässyt katsomaan esiintyjien ja muun henkilökunnan läheiset ja teatterin yhteistyökumppanit. Kenraaliin voidaan myös myydä lippuja, jolloin se on ennakkonäytös. Ennakkonäytös eroaa ensi-illasta myös siinä, että siitä ei saa julkaista arviointia ennen kuin ensi-ilta on ohi.
Ensi-illan ja ennakkonäytöksen ero on tosiaan hiukan häilyvä. Teatterilaiset eivät kuitenkaan järjestä ennakkonäytösjuhlia, mutta ensi-iltaa juhlitaan. |
| Lista vieraskielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta |
741 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston ja lähikuntien yhteisen Vaski-verkkokirjaston kautta pääsee selaamaan kirjaston erikielisiä kokoelmia. Sieltä myös näkee kirjojen saatavuuden.
https://vaski.finna.fi/
Esim. arabiankieliset lasten- ja nuortenkirjat saa esiin tällä tavalla:
Hakulaatikon vierestä valitaan tarkennettu haku
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Rajaukset-kohdasta avataan Kielet-valikko ja sieltä valitaan arabia
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22ara%22&limit=20
Oikeasta reunasta valitaan Kohderyhmä: Lapset... |
| Mistä löytyisi Seura-lehden vuoden 1948 vuosikerta? |
643 |
|
|
|
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
|
| Kuka kirjailija on kirjoittanut 2000-luvun alkupuolella kirjan, jossa keskeisessä roolissa on Pansion lähiö läntisessä Turussa? Tämä ei ole googlella tai… |
698 |
|
|
|
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten... |
| Minulla on jokimaalaus jonka on signeeranut H. Salminen-77 |
653 |
|
|
|
Googlettamalla löytyy tieto edesmenneestä raumalaisesta taiteilijasta Heikki Salmisesta. Hänet tunnettiin meriaiheisista teoksista. Esimerkiksi Antiikki & Design -lehdessä on palvelu Mikä Missä Milloin, joka on tarkoitettu esineiden tunnistamiseen. He haluavat esineestä valokuvan. Yhteystiedot ovat antti.kaijalainen@fokusmedia.fi |
Kysy kirjastonhoitajalta