Otsikko

Tamperelaisten kuulee sanovan kaupunkiin liitettyä Teiskon aluetta (entistä kuntaa) "ulkomaaksi", ja nimityksen kerrotaan liittyvän tamperelaiseen Hatanpään…

"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."

Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "ulkomaita" sanan merkityksessä "ulkoalue" samaan tapaan kuin Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseessa "-- huittislaisilla on ollut ikivanhoja ulkomaita (urfjell) nyk. Murron kylän puolella Tammelassa". Oli miten oli, Teiskon historiasta voi nostaa esiin useita seikkoja, jotka ovat omiaan ruokkimaan mielikuvia myös varsinaisesta "vierasmaalaisuudesta" tai rajantakaisuudesta. Ennen suomalaista väestöä Teiskon seudulla asui lappalaisia – nimensäkin alue on saanut näiden Teiska-nimiseltä päämieheltä. Vuonna 1775 suoritetussa lääninjaossa vedettiin lääninraja Näsijärveä pitkin, jolloin Länsi-Teisko jäi Turun ja Porin lääniin. Lähes sadan vuoden ajan Teiskon kaukaisimmat osat Tampereelta katsottuna olivat rajan takana, ja aluejako säilyi teiskolaisten mielissä vielä pitkään tämän jälkeenkin. 1800-luvun puolivälissä Teiskosta tuli tamperelaisen herrasväen kesänviettopaikka, johon matkustettiin kesäkuukausiksi kuin ulkomaille ikään.

"Ulkomaille Teiskoon" -sanontaan liittyy toisinan lisäys "kieliä oppimaan". Tämä sanonnan pitempi versio on tavallisimmin liitetty urheilumiehenäkin tunnettuun Tuomiokirkkoseurakunnan kanttoriin Heikki Kuusniemeen (1869–1946): Kuusniemi oli saanut stipendin ulkomailla opiskelua varten. Hän kertoi ystävilleen ja tuttavilleen ulkomaanmatkastaan hyvissä ajoin ja järjesti komeat läksiäisjuhlat. Joku vieraista uteli Kuusniemeltä, mitä tarkoitusta varten hän oli ulkomaille lähdössä. "Kiäliä oppiin", kuului Heikin vastaus. Kun hän sitten seuraavana päivänä saapui Hangon satamaan ja aikoi ostaa laivalipun, hän huomasi, ettei riehakkaiden juhlien jälkeen stipendistä ollutkaan enää tarpeeksi rahaa jäljellä. Kuusniemi palasi vaivihkaa huvilalleen Teiskoon. Joku läksiäisjuihlissa ollut sattui kuitenkin näkemään hänet ja kysäisi: "Tännekkös sinä niitä kiäliä tulitkin oppiin?" – "No niinhän minä sanoinkin, että ulkomaille", oli Heikki vastannut.

Lähteet: 
Sirkku Somero, Ulkomaille Teiskoon 
Kirsti Arajärvi, Messukylän–Teiskon–Aitolahden historia. [1] 
Väinö Voionmaa, Tampereen kauungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Jussi Mäenpää, Teiskon kunnan satavuotishistoriikki 6.12.1965