| Mikähän elukka on kuvassa |
334 |
|
|
|
Kuvassa vaikuttaisi olevan pallelude (Coreus marginatus).Ötökkätieto – Pallelude (xn--tkktieto-2za0pb.fi) pallelude - Coreus marginatus | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus |
| Miten tämä lainaus on suomennettu C. S. Lewisin kirjassa Mere Christianity: “Good and evil both increase at compound interest. That is why the little decisions… |
247 |
|
|
|
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei... |
| Onko eskimo-sana yhä hyväksytty suomen yleiskielessä? Juuri tiedotettiin lintuhavainnosta: Suomessa "eskimohanhi". Löytämistäni erikielisistä versioista ei… |
2781 |
|
|
|
Osana eräitä vakiintuneita lajinimityksiä ja yhdyssanoja eskimo-sana on meillä edelleen käytössä ja ainakin siinä mielessä "hyväksytty": eskimohanhen (Anser rossii) ohella suomen sanavarantoon kuuluvat esimerkiksi eskimosirri (Calibris bairdii), eskimokoira, eskimokajakki, eskimokieli, eskimokäännös.On totta, että ihmisistä puhuttaessa eskimo-sanaa pidetään loukkaavana. Mielenkiintoista kyllä, Merriam-Websterin englannin kielen sanakirja selittää, että ajatus sanan loukkaavuudesta perustuu osittain virheelliseen uskomukseen sen alkuperäisestä merkityksestä ("raa'an lihan syöjät"). Tosiasiassa 'eskimo' pohjautuu merkitykseltään varsin neutraaliin innu-aimun-kieliseen sanaan ayas̆kimew ("lumikenkien punoja"). Suurin syy siihen, että... |
| Kysyisin mistä oli peräisin nimitys pilsneri juomalle, jota juotiin Suomessa joskus 60-luvulla? Äitini kertoi juoman olleen lähes alkoholitonta olutta ja… |
2060 |
|
|
|
Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä... |
| Mistä on teksti joka alkaa: Näyttäkää minulle maailmassa ihminen joka tuntee pilvet ja rakastaa niitä enemmän kuin minä. Tai näyttäkää minulle mikä on… |
392 |
|
|
|
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter... |
| Kuulin radiosta hauskan "pilkkalaulun" suomalaista. Nimi eikä esittäjä ei jäänyt mieleen. Kertosäkeessä sanottiin jotenkin, että suomi suomalaisia, ne kyllä… |
249 |
|
|
|
Kappale on Tapaus Lindellin (Tommi Lindell) Suomi suomalaista vuodelta 1996.Suomi Suomalaista (youtube.com) |
| Minulla on kullattu juhlaraha, jossa on lyöntivirhe. Onko se alentava, vai ylentävä arvon kannalta? |
186 |
|
|
|
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia... |
| Olen huomannut, että mäntymetsissä tuoksuu aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla makea, ikään kuin hieman mesinen tuoksu. Mikä tämä voisi olla? Tuoksua esiintyy… |
435 |
|
|
|
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde |
| Kaksi novellia lukion äidinkielen tunneilta kolmenkymmenen vuoden takaa |
264 |
|
|
|
Muistellut novellit ovat Veikko Huovisen Jutta Grahnin mies (alun perin kokoelmasta Rasvamaksa) ja Leena Krohnin Puhdas omatunto (Kertomuksia). |
| Mistä Eino Leinon runosta on tämä usein käytetty muistovärssy: Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Missä… |
338 |
|
|
|
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan. |
| Kysyisin lastenlaulusta: "On ukko rinteessä yksinään talvisäässä, nokka jäässä. Hän seisoo uljaana mietteissään talvisäässä, nokka jäässä." Eli mikä on laulun… |
802 |
|
|
|
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum... |
| Mikähän lienee kuvan ötökkä |
233 |
|
|
|
Kuvan ötökkä saattaisi olla lehtikantojäärä (Rhagium mordax).lehtikantojäärä - Rhagium mordax | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus |
| Vossikka-ajureille määrättiin Hämeen,innassa 1800-luvulla että kyytipelin piti olla kesällä troska ja talvella kasankireki. Millaisia rattaita ja rekeä nuo… |
176 |
|
|
|
