sanonnat

85 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. 35 11.6.2021 Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Miten on syntynyt sanonta:Siinä paha missä mainitaan. 52 2.6.2021 Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu').
Mitä tarkoitetaan ns. karvaalla kalkilla? 47 14.5.2021 Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa. Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42). https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Löytyykö tietoa? Mistä on peräisin sanonta "Pöyhkeys paistaa viittasi liepeistä". Oletan että kirjallisuudesta... voi toki toisinkin olla.... Kiitos… 46 27.4.2021 Valitettavasti en löytänyt tietoa sanonnan alkuperästä. Ehkä joku palvelun lukijoista tietää vastauksen?
Mauno Koiviston mukaan venäläisiä ei voi ymmärtää ilman klassikkojen (ja kansansatujen) tuntemista. Muistelen, että Putin olisi vastannut johonkin toimittajan… 68 22.4.2021 Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin: "Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU "Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.” Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975. https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.” Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan. Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999....
Pohdimme Twitterissä sanonnan "toimii kuin junan vessa" alkuperää? Merkitys tulkitaan kahdella tavalla: 1) Toimii mekaanisesti ja luotettavasti. 2) Toimii… 109 13.4.2021 Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla.
Kenen valloittajan kerrotaan tokaisseen "On Pariisi aina yhden messun arvoinen", kun kaupunki luvattiin hänelle jos hän vaihtaa uskontoa? 28 6.4.2021 Kyseessä oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610). Hänen valtaannousuaan leimasivat uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. Henrik IV oli protestantti, mutta ainakin näennäisesti kääntyi katolilaisuuteen, jotta hän saisi Pariisin haltuunsa. François Ravaillac -niminen katolilainen fanaatikko murhasi Henrik IV:n Pariisissa vuonna 1610. Ranskaksi tämä lentävä lause kuuluu seuraavasti: "Paris vaut bien une messe". Ei ole varmaa tietoa, sanoiko Henrik IV näin todellisuudessa. 
Miten on syntynyt sanonta:Maassa maan tavalla. 40 29.3.2021 Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä. Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Kun vähitellen alkaa iän myötä kaikki katoamaan eli menemään hukkaan haluaisin tietää missä on tuo hukka ja miksi se ei tule koskaan täyteen? 71 26.3.2021 Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä. Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen. https...
Mistä tulee sana isokenkäinen? 65 26.3.2021 Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja)
Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". 120 24.3.2021 Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä. Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3 Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
Mistä juontaa juurensa ’saada kuparinen rikki’ sanonta. Siis alunperin. Nykyisen merkityksen joukkueen ensimmäinen maali on toki useille tuttu. 190 24.3.2021 Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti: "Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'."
Näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivän aamukahvilla pohditaan mistä juontuu sanonta "olla kanttia" johonkin, Minnallahan sitä oli. Särmää. 66 19.3.2021 Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.)  särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.)  henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.  
Sydän ymmärtää, mitä kieli ei koskaan ilmaise ja mitä korvat eivät voi kuulla. Onko Kahlil Gibranin? 32 18.3.2021 Tästä löytyy runsaasti eri versioita mm. englanniksi, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaan sanonnan alkuperäisestä tekijästä. Sehän muistuttaa kielikuviltaan Raamatun Matteuksen evankeliumin luvussa 13 olevaa kohtaa, jossa puhutaan vertauksista:  https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.13/Matteus-13 Vertauksissa käytetyt 'silmät', 'korvat' ja 'sydän' toistuvat muuallakin Raamatussa:https://raamattu.fi/haku?query=silm%C3%A4t%20korvat%20syd%C3%A4n&bibles…
Mikä on sanonnan nipin napin alkuperä? 97 5.3.2021 Ulla Maija Forsberg on vastannut tähän Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Snadi, snäfä, nafti, sniidu. "Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin ’juuri ja juuri’." https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/ulla-maija_forsberg/...
Yritän selvittää, kuka on alkujaan suomentanut Heinrich Heinen kuuluisan kohdan näytelmästä Almansor: "Missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä… 43 4.3.2021 Fennican mukaan näytelmää ei ole julkaistu suomeksi, tässä hakutuloksessa löytyy Heinrich Heinen suomennettu kaunokirjallisuustuotanto, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm Almansor saksankielisenä löytyy Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm Hassan. Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher Verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen. (Almansor, 243-244) Suomennos löytyy myös muodossa: Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Esim. Euroopan unionin Euroopan historian talon oppiaineistosta, https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/Discover/EducatorsTea… Lause on kaiverrettu Berliinissä sijaitsevan Kirjarovioiden...
Mistä on peräisin sana jokapaikanhöylä? Joku tarjosi Helsingin Sanomain kommenteissa kuvassa olevan selityksen, joka kuulostaa hauskalta, mutta samalla hieman… 108 16.2.2021 Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä...
Mitä tarkoittaa "ryhmä rämä"? 201 16.2.2021 "Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät. Mahdollista olisi ajatella myös, että "ryhmä rämä" olisi...
Minkälaisia versioita löytyy sanonnasta Hulluutta on monenlaista,... vielä enemmän. 20 5.2.2021 Sanonnasta ei taida olla versioita. Samaa tarkoittavia sanontoja saattaisi löytyä vaikkapa wikisitaattien suomalaisten sananlaskujen listauksesta. https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomenkielisi%C3%A4_sananlaskuja#H
Mistä tulee se sanonta "lautasellinen Guatemalan verta". Muistan sen nuoruudestani, vaan kun ei löydy, niin ei löydy. 154 4.2.2021 Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa. "Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa teetä...