| Tarkoittaako Koikko/koikko mitään? |
987 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento". |
| Oliko ennen niin että piti suorittaa lisensiaatin tutkinto, ennen kuin pystyi suorittamaan tohtorin tutkinnon? |
430 |
|
|
|
Lisensiaatintutkinto perustettiin vuonna 1954 Helsingin yliopistossa ja otettiin käyttöön myös muissa korkeakouluissa vapaaehtoisena välitutkintona. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintyö sekä muita opintoja. Tietoa siitä, millainen ajallinen ero lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoilla keskimäärin on ollut en löytänyt. Päätoimisen opiskelijan on nykyään mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto noin neljässä vuodessa. Helsingin yliopiston sivujen mukaan lisensiaatintutkinto suoritetaan nykyään tyypillisesti silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Tilastokeskuksen sivuilla on mahdollista hakea tilastoja suoritetuista... |
| Mikä on nimeltään lastenlaulu, jossa sisarukset hiipivät keskiyöllä kodissaan ja siinä lauletaan muun muassa: Hiivitään, hiivitään me hiljaa hiivitään. Olen… |
357 |
|
|
|
Laulu on Markku Kopiston säveltämä ja sanoittama Keskiyöllä. Sanat siihen löytyvät esimerkiksi Kopiston vuonna 1985 julkaistun lastenlaululevyn Kippari Neppari laulut sisältävästä samannimisestä nuottivihkosesta. |
| Vuonna 1925 etelä-suomalaisessa maaseudun sekatavarakaupassa on lehti-ilmoituksen mukaan ollut myytävänä mm. sarkaa, trikoita, ja ruovonpäitä. Siis mitä? |
156 |
|
|
|
"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995) |
| Miksi kirjaston nettisivuilla saattaa olla sama kirja useaan kertaan ja näiden kirjojen tiedot poikkeavat osittain toisistaan? |
603 |
|
|
|
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää.... |
| Lapsuuden lastenkirja, jossa isä luki satua ja sänky muuttui veneeksi |
206 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa." |
| 1800-luvun puolivälissä on ollut woimailuna "sylipaini", "rinnuspaini", "suolipaini" ja "wyöstäheitto" Voisko noihin termeihin löytyä jostain selvennystä? |
466 |
|
|
|
Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä.
Lähteet:
Maximilian Stejskal, Folklig idrott
Nykysuomen sanakirja
|
| Kansallisarkistossa on luettavissa mm. niin Urjalan kuin Punkalaitumen sanomista vuosikerrat 1918-1939. Onkohan tämä hieno mahdollisuus tutustua kotiseutuni… |
362 |
|
|
|
Lehtiä digitoi Kansalliskirjasto, joka on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1939 ilmestyneet sanomalehdet. Tämä lehtiaineisto on avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tekijänoikeusjärjestön kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Kaikki uudet sanomalehdet on digitoitu vuoden 2017 alusta alkaen, niin myös Urjalan sanomat. Punkalaitumen sanomista on digitoitu myös vuosikerrat 1940-1944 ja 2016. Kaikki digitoidut lehdet vuoteen 2018 asti ovat tutkijoiden käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Tekijänoikeuden alainen digitoitu aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.