Troska (droska, droška, roska) tarkoittaa nelipyöräisiä ajurinrattaita. Sana tulee venäjän kielestä, jonka sanalla dróžki on merkitys 'ajurinrattaat; kevyet kaksipyöräiset kilpa-ajorattaat'. Se on johdettu vankkureiden etu- ja takapyöriä yhdistävää välipuomia merkitsevästä sanasta drogá. Venäjän sana on lainattu myös ruotsiin, suomeen se on tullut joko suomenruotsista tai suoraan venäjästä. (Heikki Paunonen, Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa)Kasankkireki (kasanskireki, kasaanireki, kasanttireki) tarkoittaa pientä (kaarevakeulaista) ajelurekeä. (Suomen murteiden sanakirja) |
| Kenen runo tämä voisi olla? Alkaa: "koditon kulkija on tämä rakkaus tuuleen se rakentaa..." |
389 |
|
|
|
Säkeet on runoillut Sirkka Selja. Runo on vuonna 1957 julkaistusta kokoelmasta Enkelin pelto. |
| Miten on suomennettu "Experience Is the Name Everyone Gives to Their Mistakes" Oscar Wilden näytelmässä Lady Windermeren viuhka? |
206 |
|
|
|
Lady Windermeren viuhka on kyllä suomennettu teatterikäyttöön ja meillä näytelmää on esitetty, mutta painettuna sen käännöksiä ei ole julkaistu. Näytelmätekstin ovat suomeksi tulkinneet ainakin Eino Palola ja Kersti JuvaKysymyksen Wilde-sitaatin voi kuitenkin löytää suomeksi useasta aforismeja ja lentäviä lauseita sisältävästä kirjasta. Esimerkiksi Maunu Sinnemäen toimittama Lentävien lauseiden sanakirja esittää sen tällaisessa muodossa: "Kokemus on nimi, jonka ihmiset antavat erehdyksilleen." Jarkko Laineen toimittama Lentäviä lauseita taas muotoilee sen näin: "Kokemus on vain nimi jonka annamme virheillemme." |
| Onko Lord Kinrossin kirjaa Rebirth of a Nation tai Andrew Mango kirjaa Ataturk - The Biography of The Founder of Modern Turkey suomennettu? Koska Toni… |
113 |
|
|
|
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019. |
| Ja kiitos tästä mahtavasta palvelusta! Tunnistaisittekohan seuraavaa nuorten kirjaa: - kirjailija suomalainen - ilmestynyt 2000-luvun alkupuolella - Päähenkilö… |
227 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Kari Levolan Unisieppari. Hämähäkkiuni tosin menee hieman toisin kuin kysymyksessä muistellaan: " -- minä roikuin hämähäkkinä katonrajassa seittieni varassa. -- Kirkas valo häikäisi, minä lähdin kiipeämään ylemmäs, ihan katonrajan hämärään. Silloin näin ylimmäisellä ikkunalaudalla ihan pieniä hämähäkkejä. Ne nukkuivat vieretysten. Mutta niillä oli minun kasvoni. Olivatko ne minun poikasiani?" Synnytyksessä kuolleesta kaksosveljestään Aleksi saa kuulla kerrottuaan äidilleen unesta, jossa "Isossa huoneessa (meillä?) on paljon lapsia, poikia, kaikki samannäköisiä. Minun?! Ihan niin kuin minä pienenä. -- "Unisieppari | Kirjasampo |
| M istä runosta on säe "ei mikään mitä teet, ei mikään mitä teet voi mua nyt liikuttaa - en vain tiedä miksi silmiini näin nousee kyyneleet". Netistä ei… |
119 |
|
|
|
" -- niin mieltäni saata liikuttaa ei mikään, minkä teet – / ei mikään, minkä teet – / en ymmärrä, miksi silmiini vain nousevat kyyneleet – ." on kuin onkin Aale Tynniä. Säkeet ovat Ylitse vuoren lasisen -kokoelmaan sisältyvästä runosta Tanssilaulu. |
| Mieltäni vaivaa sitaatti, jonka muistan melkeinpä sanasta sanaan. En kuitenkaan löydä sen alkuperää mistään. Jotenkin yhdistän sen klassisista filosofeista… |
162 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?" |
| Kysyn kirjoja, jotkä käsittelevät ikäihmisten (70+) seksuaalisuutta. Osaatteko suositella? 2-3 opusta riittää. |
256 |
|
|
|
PIKI-kirjastojen kokoelmasta sopivia tarjokkaita voisivat olla esimerkiksi Kosketuksen kaipuu : kypsän iän seksuaalisuus ja Isadore Rubinin Ei koskaan liian vanha. Myös Kaarina Määtän Seniorirakkaus ja Antti Hervosen Vanhene viisaasti käsittelevät asiaa. |
Kysy kirjastonhoitajalta