| Montako Bonanzasta (tv-sarjast) kertovaa kirjaa aikoinaan ilmestyi ja montako niistä suomennettiin? Onko missään kunnan/kaupungin kirjastossa englannin… |
2071 |
|
|
|
Bonanza-romaanit:
Lähde:
NUMMELIN, Juri:
Kuudestilaukeavat : amerikkalaisia länkkäripokkareita suomeksi / Juri Nummelin. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. - ISBN 951-692-568-5
s. 86: Thopsonin ja Coxin Bonanzat ovat ainoat aikuisille tarkoitetut TV-sarjaan perustuvat kirjat; muut ovat nuorten kirjoja
Cox, William R.:
• Bonanza : mustaa hopeaa / William R. Cox ; [suomentanut Juhani Pietiläinen]. - [Hämeenlinna] : Karisto, 1968. - 232 s. ; 19 cm. - (Bonanza). ISBN 951-23-0120-2 (nid.)
Frazee, Steve:
• Bonanza : Hoss ja puuma : kertomus tunnetusta televisiosarjasta / Steve Frazee ; suom. Jorma Paavilainen ; kuv. Jason Studios. - Hämeenlinna : Karisto, 1969. - 139 s. : kuv. - (TV-romaanit). - ISBN 951-23-0355-8 (sid.)
PARKER, Teddy:
•... |
| Tyttären nimi Kati Kristiina. Mitä tiedät näistä? |
4149 |
|
|
|
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
|
| Vyöhyketerapia pisteet jaloissa/kartta |
21628 |
|
|
|
Vyöhyketerapian jalkojen pistekartat löytyvät ainakin teoksista Andersen, Lis: Vyöhyketerapia ja Hagenmalm, MajLis: Vyöhyketerapia. Lisää kirjallisuutta aiheesta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanalla vyöhyketerapia.
|
| Etsin teosta: on käsittääkseni geologisen tai geodeettisen laitoksen tms julkaisema, tekemä, aihe Pirkanmaa, Nokia kallioiden rakenne jne mukana Naulonvuori,… |
992 |
|
|
|
Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat... |
| Mistä saisin parhaiten tietoa Arto Paasilinnasta? |
809 |
|
|
|
Netistä löytyy paljonkin viitteitä Arto Paasilinnasta. Wikipediassa on sivusto hänestä, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna ,
mutta luotettava ja hyvä sivusto on Sanojen ajalla, sivu http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=273&PageConten…
Kannattaa tietenkin tutustua myös kirjallisuuteen.
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanalla Paasilinna, Arto yhteensä 17 teosta, sieltä voi tutkia myös niiden saatavuutta. Perustiedot on esitetty hyvin teoksissa Kotimaisia nykykertojia ja Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.
|
| Mitä nimi Joel tarkoittaa? Ja mikä on nimen historia? |
3880 |
|
|
|
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Joel terkoittaa hepreaksi Herra on Jumala tai Jahve on Jumala.
|
| Mitä on seuraavien nimien tausta eli historia, Kemi? Kyrö? Kymi? |
14305 |
|
|
|
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en... |
| Varpuluudan teko-ohje perinteinen sidottu oikealla koivunvarvulla siis vanhakansan luut |
10305 |
|
|
|
Risusta.fi -sivusta löytyy ohjeet käsiluudan ja varsiluudan tekemiseen, kirjallinen ohje (käsiluuta), http://risusta.fi/ohjeita/luuta.htm ja varsiluudan tekemisestä video, http://risusta.fi/ohjeita/varsiluuta.htm.
Pekka Kautovaaran teoksessa Kättentöitä kerrotaan erilaisten tarve-esineiden valmistuksesta. Sieltä löytyy myös luudan teko-ohje.
|
| Mistä sukunimi Maise on tullut? |
1015 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen hakuteoksista ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Suomen sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) voisi löytyä apua. Seuran sivuilla on mm. Hiski-tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi), josta Lempäälän kohdalta löytyi muutama Maise-niminen. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistösivuilta voisi löytyä apua: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4
|
| Perustuvatko Tolstoi-suomennokset Joka päiväksi elämän oppi... ja Vuodenaikojen viisaus samaan alkuteokseen? |
1805 |
|
|
|
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
|
| Mistä löytäisin mahdollisimman pelottavia kummitustarinoita? |
2426 |
|
|
|
Tässä muutamia kummitustarinakokoelmia, joista voit etsiä sopivan pelottavia juttuja.
