| Missä piirretyssä koira koittaa etsiä itselleen koirakumppania ja ihastuu koirapatsaaseen? |
119 |
|
|
|
Tällainen juoni on ainakin Warner Bros. -yhtiön Merrie Melodies -sarjaan kuuluvassa Ding Dog Daddy -nimisessä piirretyssä. Se on julkaistu alunperin joulukuussa 1942. Sen voi katsoa YouTube-videopalvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=efGc5iEMVwM.
Tietoa filmistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ding_Dog_Daddy |
| Mikä Tommi Tabermannin runo päättyy "kova, mutta oma." |
145 |
|
|
|
Näihin sanoihin päättyy Oljenkorsia-kokoelman runo, joka alkaa "Tällainen se on, / aikuisen ihmisen vuode: / -- " (s. 41). |
| Mistä runosta. Jumalan Poika.ehkä ei kuitenkaan sanasi siemen pudonnut kalliolle |
148 |
|
|
|
Säkeet ovat Helvi Juvosen Martta-sikermän kolmannesta runosta (Rukous), joka ilmestyi alun perin vuonna 1949 julkaistussa kokoelmassa Kääpiöpuu. |
| ”Pidämme sadetta tänään” ja Aale Tynnin runot ”Apilasta viitan” ja ”Joka ainoa” |
200 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään Pidämme sadetta tänään -nimistä runoa.
Aale Tynniltä ei löytynyt Apilasta viitan -nimistä runoa, mutta kylläkin runo nimeltään Otin naulasta viitan. Olisiko kyse siitä? Se löytyy ainakin Tynnin teoksesta Valikoima runoja (WSOY, 1958).
Tynnin runo Joka ainoa on julkaistu ainakin kokoelmissa Runon rippi : valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (WSOY, 1948) sekä Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987). |
| Eikö elokuvateattereihin saa viedä omia eväitä? Jos haluaa syödä ja juoda elokuvaa katsoessaan, onko naposteltavat ostettava aina elokuvateatterista? Joskus… |
4041 |
|
|
|
Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "... |
| Onko olemassa englanninkielistä käännöstä Eino Leinon runosta Rauha? Erityisesti etsin käännöstä säkeelle "Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk' on… |
283 |
|
|
|
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song
Lola Rogers – FILI |
| Helsinkiläinen latinanopettaja esitteli alkeiskurssilaisille demonstratiivipronominin, jonka taivutuskaava alkaa "hic haec hoc hunc hanc hoc" - ja… |
281 |
|
|
|
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin.... |
| Tampereen Raholassa on Huokaustenkuja, Nyt haluaisin tietää missä tämä otse kivi on sijainnut? Se on jonkun kirkkoreitin varrella Ylöjärvi-Pirkkala, tai Nokia… |
345 |
|
|
|
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan... |
| Haluaisin tietää kaikki Jan Karonin Pappila-sarjan suomennetut kirjat oikeassa järjestyksessä |
1248 |
|
|
|
Jan Karonin Pappila-sarjasta on suomennettu seuraavat kirjat.
Ovet auki pappilaan (suom. 2000)
Postia pappilasta (2001)
Rakkaus asuu pappilassa (2001)
Pappilan väki saa aikaan (2002)
Pappila meren rannalla (2002)
Pappila kiinni elämässä (2003)
Iltapuhteita pappilassa (2004)
Pappilan uusi mahdollisuus (2006)
Kotiinpaluu (2010)
sekä vielä Rakkauden muistoja pappilasta (2002), joka on sarjaan liittyvä, numeroimaton osa.
