Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7351 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1481–1500.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minkä ikäinen Jules Vernen kirjan "Matka maailman ympäri" päähenkilö Phileas Fogg on? 502 Jules Verne viittaa Foggin ikään sanoin "C'était un homme qui pouvait avoir quarante ans". "Phileas Fogg oli neljänkymmenen korvilla", kuuluu tekstikohta Kyllikki Hämäläisen suomentamana.
Missä Syke sarjaa kuvataan ? 3481 Syke-draamasarjaa kuvataan Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi. Studiosta löytyy jopa leikkaussali. Syke-sarjan kulisseissa | Tehy-lehti (tehylehti.fi)
Löytyykö jostain video tms josta voisi kuulla ruotsalaisen sävelmän Kvart över elva, halv tolv. Googlesta ei löydy. 223 Tarkoitat ilmeisesti tuttua 7-sävelistä melodiaa, joka tunnetaan nimellä ”Shave and a haircut, two bits”. Se kuullaan usein jonkin toisen kappaleen lopussa. Se voi esiintyä myös pelkästään rytminä, esimerkiksi koputuksena. Charles Hale käytti tätä melodiaa kappaleessaan ”At a Darktown Cakewalk” vuonna 1899. Sitä on käytetty muissakin tuon ajan kappaleissa. Ruotsissa melodia tunnetaan nimellä ”Kvart över elva, halv tolv” ja sitä on käytetty esimerkiksi Bronzol-makeismainoksessa (”Hälsan för halsen – Bronzol”). Shave and a haircut, two bits nuotinnettuna ja äänitteenä:https://en.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutSuomenkielinen Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutWhy does everyone knock the same way?:...
Miä nimi oli matkalipulla silloin kun 1800 luvulla suomalaisia lähti Amerikkaan siirtolaisiksi? No2: Koska nimi kinkerit on otettu yleiseen käyttöön? 566 Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa. Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Onkohan Charles Bukowskin runoa Dinosauria, We (joka alkaa "Born like this into this...") suomennettu, ja jos on, missä teoksessa? 290 Seppo Lahtisen käännös Dinosauria, me sisältyy vuonna 2007 julkaistuun Bukowski-valikoimaan 234 runoa : valitut runot 1946–1994.
Isoisäni (s. 1914) lausui aikanaan runoa/lorua huonokäytöksisestä pojasta. Osa runosta kuului ”toisten taskut tahroin täyttää, pilkkaa, pitkää nenää näyttää,… 148 Näiden säkeiden alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Toivotaan, että lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tunnistaa runon.
Etsin lastenkirjaa, jonka luin vuosia sitten. Kuvakirja, jonka tarinassa perheen vanhemmat muuttuivat lapsiksi ja lasten tuli huolehtia heidän… 226 Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Etsimme sanoja ja nuotteja lauluun, joka alkaa sanoilla Kas taivas valkeneepi, kas tähdet himmenee. Yön valta hälveneepi.... Ehkä nimeltään Aamulaulu? 187 R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin: Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922) Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944) Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945) Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984) Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)   Lähde: Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
Missä runossa kuollut menee taivaan portille jossa hänet punnitaan ,että onko kelpo taivaaseen. Onko Oiva Paloheimoa tai joku muu 233 Olisikohan kyseessä ehkä Lauri Pohjanpään Pyhä Pietari ja soittoniekka, joka alun perin julkaistiin kokoelmassa Metsän satuja ja muita runoja (1924)?
Mikä 90-luvun nuortenkirja? Hei! Lainasin 90-luvun lopulla ahkerasti erään nuortenkirjan, joka sijoittui Englannin rannikolle pieneen kuvitteelliseen… 527 Vampyyri surmataan karamellitangolla Robert Swindellsin kirjassa Huone 13. Päähenkilönä siinä on Felicity Morgan, josta käytetään kutsumanimeä Fliss. Hänen koululuokkansa retkikohde, kirjan tapahtumapaikka Whitby on aivan oikea olemassaoleva rannikkokaupunki pohjoisessa Yorkshiressa Englannissa. Todellisia ovat myös kirjassa esiintyvät nähtävyydet ja retkikohteet, kuten kapteeni Cookin muistomerkki ja Robin Hood's Bay. Kirjassa mainitun 199-askelmaisen portaikon päässä olevan St Maryn kirkon hautausmaan haudoista yhteen liittyy uskomus, jonka mukaan se on kreivi Draculan hauta. Secrets of St Mary's Churchyard in Whitby | The Whitby Guide
Bachin kuuluisa sävellys on Air. Mitä se "air" tarkoittaa? Mitä kieltä se tässä tapauksessa on ja miten se lausutaan? 2849 Air on tässä tapauksessa ranskaa ja tarkoittaa sävelmää tai laulua. Se oli barokin aikana yksinkertaisen laulu- tai soitinsävellyksen yleisnimitys. Barokin ajan sarjoissa air usein muodostaa vastakohdan sarjan tanssillisille osille. Myös Bachin kuuluisa ”Air” on sarjan osa. Se on yksi osa alkusoitosta tai sarjasta kamariorkesterille. Koko teoksen numero Bachin teosluettelossa (Bach-Werke-Verzeichnis, lyhennetään BWV) on 1068 ja nimi on ”Ouvertüre D-dur”. Kirjastojen luetteloissa tästä teoksesta käytetään yhtenäistettyä nimekettä ”Alkusoitot, kamariorkesteri, BWV1068, D-duuri”. ”Ouvertüre” tarkoittaa tässä orkesterisarjaa, jonka ensimmäinen osa on ”Ouverture”, joka on rakenteeltaan ranskalainen alkusoitto. Teoksen muut osat ovat ”Air...
