| Luin joskus 1970-luvun lopulla neuvostoliittolaisen nuortenkirjat, jossa eno(tai setä) ja nuori poika vaelsivat ja kalastivat jossakin Neuvostoliiton… |
186 |
|
|
|
Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti) |
| Milloin Suomessa alettiin kutsua punaviiniä punkuksi? Voiko punk kulttuuria syyttää siitä että valko- ja punaviinin puhekielen nimitys on erilainen? |
229 |
|
|
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria. |
| Onko mikään taho suunnitellut tai toteuttanut miehittämättömiä avaruuslentoja joiden avulla viedään käyttöönotettavat sateliitit kiertoradalleen? |
188 |
|
|
|
Kaikki satellitteja laukaisevat maat käyttävät tarkoitukseen miehittämättömiä raketteja. Aiemmin poikkeuksena toimi Yhdysvaltojen avaruussukkula, joka kuljetti sekä miehistöä että rahtia, mutta sukkulalennot päättyivät vuonna 2011.
Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskooppi kuljetettiin avaruuteen Euroopan avaruusjärjestön Ariane 5 -kantoraketilla. NASA:n Webb-sivuilla kaavakuva raketista ja sen sisään pakatusta teleskoopista: https://webb.nasa.gov/content/about/launch.html. Eri kokoisia kuormia varten olemassa on erilaisia kantoraketteja. Ariane 5 on suuri ja tehokas raketti, joka pystyy nostamaan korkealle geostationaariselle kiertoradalle jopa 10 tonnia kuormaa. Sen lähtöpaino on noin 780 tonnia, josta polttoainetta 654 tonnia.... |
| Kysyn Aaro Hellaakosken runosta. En tiedä sen nimeä, enkä mistä kirjasta sen löytäisi. Kuulin sen lausuttavan, sen aihe oli se, että ihminen etsi Jumalaa… |
246 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Huojuvat keulat -kokoelman runo Ääni läheltä? Siinä runon minä tilaa "hyvin kaukaisen, hyvin loiton" puhelun "luo Herramme istuimen". Lopussa "soi aivan likeltä ääni: -- Mua liian kaukaa hait". |
| Lauluntekijä Martti Innasen tunnetuimpia levytyksiä on jenkka Urjalan taikayö. Pitäjän nimi on innoittanut Innasen kynäilyä muutenkin. Muistelen lukeneeni… |
254 |
|
|
|
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme... |
| Onko jossakin julkaistu kansantajuista vertailua: mitä eroa on "pikaratikalla" (Espoo-Itäkeskus) ja "tavallisella" 2020-luvun ratikalla (Tampere)? |
360 |
|
|
|
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu... |
| Olen kiinnostunut saamaan tietoa luonnon kannalta hyödyllisistä hyönteisistä, sekä yleisistä että uhanalaisista. |
152 |
|
|
|
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä... |
| Olen yrittänyt löytää tietoa tekstiilitaiteilija Anneli/Nana Sunin urasta ja varsinkin suunnittelemistaan villavilteistä. |
529 |
|
|
|
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna... |
| Haluan tietää kuka on kirjoittanut tämän hyvin vanhan usein kolmiäänisesti lauletun laulun, joka alkaa näin: " Nyt heinäniityll´on mun vanhempain/ ja veikko… |
243 |
|
|
|
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy... |
| Jalankulkijan heijastin on suomalainen keksintö. Miten autoilijat näkevät pimeässä kävelijät muissa maissa? |
900 |
|
|
|
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin... |
| Olisin kiinnostunut seuraavasta ilmeisesti Matti Kuusen runosta, joka kuuluu jotenkin näin: "Nukkumatti maata ohjaa, Höyhensaaret kangastaa. Hyvää yötä Suomen… |
218 |
|
|
|
Matti Kuusen runon "Tuutulaulu Suomen kansalle" viimeinen säkeistö päättyy: "Nukku-Matti maata johtaa, Höyhensaaret kangastaa. Tuutilullaa, Suomen kansa! Ikiunta, isänmaa!" Runo alkaa: "Suomen kansa sulo, armas, kurja, köyhä, kultainen". Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Runon ja raudan kirja" (WSOY, 1935, s. 71-74). |
| Etsimme Konsta Jylhän joululaulua 'Syntyi lapsi taivahista' Nuotteja ja sanoja. Mistähän julkaisusta tällainen voisi löytyä |
448 |
|
|
|
Konsta Jylhä on säveltänyt ainakin kolme joululaulua, joita nimitetään vaihtelevasti "Joululauluksi", "Konstan joululauluksi" tai "Konsta Jylhän joululauluksi". Pelkän laulun nimen perusteella ei siis voi tietää varmasti, mistä laulusta on kysymys.
