| Onko englantilaista lastenlorua harakoista suomennettu? "One for sorrow, two for joy" ja niin edelleen. Jos, niin mistä sen löytäisin? |
386 |
|
|
|
Lorusta löytyy ainakin Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta ("Yksi antaa surun...") Sanoman vuonna 1977 julkaisemasta Hanhiemon runoja -kirjasta. |
| Minkä takia joululaulun "Kulkuset" suomenkielisessä versiossa on ylimääräinen osa jossa lauletaan "On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa. Nyt liinakkomme… |
939 |
|
|
|
Tämä lisäys on peräisin laulun ”Jingle bells” ruotsalaisesta versiosta ”Bjällerklang”, jonka ovat sanoittaneet Eric Sandström ja Gösta Westerberg. He ilmeisesti vastaavat myös lisäyksestä melodiaan. Ruotsiksi ”On ryijyn alla lämmin” -kohdassa lauletaan: ”Vi sitter under fällen”. Ruotsinkielisen version on levyttänyt Harry Kullenborg vuonna 1947. Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Kullervo eli Tapio Lahtinen. Fazerin Musiikkikaupan julkaisema erillisnuotti perustuu ruotsalaiseen versioon tai mukaelmaan (FM2995, ”Copyright 1947 by SOUTHERN MUSIC A/B, Kungsgatan 74, Stockholm”). Mielenkiintoista on, että tässä erillisnuotissa ei mainita ollenkaan laulun alkuperäistä säveltäjää ja sanoittajaa, joka on James Pierpont (tai James S. Pierpont... |
| Olen yrittänyt etsiä jättiläisistä kertovaa lasten kuvakirjaa, jota lainasin kirjastosta 1970-luvulla. |
116 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla David L. Harrisonin kirja Jättiläistarinoita, joka on ilmestynyt vuonna 1973. |
| Muistelen, että vanhassa joulurauhan julistuksessa kehotettiin välttämään turhia waloja. Tarkoitettiinko tällä valoa vai valaa? |
180 |
|
|
|
Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,... |
| Tarvitsen listan kaikista Suomessa koskaan julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. |
188 |
|
|
|
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-... |
| Pitääkö myös omakustanteissa olla EAN-koodit? |
568 |
|
|
|
Jos omakustanteen haluaa myyntiin esim. kirjakauppaan, on todennäköistä, että myyjä edellyttää EAN-koodia. Niitä ylläpitää ja myöntää Suomessa GS1 Finland, jonka sivuilta löytyy sekä ohjeita että yhteystietoja: https://gs1.fi/fi/viivakoodi. GS1 on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka syntyi tammikuussa 2005 kun EAN (European Article Numbering Association) ja UCC (Uniform Commercial Code) yhdistyivät.
ISBN-tunnuksia puolestaan hallinnoi Suomen ISBN-keskus. Tunnus ei ole lakisääteinen, mutta suurin osa kustantajista käyttää sitä, koska se tukee julkaisun tunnistamista, käsittelyä ja löytyvyyttä. Tunnuksen hankkimisesta vastaa teoksen kustantaja, joka voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai yksityishenkilö. Tunnus on... |
| Onko tietoa missä The Bold And The Beautiful sarjan jaksossa Thomas joutuu sairaalaan pyörryttyään? |
145 |
|
|
|
Tapahtumat jakautuvat useisiin jaksoihin. Thomas pyörtyy kauden 2020 jaksossa 166 ja toimitetaan sairaalaan jaksossa 167. Hope menee sairaalaan jaksossa 169. Jaksot on esitetty alun perin joulukuussa 2020.
Lähteet:
Soap Central: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2020/#dec
Televisionstats.com: https://televisionstats.com/s/the-bold-and-the-beautiful/episodes |
| Osaisitteko sanoa, että missä laulussa lauletaan seuraavanlaisesti "Jos papit meiltä puuttuis niin taivas maa ne muuttuis ei helvettikään silloin se oisi… |
710 |
|
|
|
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
|
| "Kun katse katseen löytää saa, kun käsi kättä koskettaa, niin kaipausta polttavaa se silloin tyynnyttää." - Tuon laulun sanoja ei google löydä eikä youtube.En… |
289 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
|
| Kirjoja 8-vuotiaalle tytölle, joka on innostunut hevosista ja haluaisi ratsastaa. |
485 |
|
|
|
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri... |
| Miten kirjastot ovat ohjanneet tai opettaneet asiakkaita lukemisen ja lukuharrastamisen eri tavoissa? |
173 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen rooli lukemisen ja lukuharrastuksen tukemisessa on ollut - ja on - hyvin moninainen aina tarjolla olevan aineiston valinnasta satuhetkiin, lukuhaasteisiin ja kirjailijavierailuihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Eskola, Eija: Tarinaa kirjastoista ja lukemisesta vuosilta 1910-1970 (BoD, 2019)
Kirjastot aikuisten lukemisen edistäjinä (Helsingin kaupunki, 2018), myös verkkojulkaisuna: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kirjastot%20aikuis…
Luukkanen, Tarja Liisa: Mitä maalaiskansa luki? : kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861-1918 (SKS, 2016)
Tuomi, Pirjo: Kirjojen keskellä : kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana (Avain, 2011) |
| Tällä viikolla vietettiin Sibeliuksen päivää hänen syntymänsä vuosipäivänä. Agricolan päivä on poikkeuksellisesti kuoleman vuosipäivä, koska syntymän… |
194 |
|
|
|
Yksikään tutkimistani lähteistä ei ikävä kyllä ottanut kantaa siihen, miksi Nobel-päivää juhlitaan joulu- eikä lokakuussa. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että päivän viettäminen joulukuussa on kirjallisuudessa otettu annettuna asiaa kyseenalaistamatta. "Kaiketi sitä olisi yhtä hyvin viettää 21. lokakuuta Nobelin syntymän muistoksi", huomautti kuitenkin yksi vastaani tullut kirjoittaja.