Kansalliskirjasto on... |
| Miksi suomenkielisissä fraktuuralla kirjoitetuissa teksteissä on kaksi erilaista s-kirjainta, ja mistä tiedettiin, koska käytetään kumpaa? |
1549 |
|
|
|
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei... |
| Miten Suomen ja Viron lastenkirjallisuus eroavat toisistaan? |
163 |
|
|
|
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/. |
| Mitä virolaisia lastenkuvakirjoja on Suomessa saatavilla? |
344 |
|
|
|
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal. |
| Onko englantilaista lastenlorua harakoista suomennettu? "One for sorrow, two for joy" ja niin edelleen. Jos, niin mistä sen löytäisin? |
469 |
|
|
|
Lorusta löytyy ainakin Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta ("Yksi antaa surun...") Sanoman vuonna 1977 julkaisemasta Hanhiemon runoja -kirjasta. |
| Minkä takia joululaulun "Kulkuset" suomenkielisessä versiossa on ylimääräinen osa jossa lauletaan "On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa. Nyt liinakkomme… |
1165 |
|
|
|
Tämä lisäys on peräisin laulun ”Jingle bells” ruotsalaisesta versiosta ”Bjällerklang”, jonka ovat sanoittaneet Eric Sandström ja Gösta Westerberg. He ilmeisesti vastaavat myös lisäyksestä melodiaan. Ruotsiksi ”On ryijyn alla lämmin” -kohdassa lauletaan: ”Vi sitter under fällen”. Ruotsinkielisen version on levyttänyt Harry Kullenborg vuonna 1947. Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Kullervo eli Tapio Lahtinen. Fazerin Musiikkikaupan julkaisema erillisnuotti perustuu ruotsalaiseen versioon tai mukaelmaan (FM2995, ”Copyright 1947 by SOUTHERN MUSIC A/B, Kungsgatan 74, Stockholm”). Mielenkiintoista on, että tässä erillisnuotissa ei mainita ollenkaan laulun alkuperäistä säveltäjää ja sanoittajaa, joka on James Pierpont (tai James S. Pierpont... |
| Olen yrittänyt etsiä jättiläisistä kertovaa lasten kuvakirjaa, jota lainasin kirjastosta 1970-luvulla. |
147 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla David L. Harrisonin kirja Jättiläistarinoita, joka on ilmestynyt vuonna 1973. |
| Muistelen, että vanhassa joulurauhan julistuksessa kehotettiin välttämään turhia waloja. Tarkoitettiinko tällä valoa vai valaa? |
225 |
|
|
|
Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,... |
| Tarvitsen listan kaikista Suomessa koskaan julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. |
243 |
|
|
|
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-... |
| Pitääkö myös omakustanteissa olla EAN-koodit? |
739 |
|
|
|
Jos omakustanteen haluaa myyntiin esim. kirjakauppaan, on todennäköistä, että myyjä edellyttää EAN-koodia. Niitä ylläpitää ja myöntää Suomessa GS1 Finland, jonka sivuilta löytyy sekä ohjeita että yhteystietoja: https://gs1.fi/fi/viivakoodi. GS1 on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka syntyi tammikuussa 2005 kun EAN (European Article Numbering Association) ja UCC (Uniform Commercial Code) yhdistyivät.
ISBN-tunnuksia puolestaan hallinnoi Suomen ISBN-keskus. Tunnus ei ole lakisääteinen, mutta suurin osa kustantajista käyttää sitä, koska se tukee julkaisun tunnistamista, käsittelyä ja löytyvyyttä. Tunnuksen hankkimisesta vastaa teoksen kustantaja, joka voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai yksityishenkilö. Tunnus on... |
| Onko tietoa missä The Bold And The Beautiful sarjan jaksossa Thomas joutuu sairaalaan pyörryttyään? |
170 |
|
|
|
Tapahtumat jakautuvat useisiin jaksoihin. Thomas pyörtyy kauden 2020 jaksossa 166 ja toimitetaan sairaalaan jaksossa 167. Hope menee sairaalaan jaksossa 169. Jaksot on esitetty alun perin joulukuussa 2020.
Lähteet:
Soap Central: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2020/#dec
Televisionstats.com: https://televisionstats.com/s/the-bold-and-the-beautiful/episodes |
| Osaisitteko sanoa, että missä laulussa lauletaan seuraavanlaisesti "Jos papit meiltä puuttuis niin taivas maa ne muuttuis ei helvettikään silloin se oisi… |
870 |
|
|
|
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
|
| "Kun katse katseen löytää saa, kun käsi kättä koskettaa, niin kaipausta polttavaa se silloin tyynnyttää." - Tuon laulun sanoja ei google löydä eikä youtube.En… |
357 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta