kansanperinne

90 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi kutsuttiin/ kutsutaan sitä heinäseipäistä rakennettua vanhan ajan aitaa? 100 Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita.  Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla.  Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa erilaisia...
Käki kukkuu - vanhoja uskomuksia 2248 Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut...
Missä kirjallisessa lähdeteoksessa esiintyy symboli paha silmä ja mitä sillä tarkoitetaan?? 147 Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4 Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019. https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste… Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti Hako...
1800-luvun puolivälissä on ollut woimailuna "sylipaini", "rinnuspaini", "suolipaini" ja "wyöstäheitto" Voisko noihin termeihin löytyä jostain selvennystä? 100 Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä. Lähteet:  Maximilian Stejskal, Folklig idrott Nykysuomen sanakirja    
Haluaisin tehdä olkipatjan. Onko jotain kirjaa (tai muuta luotettavaa lähdettä), jossa olisi ohjeet patjan tekoon? 198 Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt. Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista: "Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27) Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan: "Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261) Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Mistä etsiä tietoa länsisuomalaisesta ja etenkin pohjalaisesta mytologiasta? 138 En löydä tietoa erityisesti länsisuomalaisesta tai pohjalaisesta mytologiasta. Anders-verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ löysin hakulauseella suomalainen mytologia OR suomalainen kansanperinne OR suomalainen kansanusko https://anders.finna.fi/Search/Results?limit=100&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%5B%5D=suomalainen+mytologia&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanperinne&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanusko&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc muun muassa seuraavat kirjat: Julius Krohn: Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus : neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia,...
Mistä tulee sanonta "pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä"? Google näyttää lähinnä lähteitä, joissa tuo laitetaan Jeesukseen liittyväksi tarinaksi - mutta… 2052 Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
Onko Suomen kansanperinteessä/muinaisuskossa ollut joillain tietyillä kukilla joitain merkityksiä? Olisiko näistä olemassa jotain kirjoja tai lähteitä? 255 Tein haun Finna.fi:ssä erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä kuten etnobotaniikka, kansanperinne, kasvit, kukat, muinaisusko, muinaisuskonnot, suomalaiset, Suomi. Aivan suoraan antamastasi aiheesta ei tunnu löytyvän sopivaa teosta. Suurin osa teoksista joko käsittelee kasvien merkitystä lähinnä lääkinnällisessä tarkoituksessa tai ovat erilaisia kasvioppaita. Lähimmäksi pääsin haulla etnobotaniikka ja suomi, jonka hakutuloksia voit tutkia tästä linkistä Finna.fi/hakutulokset. Netistä suunnilleen samoilla hakusanoilla löytyi joitakin artikkeleita Yle.fi:stä: Keränen A., Heikura P. Yle.fi. Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Julkaistu 20.05.2015 - 15:00. päivitetty 21.05.2015 - 13:13. https://yle.fi/...
Hilupilttuu -sanalle muuta selitystä kuin tämä internetistä löytynyt: Aku Ankassa muinoin esiintynyt ravintolan nimi, johon Aku aikoi Iineksen viedä. 672 Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi. Lähteet:Valtion maatalousviraston määräykset ja...
Mikä on tatzelwurm? 185 Keskieurooppalaisen kansanperinteen mukaan Tatzelwurm on kissakasvoinen, liskomainen, hieman lohikäärmettä muistuttava taruolento. Lähde: Wikipedia
Onko separoinnissa kermasta erottuvasta kurrista, tehty ennen myös kotijuustoa, koska kaupassa nykyisin myytävän kotijuuston rakenne on erilaista kuin joskus… 204 Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin: "Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean...
Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin… 331 Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi. Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on  yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin. Kommenttien mukaan osa...
Kuka tai mikä on Tugarin? 221 Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet. Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa: Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen. Ihmeseppiä...
Kalevalassa esiintyy Annikki. Onko hän Ilmarisen vai Lemminkäisen sisko? Kahdennessatoista runossa hänet esitetään Lemminkäisen sisarena. ”Hämääkö” sisar-sana?… 793 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin. 12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):   Ainikki sisar Ahilla;   sep' on saattavi sanoman,   sepä kielen kantelevi Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet ) 18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):   Sanoi seppo Ilmarinen:   "Annikki sisarueni!   Taon sulle sukkulaisen,   taon sormukset soreat,   kahet, kolmet korvaskullat,   viiet, kuuet vyöllisvitjat: Annikki tulkitaan Ilmarisen sisareksi. (Lähde: https://...
Kuinka monta elokuvaa Kansatieteellinen Filmi valmisti, ja minä vuosina? 116 Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa. Jos saat kirjan jostain käsiisi, uskon siitä...
Luin jostain, että suomalaisen kansanlaulun "Sattui kerran vahingossa Matin muori kuolemaan" sävelmä tunnetaan myös Venäjällä. Missä venäläisissä lauluissa… 212 Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille. Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan." Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu: Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Oliko aurinkokunnan planeetoilla joskus omia suomenkielisiä nimiä? 527   Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä". Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta. Venus Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ehtatähti, ehdan tähti eli ehtootähti ("iltatähti...
Viikonpäivälorussa "tiistaina tikut vuoltiin". Nähtävästi ne vuoltiin maanantaina tehdyille makkaroille. Mitä tikkuja ne tikut olivat? Eivät varmaankaan niitä,… 375 Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina. Lähteet:Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
Etsin Samuli Paulaharjun kirjaa "Suomenselän vieriltä" joko painettuna tai digitoituna. Miten sen saisi käsiinsä? 172 Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ… Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista. https://finna.fi/Record/keski.16562
Vanhoissa piiraoksissa Robin Hoodin perässä olevalla Guy… 191 1400-luvulta peräisin olevassa balladissa 'Robin Hood and Guy of Gisborne' (Child-balladi 118A) Sir Guyn asua kuvaillaan seuraavasti: "And he was cladd in his capull-hyde, / Topp, and tayle, and mayne". Capull-hyde tarkoittaa hevosenvuodasta tehtyä kaapua; topp and tayll and mayne ilmaisevat, että vuodassa oli tallella yläosa (topp) eli pää, häntä (tayll) ja harja (mayne). "Korvat" ovat siis vuodan pääosaan kuuluvat hevosen korvat. https://sacred-texts.com/neu/eng/child/ch118.htm Louis Rheadin kuvassa 'Robin shoots with Sir Guy' Sir Guyn capull-hyde on esitettynä takaapäin, joten sen yksityiskohdat (korvat, harja ja häntä) ovat selvästi nähtävissä. https://d.lib.rochester.edu/robin-hood/image/rhead-robin-shoots-with-sir-guy-color