Mitkä vuodet luetaan mukaan kun tarkoitetaan jotain vuosikymmentä? 607 Yliopiston almanakkatoimiston blogista löytyy erikoissuunnittelija Asko Palviaisen asiaa käsittelevä kirjoitus (https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/vuoden-ja-vuosikymmenen-vai…). Siinä todetaan, ettei sanalle "vuosikymmen" ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää, eikä siksi ole olemassa sääntöä siitä, alkaako uusi vuosikymmen esimerkiksi 1.1.2020 vai 1.1.2021 ja käsittääkö se vuodet 2020-2029 vai 2021-2030. Vuosikymmen-ilmaisua voidaan käyttää myös puhuttaessa mistä tahansa kymmenen vuoden jaksosta (siis vaikkapa 2013-2023). Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon arkistosta löytyvässä jutussa Anneli Räikkälä toteaa näin: "Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla...
Onko oikeustieteen maisterin tutkinnon ohjeenmukainen suoritusaika viisi vai kuusi vuotta? 337 Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000…. Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Käytetäänkö tytönnimeä Ivalo muualla kuin Tanskassa? 472 Nordic Names -sivustolla on koottu tilastotietoja pohjoismaisista etunimistä. Sen mukaan Ivalo-nimeä esiintyy pääosin Grönlannissa ja Tanskassa, mutta harvinaisena myös Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Eri maiden viranomaiset tilastoivat nimiä hieman eri tavalla - esimerkiksi Tanskassa tilastoon merkitään vain ensimmäiset etunimet, kun taas vaikkapa Suomen tilastoissa ei eritellä sitä, onko kyseessä ensimmäinen vai vaikkapa toinen tai kolmas etunimi. Jonkinlaista suuntaa tilasto kuitenkin antaa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalo. Ivalu-nimestä löytyy oma tilastonsa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalu. Nimen suosiota voi tutkia Statistics Denmark -sivustolla: https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/navne/Baro. Kovin...
Löysin täältä tiedon, että Lydia Koidulan Äidin sydän -laulu (suom. Hilja Haahti) löytyy Suuresta toivelaulukirjasta, osa 1. En pääse nyt kirjastoon, joten… 604 "Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
Lapsuuteni aapinen etsinnässä. Aloitin kouluni Tampereella v. 1972. Aapinen alkoi A-kirjaimesta, sanoilla Aatu ajaa autoa. Erityisesti kaipaan tuon aapisen… 623 Kävin läpi koko joukon aapisia, jotka olisivat voineet olla käytössä 70-luvun alussa, mutta yksikään tutkimistani ei alkanut sanoin "Aatu ajaa autoa". Kysymyksessä muisteltu Hellin Tynellin pikku tarinaan Peikkolapset lukevat kuuluva liitutaululle kirjoitettu teksti löytyi yhdestä kirjasta, joten autoilevan Aatun puuttumisesta huolimatta tarjoan sitä: Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän laatima Lukutunnin kirja -sarjan ensimmäinen osa Opin lukemaan : lasten aapinen. Tästä alun perin vuonna 1962 julkaistusta aapisesta otettiin uusia painoksia 70-luvun alkupuolelle saakka: 7. p. 1970 ja 8. p. 1971. Sarjaan kuuluva kansakoulun toiselle luokalle tarkoitettu lukukirja on nimeltään yksinkertaisesti Lukutunnin kirja....
Hilja Haahti kirjoitti runonsäkeen "Mikä lämmin läikähti rinnassain, on tästä kulkenut rakkaimpain." Kun googlella hakee säettä, sen löytää irrallisena… 717 Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Löytyykö nuottia Eija-Sinikan esittämään humppaan Lapin Kultaa? 334 Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole. Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta: https://www.tapiorannanmaa.fi   Lähteitä: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi Finna-hakupalvelu: https://finna.fi  
Joku aika sitten oli kuulemani mukaan Helsingin Sanomissa juttu kerrostalosta, jossa asujat esittelivät asuntojaan. Meillä on suunnitteilla järjestää… 189 Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Eräs yhdeksäsluokkalainen oppilaani kysyi, onko Vienan Karjalasta muita kirjoja kuin Ilmari Kiannon teos, jonka hän on lukenut. Onko teoksia, joissa Vienan… 276 Toki Vienan Karjalaan sijoittuvia teoksia löytyy. Etenkin sota-aiheista kaunokirjallista tarjontaa Vienan maisemista on tarjolla, mutta rauhanomaisempiakin aiheita kirjajoukkoon mahtuu. Laila Hirvisaaren (Hietamies) Laatokka-sarja kuvaa Vienan Karjalaa ja vallankumousajan Venäjää. Vienasta kiinnostuneelle etenkin sarjan toinen osa Maan kämmenellä voisi olla kiinnostavaa luettavaa.  Maan kämmenellä | Kirjasampo Hirvisaarelta voisi mainita myös teokset Vienan punainen kuu ja Kylä järvien sylissä.  Vienan punainen kuu | Kirjasampo  Kylä järvien sylissä | Kirjasampo Vienan Karjalaan sijoittuvat myös Eila Paynen Iltataivas kirkastuu, Ville Kurosen Veren ja viljan maa, vienankarjalaisen Lauri Kuntijärven Yhdessä...