Mistä tulee sanonta: mennä kylään, käydä kylässä. Mistä tämä kylä tulee?
Vastaus
Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että suomen murteissa 'kylä' voi merkitä myös yksittäistä asumusta tai taloa, ja näin kylässä käymisestä tulee yksinkertaisesti (naapurin) talossa käymistä. Niin tai näin, sanonnan voi nähdä perustuvan ajatukselle kylästä kodin ulkopuolisen maailman symbolina ja tällaisena eräänlaisena vastakohtana kodille. Näkisin, että aivan samaa vastakohtaisuutta heijastelee uudissana 'kotoilla' – vetäydytään maailman kyliltä ja niiden kiireestä kodin rauhaan.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Kommentit
Kylän käsite muuttui aika paljon isojaossa. Ennen isoajkoa asuttiin kylissä ja hoidettiin peltokaistaleita yhdessä. Kun maat jaettiin uudelleen niin, että kukin maanomistaja sai mahdollisimman yhtenäisen alueen, talot rakennettiin sen alueen keskelle, ja kylät hajosivat. Kyläily kuitenkin jatkui.
Kylä on aika vanha sana, kun katsoo etymologiaa: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Olen Oddasat-lähetyksiä seuratessa pannut merkille, että (pohjois-) saamen sanat, joka tarkoittavat kuntaa ja kylää, kuulostaa hyvin läheisiltä. En kyllä keksi mistä löytäisin sen kunta-sanan saameksi perusmuodossa. Kuntien sivustoilla se on muodossa gildii, siis kunnan nimen jälkeen.
Lähteitä voisi vähän avatakin selattavaksi.
Kylä ja kyläillä, Suomen etymologinen sanakirja
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_c601edcfd6658bac1e8c…
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_73823a4983fb727330c6…
Molemmista ilmenee, että myös sukukielillämme käydään kylässä ja kyläillään, ilmaisut ovat siis hyvinkin vanhoja.
Viro - suomi sekä viro - englanti ym.
https://arhiiv.eki.ee/dict/efi/index.cgi?Q=k%C3%BClastama&F=M&C06=fi
https://sonaveeb.ee/search/unif/dlall/dsall/k%C3%BClastama/1/est
Kylän ja kyläilemisen esimerkkejä teksteistä 1600-1700-luvuilta alkaen
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=qs-article&vks_id=VKS_1774f4a938b694e96ef…
Suomen murteiden sanakirja, merkitysryhmä 2, runsaasti esimerkkilauseita eri puolilta suomenpuhujien aluetta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_44554d64d4d69e106a3…
Kotoilla-uudissana kotoutuu huonosti vanhan kyläillä-sanan taustan perusteluihin. Se pääsi Kielitoimiston sanakirjaan vasta 2010-luvulla 'harrastaa kotoilua (koti- ja käsitöiden harrastaminen kiireisen elämänrytmin vastapainona)'
https://kielikello.fi/kyberhyokkayksesta-kotoiluun-kielitoimiston-sanak…
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kotoilu
Kommentoi vastausta