| Kaiken muun voi viedä halla, vaan ei kukkaa akkunalta... Mistä laulusta ja mistä saa sanat? |
5303 |
|
|
|
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
|
| Löytyykö 60-luvun Suomi-hittejä mieluummin digimuodossa? |
349 |
|
|
|
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
|
| Esitelmää varten tarvitsisin tiedon, milloin Tampereelle on perustettu ensimmäinen äitiysneuvola. En onnistunut löytämään Tampereen kaupungin historiikista… |
1351 |
|
|
|
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno... |
| Onko Tampereesta samantapaista kuvausta mitä Sirpa Kähkösen Kuopiosta ja Laila Hirvisaaren Imatra- ja Viipurisarjat? |
1429 |
|
|
|
Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
|
| Haluaisin löytää kirjallisuutta, joiden aiheena on kulkukauppa eli ns. laukkuryssien toiminta Suomessa. |
810 |
|
|
|
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
|
| Mahtaisikohan löytyä sanat lauluun Nepis intiaanityttö? Sen on aikoinaan laulanut Viktor Klimenko. |
1698 |
|
|
|
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
|
| Mihin aikaan vuodesta mantelipuun hedelmät kypsyvät välimeren alueella? Tuottaako mantelipuu useamman kuin yhden sadon vuodessa? Vedelin kirja "Välimeren puut… |
2092 |
|
|
|
Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
|
| Mistä sana mustasukkaisuus on syntynyt? Ilmiö lienee niin vanha, että tuskin se mustista sukista on syntynyt? Vaan mistä? |
9149 |
|
|
|
Veijo Meri arvelee kirjassaan Sanojen synty, että mustasukkaisuus on mahdollisesti käännösvirheen sisältävä lainasana ruotsista. "Ruotsissa mustasukkaisuus on svartsjuka, mustankipeys, oikeammin mustasairaus. Sjuka on sairaus. Ehkä tuo sjuka kuultiin Suomessa väärin sanaksi sock ja socka, jotka tarkoittavat sukkaa. Ruotsalaisella runoilijalla Lucidorilla oli 1669 sanonta bära svarta strumpor, pitää mustia sukkia. Ruotsin murteissa on sanonta draga svarta strumpor, ottaa mustat sukat, merkitys: olla mustasukkainen. Suomen sana on voitu saada näistä sanoista."
|
| Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme”. Mitä tarkoittaa… |
3230 |
|
|
|
Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä.
"Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua."
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja
Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
|
| Mikä on pikkuserkku? |
13403 |
|
|
|
Pikkuserkku (l. toinen serkku) on ilmaus, jota käytetään serkkujen lapsista suhteessa toisiinsa. Henkilöt ovat toistensa pikkuserkkuja, mikäli heidän vanhempansa ovat serkuksia, eli heillä on yhteiset isoisovanhemmat, mutta eri vanhemmat ja isovanhemmat.
|
| Haluaisin tietää Päivi nimen alkuperän ja merkityksen? |
6395 |
|
|
|
Päivi on lyhentymä etunimestä Päivikki, vanhalla -kki-päätteellä muodostettu nimi, joka aikoinaan luotiin naispuoliseksi vastineeksi Päiviölle. Nimi edustaa samaa vuorokaudenajoista saatua ryhmää kuin Aamu ja Ilta. Päivä-sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissämme ja saamessa. Kaikissa kielissä sana merkitsee sekä päivää että aurinkoa. Päivikin, Päivin ja Päivän sijoitus almanakkaan kesäkuun 16. päivälle liittyy juuri tähän: päivä on pitkä ja aurinko eli päivä paistaa. Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
|
| Löytyykö Metsosta Janus-lehteä? |
1162 |
|
|
|
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
|
| Kysyisin vielä Suomessa ilmestyneet Lucky Luke -lehdet. |
3253 |
|
|
|
Suomeksi ovat ilmestyneet seuraavat Luky Luke -albumit:
1. Arkajalka (1971)
2. Postivaunut (1971)
3. Jesse James (1972)
4. Daltonin veljekset (1972)
5. Lännen sirkus (1972)
6. Apassikanjoni (1972)
7. Billy the Kid, pikku nappula (1973)
8. Daltonit tekevät parannuksen (1973)
9. Calamity Jane (1973)
10. Serenadi neljälle Daltonille (1973)
11. Saattue Uuteen Meksikoon (1973)
12. Daltonin muori (1973)
13. Daltonien pako (1974)
14. Piikkilankoja preerialla (1974)
15. Ran-Tan-Plan saa perinnön (1974)
16. Palkkionmetsästäjä (1975)
17. Daltonien jäljillä (1975)
18. Suuriruhtinas (1975)
19. Aavekaupunki (1975)
20. Öljyä taivaalla (1975)
21. Vankkurikaravaani (1976)
22. Mustat kukkulat (1976)
23. Valkoinen ratsastaja (1976)
24. Daltonit lumipyryssä... |
| Mikä kirjayhtiö esim. WSOY, niin mikä kustantaa tai sillein niinku thomas brezinan kirjoja? Esim goosebumpsien kustantaa tai sillein WSOY. |
962 |
|
|
|
Thomas Brezinan suomalainen kustantamo on Sanoma Magazines Finland.