Ainoan selkeän viitteen Jylhän säveltämästä, sanoilla "Syntyi lapsi taivahista" alkavasta laulusta löysin Tuomas Piirosen kirjasta "Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto" (Kirjastopalvelu, 1992). Sen mukaan laulun nimi on "Joululaulu". Sanoittajan nimeä ei kirjassa mainita. Kirjan mukaan laulun nuotti sisältyy "Kultalyhde"-nimiseen vuoden 1977 joululehteen, jonka on kustantanut Ristin voitto. Finna-hakupalvelun mukaan lehti on tilattavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta. Se on... |
| Etsin lastenkirjaa, jonka olen lukenut lapsuudessani joskus 80-luvulla. Muistelen, että siinä oli joukko lapsia, jotka löysivät jonkinlaisen piilossa olevan… |
161 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Elizabeth Enrightin Uponnut järvi?
"Olipa kerran, melkein sata vuotta sitten, kaunis järvi ja sen rannalla kukkivien puutarhojen keskellä loistavia huviloita, joissa iloiset ihmiset asuivat. Nyt on jäljellä vain kuivuva suo ja joukko autioita rappeutuvia taloja. Mutta serkuksille Portialle ja Julianille alkaa todellinen seikkailu, kun he osuvat tähän katoavaan kylään ja tapaavat kaksi jännittävää vanhusta, jotka vielä elävät tuossa menneisyyden maailmassa. Ja mitä kaikkea vanhoista huviloista löytyykään – ja mitä niissä voikaan kokea! Hauskoja tapahtumia – kuten ajelu ikivanhalla kammesta veivattavalla Fordilla, pelottavaa – kuten lasten vaarallinen seikkailu rämeikössä – ja jännittävää, kuten tutkimusretki... |
| Luin joskus 70-luvula kirjan, jonka nimi on kateissa. Kirjassa kerrottiin nuoresta naisesta, joka yhtäkkiä tajusi kaikkien muitten ihmisten kadonneen. Bussit… |
144 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Lilian Kallion Ugudibuu (Tammi, 1975)?
Ugudibuu | Kirjasampo |
| Mistä löytyy nuotit Pekka Simojoen "Minä tahdon" lauluun? |
746 |
|
|
|
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu "Minä tahdon" sisältyy nuottiin Simojoki, Pekka: "Juhlien juhla : uuden vuosituhannen lauluja" (Suomen Lähetysseura, 2008; sanat, melodia, sointumerkit). Laulu alkaa: "Nyt on se päivä jota kauan kaipasimme". |
| Mistä voisin löytää nuotit Veikko Lavin kappaleeseen Silakka-apajalla? |
569 |
|
|
|
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla". |
| Lapseni tykkää katsella kuvakirjoja, joissa on valokuvia ihmisistä, erityisesti muista lapsista. Miten tällaisia kirjoja voisi löytää? |
268 |
|
|
|
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu! |
| Luin vuoden 1970 paikkeilla nuortenkirjan jossa henkilö joutui toiselle planeetalle, mikähän se oli? |
136 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista. |
| Minkähän takia amerikkalaisissa koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa (esim. 50-80-luku) teini-ikäiset kanniskelevat oppikirjojaan hankalan näköisesti … |
303 |
|
|
|
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä... |
| Haavikkoa? Saarikoskea? On päässyt unohtumaan kumman ja mistä runosta / kokoelmasta on tämä (tai tämän suuntainen) ajatus: …vanhan miehen kädenliikkeet /… |
151 |
|
|
|
Syksyn sumut niin kuin vanhan miehen kädenliikkeet on neljännen sikermän kolmas runo Pentti Saarikosken kokoelmassa Kuljen missä kuljen. |