| Mikähän hämähäkki tässä mahtaisi olla kyseessä? |
431 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan marmoriristihämähäkki (Araneus marmoreus). Kyseisellä lajilla esiintyy monia eri värimuunnoksia.
Lähteet:
Bugguide.net: https://bugguide.net/node/view/320065
Sepon luontokuvasivut: https://sepeteus.kuvat.fi/kuvat/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit/
|
| Näin ehkä noin 10 vuotta sitten Oriveden pääkirjaston lastenosastolla jonkinlaisen kuvakirjan, jonka nimen haluaisin tietää. |
168 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Agathe Demoisin kirja Taikalasi (Nemo, 2015). Sen esittelyteksti kuuluu näin: "Tässä kiehtovassa pienten lasten kirjassa kuljetaan linnun matkassa ja katsotaan maisemia sen silmin. Lintu kohtaa lennollaan paljon jännittäviä asioita eikä ole välillä uskoa näkemäänsä. Kirjan taskussa on punainen taikalasi, jonka läpi katsottaessa suuren kirjan yksityiskohtaisista piirroksista paljastuu odottamattomia asioita. Tehtaan tiiliseinät kätkevät uutteria työläisiä. Puun lehtien seassa oravat tekevät eriskummallisia temppuja. Jäävuori onkin jäätelöä! Entä mitä ihmettä tapahtuu jättilaivan kannella?" |
| Kirjasuosituksia: runsasta, rönsyilevää, omaperäistä ja luonnonläheistä ulosantia |
190 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta... |
| Mikä ötökkä kahvipannussa |
923 |
|
|
|
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi. |
| Mikä tonnikalan pyrstössä olevien "sahanterien" idea on? |
248 |
|
|
|
Suuri osa tonnikalan fyysisistä ominaisuuksista liittyy uimisen helpottamiseen. Tonnikalan on oltava alinomaa liikkeessä. Uivat tonnikalat pitävät suutaan avoinna, jolloin veden virtaus kiduslehdyköiden läpi on voimakasta ja hapen vaihto tehokasta. Ellei uiminen onnistu, tonnikala tukehtuu, koska se ei pysty aikaansaamaan hapekkaan veden virtausta normaalien kalojen tapaan suuta ja kiduskansia aukomalla.
Tonnikalan ruumis on voimakas, torpedon muotoinen, sen selkä- ja rintaevät taittuvat taaksepäin mataliin uriin ja silmät ovat aivan ihon pinnan myötäiset. Kaikki nämä ominaisuudet vähentävät pyörteisyyttä ja siten pienentävät kitkaa. Pyrstö on sirppimäinen, mikä on ihannemuoto jatkuvaan nopeaan uintiin. Tonnikalalla ei ole uimarakkoa,... |
| Minkä niminen on Bellmanin juomalaulu, joka menee suunnilleen näin: "Koskaan en tuopistain luopua vois, kapakastain kylläkin" |
625 |
|
|
|
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he... |
| Englannissa esiintyvä pöllölaji Strix Flammea on siellä nimeltään Barn-Owl eli latopöllö, riihipöllö tms. Toisaalta löysin tiedon, että Strix Flammea olisi… |
371 |
|
|
|
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa... |
| Muistelen nähneeni joskus kauan sitten Jacques Prevertin runosta napatun sitaatin, joka kuului suurinpiirtein näin: " Aasi, kuningas ja minä. Huomenna olemme… |
352 |
|
|
|
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän... |
| Mistä Aleksis Kiven teoksesta löytyy lause "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, voit mennä vaikka perkeleitten kanssa polskaa tanssimaan"? Tätä… |
336 |
|
|
|
Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa... |
| Ketkä laulavat Valion 90-luvun piimämainoksessa, jossa heinätöissä oleva nainen löytää sulhasehdokkaansa suutelemassa toisen naisen kanssa ja marssii tämän… |
804 |
|
|
|
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi |
| Mikä musiikkilehti ilmestyi n. vuonna 1977? Oli kooltaan pienempi kuin esim Suosikki, Help tms. Paksumpaa paperia. Vähäinen sivumäärä, paljon kuvia ja… |
481 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi) |
| Aloin lukea Täällä Pohjantähden alla ykkösosaa. Osaatteko vastata mitä tarkoittaa, kun jurrinen Laurila ensimmäisen luvun viidennessä sanoo: "Hankitaan ihminen… |
505 |
|
|
|
Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä... |
| Mistä löytyy tämä runo joka alkaa : Pyhän kirkon kalkin ryöstäneet ,oli hiidet luolahansa .Uros uljas vannoi takaisin , sen vuoresta noutavansa ! Luin sen… |
282 |
|
|
|
Runo Pyhä kalkki sisältyy Lauri Pohjanpään vuonna 1949 ilmestyneeseen kokoelmaan Aamu ja ilta ja muita runoja. Se on jälkimmäinen osa myytillisiin tarinoihin perustuvassa kokonaisuudessa Kaksi kansantarinaa. |
| Tiedän, että laulun nimi on espanjaksi "Cucurrucucuu Paloma" ja koko tekstinkin löydän espanjaksi, mutta suomeksi minulla on vain sanat "ei neito paljasta… |
983 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,... |
| Mikähän toukka kyseessä ovat terijoen salva puussa vanhassa ennen ei tavattu tänä kesänä ilmaantuivat ja on tosi paljon. |
311 |
|
|
|
Toukka lienee lehtipistiäisiimme (Tenthredinidae) kuuluva Euura salicis.
Euura salicis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Euura salicis - www.galerie-insecte.org
Euura salicis 1 – HYÖNTEISKUVASTO (hyonteiset.com)
Äkämiä terijoensalavan lehdissä - Selkärangattomat eläimet / Pistiäiset - LAJI.FI-foorumi |
| Etsin lastenkirjaa, jonka luin joskus 80-90-luvun vaihteessa. Siinä oli hiiri, joka lähti pitkälle matkalle kävellen, ja jossain vaiheessa se hankki jostain… |
423 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka. |
| Luin teini-ikäisenä kirjan teini-ikäisestä jääkiekonpelaajasta jonka nimi taisi olla ehkä Jere. Poika satuttaa jalkansa jouduttuaan taklatuksi eikä voi enää… |
159 |
|
|
|
"Kaukalon ex-kuningas" Jiristä ja Perhekoti Tuulikanteleesta kertovaa kirjaa on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä lienee Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003).
Ihan pihalla | Kirjasampo
Yritän epätoivoisesti löytää kirjaa, jonka luin yläasteikäisenä, eli vuosina 2006-2009. Muistelisin, että kirjalla oli suomalainen kirjailija, mutta nimeä en… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi) |
| Haussa on suomennos Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirjasta |
158 |
|
|
|
Kyseinen kohta löytyy teoksen esipuheesta ja kuuluu Sari Selanderin suomennoksena näin: "Emme tiedä, mitä lohikäärme tarkoittaa, aivan kuten emme tiedä, mitä maailmankaikkeus tarkoittaa. Jokin lohikäärmeen kuvassa on kuitenkin saanut aikaan sen, että se sopii yhteen ihmisen mielikuvituksen kanssa, ja siksi se nousee esiin eri leveysasteilla ja eri aikakausina. Juuri tästä syystä voisimme sanoa, että se on välttämätön hirviö; ei lyhytkestoinen ja satunnainen, kuten Khimaira tai katoblepas." (Teos 2009, s. 13) |
| Mistä löydän sadun puhuvista autoista( kilpa-auto, rättisitikka,kuorma-auto) jotka keskustelevat kuinka joutuivat romuttamolle. Kaikki olivat olleet kolarissa… |
538 |
|
|
|
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin... |
| Mielessä pyörii jostakin kaukaisuudesta runon loppusäe: Mutta mistään ei saa sellaista taikaa joka takaisin toisi mennyttä aikaa. Tai suunnilleen näin… |
648 |
|
|
|
Säkeet ovat Aale Tynnin Vihreys-kokoelman (1979) runosta Mahdottomuuksien kauppa. |
Kysy kirjastonhoitajalta