Ainakin toistaiseksi kääntämättä jääneet osat:
In the company of others (ilm. 2010)
Somewhere safe with somebody good (2014)
Come rain or come shine (2015)
To be where you are (2017) |
| Laila Hietamiehen kirja; Kuin tuuli tähkäpäissä. Kirjan nais-päähenkilö käy luostarissa. Mikä on luostarin nimi ja osoite. |
210 |
|
|
|
Luostari Hietamiehen romaanissa on "Pyhän Marian sisarten luostari". Kirjailija sijoittaa sen Via Marmoratan varrelle. Tarkkaa osoitetta ei mainita, mutta sijainti on melko hyvin määriteltävissä seuraavan kuvauksen perusteella:
"Bussi lähestyi via Marmorataa ja siellä jäi autosta useita nunnia. Margherita oli kuullut heidän puheissaan maininneen Pyhän Marian Sisarten luostarista. -- Margherita kiiruhti nousemaan bussista. Laatassa hän näki luostarin nimen. Koska hän ei suinkaan halunnut kulkea yhdessä toisten nunnien kanssa, hän käveli lapsi käsivarrellaan kadun yli Aventinon pieneen puistikkoon ja odotti siellä toisten häviävän portista." (s. 378–9) |
| Kirjastonhoitajat taas kerran Halusin tiedustella mistä johtuu että USAssa olevat pelastajia eli entiset palomiehet käyttävät kuulokkeita kun ovat matkalla… |
161 |
|
|
|
Laadukkaat kuulokkeet, jotka lisäksi sulkevat ulkopuoliset äänet pois, auttavat kriittisissä tilanteissa pitämään sekä yhteydet hälytyskeskukseen että muun kommunikaation mahdollisimman selkeänä ja häiriöttömänä – oli kyse sitten operaation koordinoinnista, ohjeista, käskyistä tai pelkistä tilannetiedotteista.
Firefighter Headsets and Communication Systems - Firecom |
| Onko Jyväskylässä ollut joskus katu nimeltä Jyväskylänkatu? |
471 |
|
|
|
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta... |
| Mistä (kokoelmasta) löytyy Viivi Luikin runoja suomennettuina? |
170 |
|
|
|
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino... |
| Tämä on vähintäänkin ”long shot”, mutta tavoittelen kahta kenties ainakin puolen vuosisadan takaista romaania, joilla oli aika sama teema: Päähenkilö jostain… |
160 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvaillun kirjan kaltainen on ainakin unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982).
Aivan tarkalleen toista samanlaista en valitettavasti osaa ehdottaa, mutta ehkäpä paremman puutteessa voisi käydä esimerkiksi Malcolm Bradburyn Vaihtokurssit (WSOY, 1984).
Epepe | Kirjasampo
Vaihtokurssit | Kirjasampo |
| Joivatko mongolit hevostensa verta? |
285 |
|
|
|
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884 |
| Tampereen kaupunginkirjastossa Metsosta olen kerran löytänyt amerikkalaisen 50-luvun mainoskirjan, jossa esiteltiin vaatteita, leluja, kodintarvikkeita yms. Se… |
172 |
|
|
|
Arvelisin, että tässä tarkoitetaan luokkaan 91.81 sijoitettua Robert Opien kokoamaa kirjaa 1950s scrapbook. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy myös samanlainen 60-luvun käyttöesineitä, pakkauksia ja mainoksia esittelevä 1960s scrapbook. |
| Tamperelaisten kuulee sanovan kaupunkiin liitettyä Teiskon aluetta (entistä kuntaa) "ulkomaaksi", ja nimityksen kerrotaan liittyvän tamperelaiseen Hatanpään… |
1129 |
|
|
|
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "... |
| Mistä löytyisi sanat tonttulauluun, joka alkaa Tontut ne juoksevat ripsis rapsis Saanatunturin laitaa? |
370 |
|
|
|
Laulu sisältyy Nanny Rantamäen dramatisoituun leikkiin "Saanatunturin tontut". Se puolestaan sisältyy hänen kirjaansa "Harakan tossut" (Lasten keskus, 1986; laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet). Kirjan mukaan sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Myös kirjassa "Kulkunen" (Sesam, 1982), joka on Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, on laulun sanat ja leikkiohje. Kirjan mukaan laulu lauletaan "Leikissä liehuu lapsukaiset" -laulun sävelmällä. Pelkät laulun sanat sisältyvät "Aapisten lukukirjan" osaan 2 (WSOY, 1995, s. 76-77). |
| Etsin tietoa, mistä saisin käsiini Arijoutsin kirjoittaman jutun, joka käsittelee avaruudessa matkustavaa Laika-koiraa. Löytyyköhän näin vähäisillä tiedoilla?… |
195 |
|
|
|
Laika-koiran iltarukous sisältyy Arijoutsin pakinakokoelmaan Turpiin vaan ja onnea (Otava, 1958). |
| Milloin on valmistettu ensimmäiset deodorantit? |
184 |
|
|
|
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja... |
Kysy kirjastonhoitajalta