| Milloin keksijä Tapani Tirkkonen syntyi? |
152 |
|
|
|
Koillis-Savo-lehdessä 15.2.2024 julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Tirkkonen oli syntynyt Kaavilla 22.10.1959. |
| Käsittääkseni Esa Pakarinen (vanhempi) on voittanut joitakin Suomen tai pohjoismaiden hanurikilpailujen mestaruuksia? Mitä? |
721 |
|
|
|
Esa Pakarinen ei ole voittanut mestaruuksia, mutta on kyllä osallistunut harmonikkakilpailuihin.
Vesa Kurkelan ja Marko Tikan kirjassa on luettelo harmonikkakilpailuista ja niiden voittajista Suomessa 1925-2011 sekä luettelot suomalaisten tärkeimmistä sijoituksista kansainvälisissä kilpailuissa 1934-2011. Esa Pakarista ei näissä listauksissa mainita.
Pakarinen muistelee itse voittaneensa Pohjois-Savon mestaruuden vuonna 1949, olleensa Itä-Suomen mestaruuskilpailussa kolmas ja kaksi kertaa SM-kilpailuissa kuudes. Viljo Immosen mukaan hän osallistui SM-kilpailuihin vuonna 1949 ja oli kuudes.
Lähteitä:
Immonen, Viljo: Hanurin tarina:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1973. Kansalliskirjaston... |
| Mistä Babar-norsu on saanut nimensä? |
335 |
|
|
|
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours… |
| Kuka sovitti nykyisin käytettävän version Maamme-laulusta? Olen ymmärtänyt, että alkuperäinen Fredrik Paciuksen versio oli paljon lähempänä sitä säveltä, jota… |
832 |
|
|
|
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska... |
| Suomalainen naisrunoilija kirjoittanut runon Erakko. Kukahan on kyseessä ja missä kokoelmassa ilmestynyt? |
461 |
|
|
|
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
|
| Hiljainen eli piinaviikko lähestyy. Mitä passiota - äänitteenä tai konsertissa - voi suositella ikäihmiselle, joka sanoo että korvat eivät kestä sopraanojen… |
174 |
|
|
|
Yleensä passioiden esityskokoonpanoissa on sopraanoääniä ainakin kuoro-osissa. Heinrich Schützin Luukas-passio (Historia des Leidens und Sterbens Jesu Christi, SWV480) ehkä sopii tässä tapauksessa.
Pääsiäiseen liittyy paljon muutakin musiikkia kuin passioita, myös instrumentaalista musiikkia:
https://issuu.com/metsonmusiikki/docs/paasiaisajan_musiikkia
Alueesi kirjastot ja monet muutkin kirjastot tarjoavat asiakkaillensa Naxos Music Library -palvelun, josta musiikkia pääsee kuuntelemaan, kun ensin kirjautuu palveluun kirjastokortin numerolla oman verkkokirjaston sivulta. |
| Sotakirjallisuutta 11-vuotiaalle |
358 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien... |
| Onkohan elokuvan Sound of Music kappaleeseen Climb Every Mountain suomenkieliset sanat? |
654 |
|
|
|
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet. |
| Mistä on peräisin isoäitini laulama kaulu, ja miten sen sant menevät; muistan vain tämän osan: Ennen sitä ajettiin hevosella reellä karvainen kaakki oli… |
256 |
|
|
|
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Kissankello mieskuorolaulun nuotti sanoineen |
608 |
|
|
|
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;... |
| Missä Miina ja Manu -kirjassa mainitaan ensimmäisen kerran, että he asuvat Tampereella? |
460 |
|
|
|
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros. |
| Outo kirjamuisto lapsuudesta! Tapahtumat sijoittuivat Suomeen ja nykyaikaan. Päähenkilö oli nuori tyttö, joka muistaakseni pianoa soittamalla pystyi… |
198 |
|
|
|
Lapsuuden kirjamuisto lienee Mila Teräksen Tyttö tulevaisuudesta (Otava, 2004).
Tyttö tulevaisuudesta | Kirjasampo |
| Päässä on pyörinyt mainoslaulu vuosikymmenien takaa. Siinä sanotaan "Avainasemassa olet tärkeässä kun teet kaupassa ostoksen. Kysy kotimaista, osta suomalaista… |
253 |
|
|
|
Päähän tarttunut mainoslaulu on Saukin kynäilemä Avainasemassa vuodelta 1965. Sen esitti Katri Helena Pentti Lasasen yhtyeen säestämänä.
Kappale on kuultavissa kokoelma-CD:llä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää.
Fono.fi
Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää | PIKI-kirjastot | piki.fi (finna.fi) |
| Pianoa korvakuulolta soitellessa tulee usein c-duurissa käytettyä c f a- sointua. Mikä tuo sointu on nimeltään musiikkiopissa? |
233 |
|
|
|
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
|
| Missä ja kenen kirjoittamassa suomalaisessa kirjassa mainitaan "katajainen kansa"? |
1538 |
|
|
|
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata... |
| Miten jatkuu loru: Ken on juossut läpi kaupungin, viiden minuutin ja allekkin, arvaat kai ketä tarkoitan.... Tätä laulettiin samalla kun taputettiin käsiä… |
688 |
|
|
|
Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Isoäitini lauloi minulle 1950-luvulla virttä, josta muistan vain osan ensimmäsestä säkesitöstä: "Vieraalla maalla ma orpona kuljen, suru syömmessäin salamoi"… |
263 |
|
|
|
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| "Esko Riihelän painajainen" on Anssi Kelan kappale, mutta miten Riihelä liittyy kappaleen sanoitukseen ja miksi se on painajainen? |
693 |
|
|
|
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle |
| Miksi myöskin-sanan käyttöä toivotaan vältettävän sen takia, että se on kaksinkertainen ilmaus? Miksi sitten "myöskään" on hyväksyttävä kun eikös siinäkin ole… |
1158 |
|
|
|
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se... |
| Yritän etsiä runoa, jonka nimi on Aurinko ja pohjatuuli. Aiheesta on olemassa myös Aisopoksen satu, mutta nyt etsin La Fontainen (?) tekemää ja Yrjö Jylhän… |
238 |
|
|
|
Aurinko ja pohjatuuli sisältyy Yrjö Jylhän suomentamaan La Fontaine -valikoimaan Tarinoita (WSOY, 1935). |
Kysy kirjastonhoitajalta