Haluaisin lisätietoa nk. savupiippuverosta. Aiheesta ei tunnu löytyvän mitään faktatietoa, ainoastaan sekalainen kokoelma mutu-tietoja. Kiitoksia jo etukäteen…

Kysytty

Hei!

Haluaisin lisätietoa nk. savupiippuverosta. Aiheesta ei tunnu löytyvän mitään faktatietoa, ainoastaan sekalainen kokoelma mutu-tietoja. Kiitoksia jo etukäteen avustanne.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Savupiippuverosta löytyi lähdemateriaalia valitettavan vähän, ”savu”-veroyksiköstä hieman paremmin. Esko Linnakankaan ja Leila Juanton vuonna 2016 julkaisemassa teoksessa ”Verojen historia : Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio” (Luettavissa mm. Lapin yliopiston sähköisestä Lauda-julkaisuarkistosta, linkki edellä.) todetaan luvussa 2.2.1 (”Savu- ja tuhkaverot”), että savu on ollut vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö on vaihdellut alueittain. Teoksen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ”savu” oli 1500-luvulla maaomaisuutta ilmaiseva, jaollinen maaveroyksikkö kun taas Hämeessä, Uudellamaalla, Savossa ja Karjalassa se tarkoitti yhtä taloa eli ruokakuntaa tilan koosta rippumatta.

Savupiippuverosta Linnakangas ja Juanto toteavat luvussa 2.2.2 ("Tulisija- ja savupiippuverot"), että se oli kiinteistövero, jota joissain maissa kannettiin keskiajalla sekä uuden ajan alussa. Vero määräytyi talon liesien tai tulisijojen määrän mukaan. Veromuodon juuret ovat vanhat, sillä tällaista veroa on tekijöiden mukaan peritty ainakin 800-luvulta lähtien, ehkä jo aiemminkin. Teoksessa mainitaan esimerkkinä Englanti, jossa säädettiin vuonna 1662 tulisija-/savupiippuvero, koska tulisijojen määrää katsottiin olevan helpompi verottaa kuin ihmisten määrää. Englannissa vero kumottiin vuonna 1689. Suomen lainsäädännössä mahdollisesti esiintyneestä savupiippuverosta tekijät eivät mainitse.

Savupiippuverosta en seuraavista teoksista valitettavasti löytänyt mainintaa, mutta lisätietoa suomalaisen verotuksen ja mm. ”savu”-verotusyksikön historiasta löytyy siis mm. näistä Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyvistä teoksista:

- Turun historiallinen arkisto 37 (toim. Martti Julkunen ym., 1982)

- Varsinais-Suomen historia 5 : 1 (toim. Einar W. Juva ym., 1949)

- Varsinais-Suomen historia 6 : 3-4 (toim. Vilho Niitemaa ym., 1976)

- Verotushistoriaa 1 (toim. Jussi T. Lappalainen, 1999)

- Verotushistoriaa 2 (toim. Jussi T. Lappalainen, 1999)

- Viljana, nahkoina, kapakalana : talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609 (Suvianna Seppälä, 2009)

7 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Faktatietoa ei minullakaan ole, mutta olen lukenut/kuullut, että Suomessakin, ilmeisesti Venäjän vallan aikana, on verotettu savupiippujen lukumäärän perusteella. Tästä johtuen on vanhoissa taloissa esiintynyt mielenkiintoisia "mutkavirityksiä", kun eri huoneissa olevista tulisijoista lähtevät hormit on liitetty yhteiseen savupiippuun. Liittyvät hormit ovat tällöin saattaneet osittain nousta hyvinkin loivassa kulmassa, mikä on asettanut haasteen muuraajalle - ja nuohoukselle (jos sitä ennen vanhaan on yleensä tavattomasti harrastettu?). Vetokaan ei varmasti ole sytytysvaiheessa ollut optimaalinen.
Voihan tietysti olla, että kyseessä on epäurbaani legenda ja on vain yritetty minimoida piippujen määrä, koska piipun kohta vesikatossa on aina vuotoriski. Pidän legendavaihtoehtoa kyllä epätodennäköisenä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.