Mitä on seuraavien nimien tausta eli historia,
Kemi? Kyrö? Kymi?
Vastaus
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en Kymiä löytänyt.
Kommentit
Kyrö on vesijättö
Sanojen merkitys on ollut eri murteissa erilainen ja myös muuttunut aikojen saatossa. Esimerkiksi luoma merkitsee Etelä-Pohjanmaalla pientä jokea paikallisten mukaan, mutta jo satakunnassa merkitys on eri vaikkakin pieneen jokeen liittyvä.
Kemi liittyy mitä todennäköisimmin pohjoisessa nimenomaan suureen jokeen ja on ilmiselvästi sukua etelän kymi-käsitteelle. Kymenlaaksossahan ei edelleenkään puhuta Kymijoesta vaan Kymistä, vai pitäisikö sanoa kymestä. Lähelle tulee myös käsitteet Neva(joki) ja niva.
Kommentoi vastausta