Baxter, Nicola: Kauhun vuosisadat : historian kuuluisimpia kauhutarinoita
Hirveä Halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuu paistaa, kuollut ajaa : aavetarinoita
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka : 11 kolkkoa kauhutarinaa
Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa
|
| Onko Melartinin laulukirjassa olevan laulun Kotia kohti kirjoittanut Hilja Haahti |
7629 |
|
|
|
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
|
| Mistä Jaana nimi on syntyisin ja mitä se tarkoittaa? Entä Jenni? |
8365 |
|
|
|
Jaana on lyhentymä monesta eri nimestä, joiden lopussa se tai sitä lähellä oleva äänneyhtymä toistuu, kuten esim. Otteliaana, Juliaana, Marjaana ja Tatjana. Juliaana on 300-luvulla surmansa saaneen naismarttyyrin nimi ja lähtöisin Julianus-nimestä. Marjaana on Maria-nimeen (merkitys ilmeisesti "toivottu lapsi") juontuvan Marjan eräs muoto. Samaan nimiryhmään kuuluvat myös esim. Marjatta ja Marianna. Otteliaana tai Otteljaana on muinaissaksalaista alkuperää olevan Otto-nimen merkitys "tilallinen", "varakas") sisarnimi. Tatjana on peräisin Vähä-Aasiasta, mutta se on tunnettu myös Karjalassa.
Jenni on peräisin Johanna-nimestä, joka on alkuaan heprealainen nimi ja merkitsee "Jahve on armollinen".
Nimien yleisyyden ennustaminen 20 vuoden... |
| Mikä on parapähkinän hiilihydraattipitoisuus /100g? |
2588 |
|
|
|
Suomenkielisistä ruoka-aineiden ravintoarvoja käsittelevistä kirjoista tai Internet-sivuilta en onnistunut löytämään tietoa parapähkinän ((Bertholletia excelsa) hiilihydraattipitoisuutta. Sen sijaan englanninkielisiltä Internetsivuilta löytyi seuraavia tietoja:
Food Standards Australia New Zealand
Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) is an independent statutory agency.
http://www.foodstandards.gov.au/monitoringandsurveillance/nuttab2006/on…:
Hiilihydraatteja : Available Carbohydrate 2.4 g / 100 g
Kaupallisilta sivustoilta löytyi linkki:
http://www.kluth.com/seiten/hauptseiten/5_naehrwerte/warenkunde_e/waren…
Kcal/100 g
Vitamins and Minerals Nutritional Content per 100 g
660 vitamins B1, E, potassium, phosphorus, magnesium calcium... |
| Onko Alice Tegnerin lastenlaulua Ekorrn satt i granen suomennettu, ja jos on, mistä löydän suomenkieliset sanat? |
2624 |
|
|
|
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
|
| Muutama vuosi sitten Yleltä (TV1 tai TV2) tuli mielenkiintoinen ja sympaattinen dokumentti, jonka nimi oli muistaakseni Saana ja Ihottuma (nimestä en ole aivan… |
176 |
|
|
|
Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
|
| Onko olemassa palvelu, joka kerää lehtijuttuja asiakkaan haluamista aiheista? |
271 |
|
|
|
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin... |
| Mikä on kasvin suomalainen nimi, kun se on latinaksi Tephroseris palustris ja ruotsiksi kärrnocka? |
1217 |
|
|
|
Kasvin suomenkielinen nimi on kosteikkovillakko. Lähde ja lisätietoja: http://linnaeus.nrm.se/flora/di/astera/tephr/tephpal.html
|
| Löytyykö teiltä video / dvd : tä aiheesta raskaus ja päihteet? Tai jotain kirjaa, jossa aiheesta olisi enemmän? |
1392 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yksi aiheeseen liittyvä video:
Elämänlanka: raskaus ja alkoholi (24 min.) (1997)
Kirjallisuutta:
FAS-lapsi : raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (A-klinikkasäätiö, 1999)
Halmesmäki, Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999)
Rautavuori, Mira: FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta : näkökulmia raskausdenaikaiseen päihteidenkäyttöön (Kehitysvammaliitto, 2001)
Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (Ensi- ja turvakotien liitto, 2001)
|
| Kuka on kirjoittanut teoksen "Ramppi palaa"? |
605 |
|
|
|
Ramppi palaa –teoksen on toimittanut Kirjailijakeskuken työryhmä ja se sisältää useiden eri kirjailijoiden näytelmiä:
Ramppi palaa : suomalaisia näytelmiä 1974-1981
Julkaistu: Helsingissä : Otava , 1983
Ulkoasu: 381 s. ; 23 cm
Sisältö:
Perhe / Claes Andersson ;
Leijonalla ratsastava pawiaani / Henri Kapulainen ; Casablancan koirat / Christer Kihlman ;
Särjetty viulu / Pirkko Kurikka ;
Gracchuskan pojat / Jussi Kylätasku ;
Maailman laidalla / Pirkko Saisio ;
Wiipurin nopeat / Lauri Sipari
Huomautus: Toim. Kirjailijakeskuksen työryhmä
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-1-07322-2 (sid.)
|