| Olen nuorena lukenut kirjan jonka kansi oli sininen ja siinä oli kenguru, mikä kirja? |
277 |
|
|
|
Kyseessä lienee Eric Linklaterin saturomaani Kuussa tuulee (suom. 1947, uusi painos 1980). Kansikuva ja juonikuvaus Risingshadow-sivustolla: https://www.risingshadow.fi/library/book/2512-kuussa-tuulee. |
| Onko viljelysmansikka kehitetty ahomansikasta jalostamalla? |
230 |
|
|
|
Puutarhamansikka on amerikkalaista alkuperää, sillä se on kehitetty risteyttämällä viriginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Ahomansikka (Fragaria vesca) kuuluu samaan kasvisukuun.
LuontoPortti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka |
| Lapsuudessani 60-luvulla kotonani Keski-Suomessa sanottiin mattojen olevan syntyssä, kun ne menivät kasaan lattialla. Olen käyttänyt ilmaisua aina. Nyt… |
586 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen. |
| Kirjojeni sivut ovat käpristyneet nyt kuumalla ja kostealla ilmalla. Onko jotain keinoa korjata vahinkoa? |
729 |
|
|
|
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen. |
| Etsin Beowulfista suomennosta seuraavaan kahteen kohtaan: De sågo då i vattnet ett vimmel av kräldjur; Sällsamma sjödrakar summo omkring Vidunder i mängd kommo… |
198 |
|
|
|
Beowulfista on kaksi suomennosta: Rudolf Dillströmin keskeneräinen käännös, joka ilmestyi alun perin Laivastolehdessä vuonna 1927, sekä 1999 julkaistu koko eepoksen sisältävä Osmo Pekosen ja Clive Tolleyn tulkinta.
Ensimmäinen sitaatti ei ole yhtenäinen tekstikatkelma, vaan se koostuu kahdesta erillisestä lainauksesta:
Dillström (1927)
1425-1426 vedessä kiemurteli paljon käärmeitä, / saastaiset merimadot syvyyteen sukelsi, / --
1509-1511 – [Dillströmin keskeneräinen suomennos päättyy säkeeseen 1472]
Pekonen ja Tolley (1999)
1425-1427 Retkeläiset näkivät putaassa pulikoivan / outoja merimatoja, salmea tutkivia / vesilohikäärmeitä. --
1509-1511 -- Parvittain kummajaisia / kuhisi kuohuissa hätyyttäen häntä; / vesipedot näykkivät... |
| Onko Metsossa vielä sukututkijoille mikrokortteja ja tutkijansalia? Mistä löytyisi luettelo mikrokorteista? Miten varataan aika tutkijansaliin, jos sellainen… |
359 |
|
|
|
Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa mikrofilmihuoneessa on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa. |
| Minkä perhosen toukka? Löytyi lehtikaalin lehden alapuolelta. Seek-luontotunnistinsovellus ilmoitti sen olevan erittäin harvinaisen tupsumetalliyökkösen, mutta… |
555 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla kaalikoin toukka.
Ötökkätieto – Kaalikoi (xn--tkktieto-2za0pb.fi) |
| Mikä symboli lienee tämä hautakivessä oleva kaiverrus? Emme ole onnistuneet mistään löytämään vastausta ja kiinnostaa suuresti. Molemmat kaksi haudattua 1940… |
406 |
|
|
|
Siivet kenties? Hans Biedermannin Suuren symbolikirjan mukaan Raamatussa sekä sulka että siipi kuvaavat Jumalan varjelusta. |
| Rikosromaani, jonka päähenkilöt ovat kissoja? |
280 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Akif Pirinçcin Felidae : kuka murhasi kissan? (Otava, 1994).
Felidae | Kirjasampo |
| Mikä on pisin matka, jolle voitaisiin rakentaa siltä? Tuskin esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välille voitaisiin rakentaa. |
241 |
|
|
|
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019 |
| Mikähän kauan sitten nuoruudessa lukemani romaani voisi olla kysymyksessä? Muistan vain että päähenkilö keräsi koko ajan erilaista tavaraa kotiinsa kunnes… |
218 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Marcia Davenportin todellisuuspohjainen Olenko minä veljeni vartija (Gummerus, 1957). Collyerin erakkoveljeksistä kertoo myös E. L. Doctorowin romaani Homer ja Langley (Tammi, 2013).
Olenko minä veljeni vartija | Kirjasampo
Homer ja Langley | Kirjasampo |
| Iskelmälaulun nimi ja esittäjä n. - 70-80-luvulta hukassa? |
592 |
|
|
|
Kyseessä on kappale Ollaan kahden lällällää, joka julkaistiin ensimmäisenä Kake Singersin Tähtisumutusta-levyllä vuonna 1979. Kappaleen on levyttänyt myös duo Meiju Suvas & G. T. Toicca. |
| Tuoreita romaaneja, joissa symbioottisen ystävyyden kuvauksia |
154 |
|
|
|
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022) |
| Miten jatkuu Niilo Rauhalan runo: Tule sinä, joka näet veneeni hädän ja tunnet kaikki uponneet kivet. Tule ja seisahdu sieluni vesille, jotta näkisin: aamu on… |
528 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä." |
| 80-90-luvun taitteessa soi laulu, jossa sanottiin "Ken on nähnyt sinitaivaan/ ken on liekkinsä polttanut/ ken on sydämeen haavan saanut/ mennyt päästänsä… |
416 |
|
|
|
Kaivattu kappale on Gusanon Sinitaivas vuodelta 1990.
Sinitaivas - YouTube |
| Mikä toukka |
283 |
|
|
|
Saattaisi olla lähes täysikasvuinen pikkuriikinkukkokehrääjän toukka.
Suomen perhoset Pikkuriikinkukkokehrääjä - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) |
| Hän on pieni ja hauras, varjele häntä. Hän vaaroille altis, suojele häntä. Anna enkelisi varjelemaan häntä elämän matkalla. Luulen, että tämä olisi Voitto… |
150 |
|
|
|
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004). |
| Kirjassa Tiina aloittaa oppikoulun sivulla 102 Tiina lukee sairaalle koulutoverilleen Sylville sadun köyhästä tytöstä, jolla on kyttyrä selässä. Osaisitteko… |
201 |
|
|
|
Asiaa on kysytty palvelustamme aiemminkin, mutta varmaa vastausta ei löytynyt: https://www.kirjastot.fi/kysy/tiina-kirjoista-on-joskus-tehty?language_….
Vastauksessa mainittu Ester Karilaan satukokoelma Pientä ja suurta väkeä on julkaistu vuonna 1923. On toki myös mahdollista, että Polva on sepittänyt samasta aihelmasta oman versionsa Tiina-kirjaan, eikä sitä juuri sellaisena ole julkaistu missään. |
| Minkä perhosen toukka voisi olla kyseessä? |
276 |
|
|
|
Kuvan perusteella kyseessä voisi olla heinähukan toukka. Lisätietoa ja kuvia lajista: https://www.suomen-perhoset.fi/heinahukka/. |
| Mikä lapsuutemme kirja? |
308 |
|
|
|
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib.... |
Kysy kirjastonhoitajalta