Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7351 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2381–2400.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuinka suuri osa Saaren kunnan alueesta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle? 177 Saaren kunnan kokonaispinta-alasta jäi rajan toiselle puolelle 29,9 km² eli 21,2%. Lähde: Erkki Paavolainen, Sellainen oli Karjala
Mikä on vialla, kun reilu vuoden ikäinen syrkki on aikaisemmin nukkunut kiltisti pesässään, mutta nyt nukkuu häkin nurkassa? Joka yö hän käy täyttämässä pesän… 402 Kenties ongelma piileekin juuri siinä, ettei häkin järjestystä ole muutettu. Hamsteri kaipaa vaihtelua. Luonnossa se vaihtaa elinympäristöään erittäin nopeasti. Pitkästymisen ehkäisemiseksi hamsterin häkkiin pitäisi tämän tästä sijoitella uutta esineistöä, jota voi nuuhkia tai tutkiskella tai jonka läpi voi ryömiä tai jossa voi piilotella ja kiipeillä. Lähde: Peter Hollmann, Hamsterini ja minä
Kaverini kanssa etsin Veikko Lavin kappaletta, jossa mm seuraavat sanat. Mitäpä se auttaa itkua vääntää ja ikävätä voivotella juu, parempi on kaikille… 730 Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”. Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).   Lähteet: Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
En saa mieleeni, kuka on kirjoittanut runon, joka alkaa ”Annan sinulle lahjan, uskon rakkauteesi”. Osaatteko auttaa? 166 Näiden säkeiden kirjoittaja ei ikävä kyllä selvinnyt.
Berliinin muurin yli loikattiin paljon länteen, mutta varmaan myös itäänkin oli menijöitä. Onko itään loikanneista mitään kirjoja? Miten "elämä piteli"… 376 Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia. Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand. Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui...
Miten on suomennettu Hamlet-katkelma, johon Charles III päätti ensimmäisen tv-puheensa? 648 Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan): "Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander) " -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä) "Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri) " -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi) "Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari) Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.  
Luinka mahtaa kuulua Matti Rossin suomennoksessa rivi "This royal throne of kings, this sceptred isle", joka on Skakespearen Rikhard II:n ensimmäisen näytöksen… 181 Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Kuningatar Elisabet ehti nimittää 15 pääministeriä, kertoi Ylen aamun ajankohtaisohjelma (Marjo Näkki, 9.9. klo 8.10). Kuuluiko (ja kuuluuko yhä) siten… 385 Churchill oli ensimmäinen kuningatar Elisabet II:n valtakauden 15 pääministeristä. Hänen pääministeriytensä alkoi kuitenkin jo lokakuussa 1951, kun vallassa oli vielä Elisabetin isä, kuningas Yrjö VI. Ensimmäinen Elisabetin nimittämä pääministeri oli vuosina 1955–57 tehtävää hoitanut Anthony Eden. ≡ British Prime Ministers Since 1721 Best & Complete UK List (adducation.info)
Vanhoissa suomalaisissa elokuvis-sa näkyy joskus (taksi)autoja. Niiden kylkeen on maalattu ikään- kuin roomalainen numero II. Mitä se on tarkoittanut? 283 Useissa Suomen kaupungeissa tuli 1920-luvulla käyttöön vuokra-autojen luokittelu. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka. Lähde: Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Lukiossa ollessani luin klassikko novellin avaruudesta. Tarinassa ihmiset yrittivät selvittää muistaakseni elämän tarkoitusta tai mitä tapahtuu kuoleman… 433 Ihmiskunta siirtyy valoon Isaac Asimovin novellissa Viimeinen kysymys, joka sisältyy antologiaan Top science fiction. 2 (Jalava, 1993). Eletään vuotta 2061; keskeiset toimijat tarinassa ovat "itsesäätöinen ja itsekorjaava" Multivac-tietokone sekä kaksi sen avustajaa, Alexander Adell ja Bertram Lupov. Kirjailijan omien sanojen mukaan Viimeinen kysymys on "novelleistani kaikkein paras – mahdollisesti myös (en katsokaas ole vaatimaton) kaikkien aikojen paras science fiction -novelli".
Mistä löytyy nuotti Marko Hjeltin säveltämään Häävalssiin Parhaimman löytänyt oon? 381 Marko Hjeltin säveltämän ja sanoittaman häävalssin nimi on "Parhaimman vierellein saan". Yhtye Jokapaikan Höylät, joka kappaleen esittää, on julkaissut nuotin omalla Facebook-sivullaan: https://fi-fi.facebook.com/jokapaikanhoylat/posts/1562566020461261/          
Mikä Metson kirjaston ulkoportaita vaivaa? 179 Portaiden värjäytymisen todennäköinen syy on saumalaastissa. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin ja portaisiin on tulossa kuntotarkastus, jossa selvitetään, vaikuttaako asiaan jokin muukin tekijä.
Millainen protium on isotooppina? 1517 Vedyllä on kolme luonnossa esiintyvää isotooppia, joille on annettu nimet protium, deuterium ja ja tritium. Protium eli tavallinen vesi on näistä yleisin. Sen ytimessä on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Deuteriumin ytimessä on yksi protoni ja yksi neurtoni ja tritiumilla yksi protoni ja kaksi neutronia. Muiden alkuaineiden isotoopeille ei ole annettu erillisiä nimiä. Lähde: Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/science/hydrogen  
Mitkä viljalajit ovat ristipölytteisiä? 200 Kotimaisista viljalajeista (kaura, ohra, ruis, vehnä) ruis on ainoa ristipölytteinen laji. Lähde: Luonnonvarakeskus, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…  
Tässä voisi olla aika vaikea. Muistan lukeneeni erään kirjan. Juoni menee suunnilleen näin: 284 Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011). Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Oliko syyskuun alku vuonna 1971 poikkeuksellisen lämmin Moskovassa? 100 Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
Onko tämä aforismi Erno Paasilinnalta? – ja jos on niin missähän teoksessa se julkaistiin? Voi olla että oheinen lainaus on muokattu, eikä aivan alkuperäinen… 305 Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Luin noin 30 vuotta sitten sarjakuvan, joka oli muistaakseni suomalainen. Päähenkilönä oli nuori poika, joka osallistui nuorten itse perustamaan yhteisöön… 244 Kotimainen sarjakuva saattaisi olla Martti Sirolan Apassit, mutta ruotsalaissarjakuvista en valitettavasti onnistunut sopivaa tarjokasta löytämään.
Huomasin ajellessani Suomen maaseudun halki, että monilla metsän avohakkuualueilla oli koivut katkaistu tasaisesti noin neljän metrin korkeudesta ja vain… 301 Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut. https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel… https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista… https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-...
Etsin kirjaa, jonka luin joskus nuorena 2000-luvulla. Muistaakseni päähenkilönä ja kertojana oli koira, joka osasi puhua, jossain vaiheessa hän alkoi soittaa… 260 Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002). Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.