|
| Onko thomas brezinalla mitään lemmikkiä? |
1089 |
|
|
|
Thomas Brezinalla on Ray Tom Robinson -niminen hevonen ja Daffi-niminen valkoinen länsiylämaanterrieri. (http://www.thomasbrezina.com/privat/tiere/?sid=90d8a7632e7bcdd697d61fc0…)
|
| Tarvitsisin tiedon siitä, kuka on kääntänyt ruotsiksi Minna Canthin teoksen Salakari (1887). Käännös Blindskär on ilmestynyt 1888, mutta kirjassa ei ole… |
1296 |
|
|
|
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
|
| Luettelo suomeksi ilmestyneistä asterixeista |
9038 |
|
|
|
Asterix-albumit suomalaisessa ilmestymisjärjestyksessä. [Hakasuluissa seikkailujen alkuperäinen ilmestymisjärjestys kahdeksantoista ensimmäisen albumin osalta.]
1. Asterix ja Kleopatra [6]
2. Asterix gladiaattorina [4]
3. Asterix legioonalaisena [10]
4. Asterix olympialaisissa [12]
5. Päälliköiden ottelu [7]
6. Asterix ja gootit [3]
7. Asterix Hispaniassa [14]
8. Asterix ja normannien maihinnousu [9]
9. Asterix ja rahapata [13]
10. Kultainen sirppi [2]
11. Asterix ja riidankylväjä [15]
12. Asterix Britanniassa [8]
13. Asterix ja alppikukka [16]
14. Jumaltenrannan nousu ja tuho [17]
15. Asterix ja kadonnut kilpi [11]
16. Asterix lyö vetoa [5]
17. Asterix ja Caesarin laakeriseppele [18]
18. Asterix gallialainen [1]
19. Asterix ja ennustaja... |
| Mitä satuja H. C. Andersenin suuri satukirja 1990 sisältää? |
8842 |
|
|
|
WSOY:n vuonna 1990 julkaisema Andersenin suuri satukirja sisältää Maila Talvion suomennoksina seuraavat H. C. Andersenin sadut:
Aapiskirja
Ankkatarhassa
Anna-Liisa
Borglumin piispa ja hänen sukulaisensa
Dryadi
Enkeli
Etana ja ruusupensas
Feeniks-lintu
Haikarat
Holger Danske
Hopeakillinki
Hyppyniekat
Hyvä tuuli
Hän ei kelvannut mihinkään
Ib ja pikku Kirsti
Iso-Niilo ja Pikku-Niilo
Isoäiti
Isä tekee aina oikein
Jotakin
Joutsenen pesä
Juutalaistyttö
Jääneito
Kaksi neitsyttä
Kaksitoista postivaunuissa
Kaksi veljestä
Kana-Kreetan perhe
Kansanlaulun lintu
Kaulus
Kaunis
Keijukaiskumpu
Keisarin uudet vaatteet
Kello
Kellosyvänne
Kertomus
Kertomus Dyyneiltä
Kihlatut
Kirppu ja professori
Kuka oli onnellisin?
Kukin paikalleen!
Kullanmuru
Kummisedän... |
| Mistä Yrjö Jylhän teoksesta löytyy runo Uusi kevät? |
1620 |
|
|
|
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
|
| Tahtoisin saada madollisimman paljon tietoa nimestä Meeri. |
2375 |
|
|
|
Meeri-nimen pohjana on Mary, joka puolestaan on englantilainen muoto nimestä Maria. Maria taas on alkujaan heprealais-aramealainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa - mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
|