Käki kukkuu - vanhoja uskomuksia
Koetin selvitellä käen kukuntaan liittyviä uskomuksia. Siitä, mistä suunnasta ja kuinka monta kertaa kuulee käen kukkuvan keväällä ensimmäistä kertaa on monia erilaisia versioita.
mattikuusiproverbtypology.fi-sivusto sanoo: idästä ilon käki, etelästä elon käki, pohjoisesta onnettoman.
suomenluonto.fi/uutiset/kukkuu-juhannusta/ -artikkeli listaa: Pohjoisesta kukkuva käki oli poloinen käki, etelästä elon käki, idästä ilon käki ja lännestä lemmenkäki. Kukuntojen määrä kertoi kuinka monta kyseisen tyyppistä vuotta oli luvassa.
Eräs löytämäni artikkeli taas listaa, että lännen käki oli ilon käki, idän käki hädän käki, pohjoisen käki surun tai kuolon käki ja etelän käki viljakäki tai voi käki. (Julkaistu nimellä Kevätkäen kukkumisesta. Allakan Patina -hankkeen juttusarja "Entisajan arkielämän oppeja ja oivaluksia", Linnaseutu Ry 2020)
Itse olen kasvanut Keski-Suomessa Jyväskylän lähellä ja minulle ovat tuttuja uskomukset:
1. Pohjoisessa paha käki, idässä ilon käki, etelässä elämän käki ja lännessä leipäkäki. Sanamuoto ei ole alkuperäinen.
2. Lisäksi laskettiin myös kukuntojen määrää, sillä kukuntojen määrä ennusti joko hyvää, pahaa, rahaa, rakkautta... En ole täysin varma järjestyksestä.
Haluaisin tietää löytyykö näihin kahteen viimeiseen tarkennuksia. Muistaakseni ainakin rimpsu jatkui pidemmälle kuin rakkauteen. Lisäksi minua kiinnostaisi tietää, onko olemassa vielä lisää vastaavia uskomuksia.
Vastaus
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.
Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut olennaisesti enteisiin, mutta myös sille pantu painoa, mistä suunnasta kukuntaa on kuulunut.
Erityisen ennustusvoimaisena on pidetty kevään ensimmäistä kukuntaa. Mistä suunnasta kevään ensi käen kuuli, sinne tulisi matkaa kesän mittaan. Nuori nainen saattoi kukuntojen määrästä laskea vuosia, joiden kuluttua tulisi avioitumaan, ja käen kukunnan suunnasta he saattoivat päätellä senkin, mistä suunnasta tuleva puoliso tulisi. Vanhoille ihmisille käen kukunta kertoi heidän jäljellä olevien elinvuosiensa määrän. Sairas saattoi olla varma, ettei kuollut keväällä, jos ennätti kuulla käen kukkuvan.
Käki on ollut myös tärkeä sään ennustaja. Erkin päivä, 18. toukokuuta, on ollut tärkeä kevään edistymisen ja tulevien säiden seuraamisen kannalta. Erkki on käen kukuntapäivä, mutta erityisen tärkeää on, millaisessa säässä se laulunsa esittää: jos käen saapuessa on vielä lunta maassa, tulee halloja; jos taas lehti on ehtinyt puihin, se tietää hyvää viljasatoa. Jos käki ei kuku lainkaan Erkin päivänä, on tiedossa erityisen huono kesä.
Käen kukunta ei siis aina tiennyt hyviä asioita. Toisinaan sen kukunnan tai jopa ylilennon sanottiin ennustavan kuolemaa tai tulipaloa. Aidalle ilmestyvä käki saattoi tietää nälkävuotta. Sekin oli huono enne, jos käki kukkui ennen kuin koivu oli hiirenkorvalla. Erityisen huonoa onnea oli luvassa, jos käki kukkuessaan lähestyi kirkkoa.
Aivan erityinen onnettomuus oli se, jos keväällä kuuli käen ensi kukunnan aamulla ennen kuin oli ehtinyt syödä: käki pilasi sen ihmisen, joka kuuli käen ennen kuin oli syönyt aamulla. Pahimmassa tapauksessa käen pilaaman ihmisen koko kesä oli pilalla, ja käen pilaamaksi joutuminen saattoi aiheuttaa suoranaisia ruumiinvammojakin.
Käen pesän löytäminen tiesi epäonnea: löytäjä tuli sokeaksi tai kuoli. Käen ampuja puolestaan tulee hulluksi, kerrottiin.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Eero Ojanen, Suomen myyttiset linnut
Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä
Maaretta Tukiainen, Pohjolan voimaeläimet
Kommentoi vastausta