| Mitkä ovat Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan laajimmat tervaleppämetsät? |
125 |
|
|
|
Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence.
Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.
|
| Löytyykö runoa, jossa seuraava alku; (ja) kun aika menee umpeen se aika jonka sait ei jatkoaikaa jatkoja. Minä unohdan nämä kirotut odotuksen päivät, viikot,… |
233 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet kuuluvat Arja Tiaisen runoon Naisen alemyynti, joka ilmestyi alun perin vuonna 1977 julkaistussa kokoelmassa Saatanan tytär. |
| Etsin nuortenkirjasarjaa, joka kertoo yhden perheen veljesten elämästä talvi- ja jatkosodan ajan Helsingissä (tai ehkä Turussa). Veljeksiä oli kolme tai neljä,… |
297 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989). |
| Mikä Suonion eli Julius Krohnin runo viittaa keisareihin ja hyviin kylväjiin? |
164 |
|
|
|
Kylväjistä ja keisareista puhuu ainakin runo Keisariparille heidän Lappeenrannassa käydessään. |
| Kiinnostaa käydä Ranskassa, sampanjan syntysijoilla. |
176 |
|
|
|
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (... |
| Kuinka kauan römpsä-sanalla on ollut se rumempi merkitys? Tarkoittiko se sitä vielä silloin, kun kappale Eldankajärven jää tehtiin? Tässä kappaleessahan se… |
936 |
|
|
|
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |
| Alakouluni kirjastossa oli tällainen kirjasarja jonka kansissa nuoret muuttui eläimiksi. Mikä ihme tämän nimi oli? |
305 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au913e9a58-cb4b-4900-8ba6-7…. |
| Saako Helsingin kuuluisissa rakennuksissa kuten Eduskuntatalossa vierailla ilman varsinaista asiaa? |
375 |
|
|
|
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa... |
| Mitä tarkoittaa suomeksi akkurat? |
1178 |
|
|
|
Sanakirja.org -sivusto löytää käännöksen kahdesta kielestä. Norjan kielessä sana tarkoittaa "juuri, juuri niin, juuri nyt, juuri äsken" ja saksan kielessä "tarkasti, täsmällisesti".
Lähde: https://www.sanakirja.org/ |
| Tarkoittaako Koikko/koikko mitään? |
774 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento". |
| Oliko ennen niin että piti suorittaa lisensiaatin tutkinto, ennen kuin pystyi suorittamaan tohtorin tutkinnon? |
311 |
|
|
|
Lisensiaatintutkinto perustettiin vuonna 1954 Helsingin yliopistossa ja otettiin käyttöön myös muissa korkeakouluissa vapaaehtoisena välitutkintona. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintyö sekä muita opintoja. Tietoa siitä, millainen ajallinen ero lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoilla keskimäärin on ollut en löytänyt. Päätoimisen opiskelijan on nykyään mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto noin neljässä vuodessa. Helsingin yliopiston sivujen mukaan lisensiaatintutkinto suoritetaan nykyään tyypillisesti silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Tilastokeskuksen sivuilla on mahdollista hakea tilastoja suoritetuista... |
| Mikä on nimeltään lastenlaulu, jossa sisarukset hiipivät keskiyöllä kodissaan ja siinä lauletaan muun muassa: Hiivitään, hiivitään me hiljaa hiivitään. Olen… |
266 |
|
|
|
Laulu on Markku Kopiston säveltämä ja sanoittama Keskiyöllä. Sanat siihen löytyvät esimerkiksi Kopiston vuonna 1985 julkaistun lastenlaululevyn Kippari Neppari laulut sisältävästä samannimisestä nuottivihkosesta. |
| Vuonna 1925 etelä-suomalaisessa maaseudun sekatavarakaupassa on lehti-ilmoituksen mukaan ollut myytävänä mm. sarkaa, trikoita, ja ruovonpäitä. Siis mitä? |
133 |
|
|
|
"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995) |
| Miksi kirjaston nettisivuilla saattaa olla sama kirja useaan kertaan ja näiden kirjojen tiedot poikkeavat osittain toisistaan? |
476 |
|
|
|
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää.... |
| Lapsuuden lastenkirja, jossa isä luki satua ja sänky muuttui veneeksi |
180 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa." |
| 1800-luvun puolivälissä on ollut woimailuna "sylipaini", "rinnuspaini", "suolipaini" ja "wyöstäheitto" Voisko noihin termeihin löytyä jostain selvennystä? |
324 |
|
|
|
Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä.
Lähteet:
Maximilian Stejskal, Folklig idrott
Nykysuomen sanakirja
|
| Kansallisarkistossa on luettavissa mm. niin Urjalan kuin Punkalaitumen sanomista vuosikerrat 1918-1939. Onkohan tämä hieno mahdollisuus tutustua kotiseutuni… |
257 |
|
|
|
Lehtiä digitoi Kansalliskirjasto, joka on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1939 ilmestyneet sanomalehdet. Tämä lehtiaineisto on avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tekijänoikeusjärjestön kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Kaikki uudet sanomalehdet on digitoitu vuoden 2017 alusta alkaen, niin myös Urjalan sanomat. Punkalaitumen sanomista on digitoitu myös vuosikerrat 1940-1944 ja 2016. Kaikki digitoidut lehdet vuoteen 2018 asti ovat tutkijoiden käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Tekijänoikeuden alainen digitoitu aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.
Kansalliskirjasto on... |
| Miksi suomenkielisissä fraktuuralla kirjoitetuissa teksteissä on kaksi erilaista s-kirjainta, ja mistä tiedettiin, koska käytetään kumpaa? |
1304 |
|
|
|
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei... |
| Miten Suomen ja Viron lastenkirjallisuus eroavat toisistaan? |
144 |
|
|
|
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/. |
| Mitä virolaisia lastenkuvakirjoja on Suomessa saatavilla? |
251 |
|
|
|
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal. |
Kysy kirjastonhoitajalta