Nobel-päivän synnyssä voisi ehkä tiedotusvälineillä ajatella olevan oma osuutensa. Kun ensimmäiset Nobelin palkinnot jaettiin 10. joulukuuta 1901, sanomalehdet alkoivat kutsua päivää "Nobel-päiväksi" aihetta koskevassa kirjoittelussaan jo ennen tilaisuutta, ja nimitys jäi yleiseen käyttöön.
Yksi peruste Nobel-juhlinnan sijoittamisesta mieluummin joulu-... |
| Milloin Nobel-kirjailija Jon Fossen ensimmäisen romaanisuomennoksen odotetaan tulevan kauppoihin ja kirjastoihin? |
320 |
|
|
|
Fossen pääteoksiin julkaisuoikeudet hankkinut WSOY on ilmoittanut Morgon og kveld -romaanin suomennoksen ilmestyvän vuonna 2024. WSOY:n kevään uutuuksiin Fossea ei ole ennätetty saada mukaan, joten teoksen tarkempi julkaisuajankohta – ja saatavuus kaupoista ja kirjastoista – selvinnee viimeistään sitten, kun kustantamo tiedottaa syyskauden 2024 tulevista kirjoistaan.
WSOY julkaisee nobelisti Jon Fossen kirjoja suomeksi | WSOY (sttinfo.fi)
|
| Etsin runoa, jonka päähenkilö ”vain hikkaa, hikkaa ja hikkaa” ja jotain tapahtuu päistikkaa. Muistaisin, että runo olisi Kirsi Kunnaksen, mutten ole löytänyt… |
173 |
|
|
|
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa." |
| Muistan lukion äidinkielen tunnilla opettajan kertoneen kirjasta, jossa mies asuu yksin, keksii sanoille omia tarkoituksia ja lopulta unohtaa sanojen oikeat… |
272 |
|
|
|
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi.... |
| Venäläinen dekkarikirjailija, jonka teokset sijoittuvat tsaarin Venäjälle, 1800-luvulle. Dekkareissa seikkailee sama poliisi. Luin 90-2000-luvulla. En saa… |
398 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Boris Akunin? Hänen 1800-luvun lopulle sijoittuvissa dekkareissaan seikkailee Erast Fandorin -niminen etsivä. |
| Äitini on lukenut Jan Karonin Pappila sarjan ja piti siitä kovasti. Voisitko suositella jotain saman tyylistä? |
170 |
|
|
|
Tässä lukuvinkkejä Jan Karonin ystävälle.
Maeve Binchyn tuotanto (lukuisia itsenäisiä romaaneja, ei sarja)
Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarja
Anneli Kivelä: Katajamäki-sarja
Libby Page: Pinnalla pysymisen taito
Clare Pooley: Totuushaaste
Marcia Willett: Rakkaus talviaikaan
|
| Immi Hellen on kirjoittanut runon jonka nimi on joko Satu/Runo jouluruususta tjsp. Se löytyy ainakin kirjasta Ai, ai veitikkaa (lasten runoja) . Mutta Eikö… |
814 |
|
|
|
Verkosta Satu jouluruusuista löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin sisältyvästä Walistuksen lasten lehden numerosta 4/1933.
07.12.1933 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Onko tämä lause sitaatti jostakin tunnetusta teoksesta: "Who can say what passions drive us?" Jos on, onko kyseistä teosta suomennettu? |
159 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattu virke löytyy ainakin Amanda Reynoldsin järjestyksessä kolmannesta kirjasta The hidden wife. Kaksi ensimmäistä Reynoldsia – Liian lähellä (Close to me) ja Liikaa valheita (Lying to you) – on julkaistu suomeksi 2022 ja 2023. The hidden wife ilmestyy keväällä 2024 nimellä Liikaa salaisuuksia. |
| Haluaisin löytää Helena Viertolan jouluruno. Se alkaa jotenkin näin "Onko nyt joulu taas...vastahan kesä. |
487 |
|
|
|
Runon Onko nyt joulu? voi löytää Viertolan vuonna 1995 julkaistusta kokoelmasta Kokoa minut käsivarrellesi. Se sisältyy myös Tuula Simolan toimittamaan joulurunojen antologiaan Joulu ihanin. |
Kysy kirjastonhoitajalta