| Onkohan olemassa Viipurin tyttökoulusta (myöh. tyttölyseosta) oppilastietoja, matrikkeleita tms.? Tarvitseisin tietoja vuosilta noin 1890-1918. |
375 |
|
|
|
Vuosia 1890–1918 koskevat matrikkelitiedot Viipurin suomalaisen tyttökoulun oppilaista sisältyvät vuonna 1931 julkaistuun kirjaan Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881-1925 : Viipurin tyttölyseo 1925-1931.
Nimiluettelo koulua vuosina 1931-40 käyneistä oppilaista löytyy kirjasta Viipurin suomalainen tyttökoulu ja sen perinnekoulut : 1881-2006. |
| Jäimme pohtimaan Vauhkonen -sukunimen etymologiaa eli mistä tuo nimi juontaa juurensa. Hyvin vähän löytyi netistä tietoa tästä aiheesta. Nimi tuntuu… |
739 |
|
|
|
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'. |
| Lukupiirimme haluaisi lukea miehen kirjoittaman rakkausromaanin, onko niitä? |
378 |
|
|
|
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
|
| Onko Ossi Ahlapuro levyttänyt kappaleen Vasilis Tsitsanis tuo suurin rebetis jne |
192 |
|
|
|
Ossi Ahlapuro levytti Rebetiksen laulun vuonna 1986 julkaistulle albumilleen Kreikkalaisittain.
Rebetiksen laulu - YouTube |
| Mistä Lievestuore on saanut nimensä? |
945 |
|
|
|
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään... |
| Mistä on peräisin kannustusta tai jopa kunnioitusta tarkoittava sana hurraa? |
951 |
|
|
|
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K |
| EevaLiisa Mannerin tuotantoon rakennetussa teatteriesityksessä TTT jäi mieleeni kohta:".....sääli niitä, jotka kulkevat ilman taakkaa" tms. Taakka- sana kai… |
176 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64) |
| Minkä maalainen Ira Hammermannin isä oli ja onko hänen äitinsä suomalainen? Muistelen joskus kuulleeni, että hänen isänsä olisi ollut diplomaatti, mutta… |
5036 |
|
|
|
Katso-lehdessä 11/1993 julkaistussa haastattelussa Ira Hammermann mainitsee isänsä toimineen Elimäellä kunnaneläinlääkärinä.
Suomen eläinlääkärit 1971 -matrikkelin mukaan Jakob (Jackie) Herman Hammermann syntyi Helsingissä 13.7.1928. Hän oli naimisissa kahdesti. Hänen lapsistaan vuonna 1967 syntynyt Ira Susanne on hänen toisesta avioliitostaan, jonka hän solmi vuonna 1966 kirjeenvaihtaja Dinah Birgitta Manuelin kanssa. "Gitta" oli syntynyt Helsingissä 29.10.1945. Helsingin Sanomissa 15.9.1977 julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Jackie Hammermann kuoli äkillisesti 13.9.1977.
Kotilääkäri 9/2020 -lehden haastattelun mukaan Iralla oli myös pikkusisko [Sharon], joka oli "alle kahden" perheen isän kuollessa. |
| Etsin erästä kirjaa. Kansi on sininen, kirjailija on suomalainen mies. Sukunimen alkukirjain aakkosten loppupuoliskolta. Kirja kertoo Helsinkiläisestä miehestä… |
235 |
|
|
|
Kuulostaa kovasti siltä, että kaivattu kirja voisi olla Tuomas Vimman Toinen (Otava, 2005) – olkoonkin, että kansi on vihreä ja takakannen sitaatissa muotikonsultaation hinta on kuusisataa euroa alkavalta tunnilta. |
| Miten vaaleahöyheniset linnut voivat pitää koko ajan höyhenyksensä puhtaana, niin että se ei ole koko ajan likaisen näköinen? Kun kuitenkin käsitän, että… |
1278 |
|
|
|
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,... |
| Olen sellaista kappaletta etsinyt, en ole löytänyt mistään mutta kappale on jostain vuodelta 1989 kotimainen kappale joka menee näin: Auringossa makaan… |
317 |
|
|
|
Hannu Seppäsen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Rantakalliolla" alkaa: "Auringossa lojun rantakalliolla edessäni lipuu optimistijolla". Kappale sisältyy esimerkiksi Hannu Seppäsen cd-levylle "Rahan takia" (Hanuri & Hattu, 1992). |
| Kuka päättää kirjaston kirjat? |
316 |
|
|
|
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/... |
| Missä Simpsonien jaksossa esiintyy toinen Homer Simpson -niminen hahmo, joka muistaakseni on fiktiivinen poliisi? |
177 |
|
|
|
Homer Simpson -niminen poliisisarjan hahmo esiintyi The Simpsons -sarjan 10. tuotantokauden jaksossa Homer to the Max. Jakso esitettiin ensimmäisen kerran Suomessa 29.10.2000 nimellä Homerista Max.
Lähteet:
Simpsons Wiki: https://simpsons.fandom.com/wiki/Homer_to_the_Max
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_televisiosarjan_Simpsonit_jaksoi… |
| Onko totta, että Juice Leskinen ei oikein nauttinut opiskelustaan kieli-instituutissa? Ihan kuin hänen elämäkerrassaan olisi annettu näin ymmärtää, kuin… |
938 |
|
|
|
Leskisen kieli-instituuttiaikaa varjostaneet ongelmat vaikuttavat kummunneen hänen yleisestä auktoriteettivastahankaisuudestaan, problemaattisesta suhteestaan oppilaitoksen rehtoriin Roland Freihoffiin ja sivukielen saksan opintoihin. Juice ei välttämättä erityisesti nauttinut tai ollut nauttimatta opinnoistaan, vaikka arvelisinkin hänen suhtautuneen positiivisesti ainakin englannin kielen opintoihinsa. Jos häntä jokin ahdisti, se on mitä todennäköisemmin ollut oppilaitosinstituutio sinänsä, ei niinkään yksin kieli-instituutti.
Juankoskelta muuttaneelle maalaispojalle Tampere näyttäytyi ensimmäisenä syksynä "hetkittäin hyvinkin masentavana mestana", mikä on epäilemättä saattanut heijastua hänen opintoihinsa ja hänen... |
| Kuoliko Matti Ahteen isä Matin ollessa 13-vuotias? Uskon kyllä tähän, mutta netistä löytyy myös tietoa, että olisi kuollutkin vuonna 1983, eli huomattavasti… |
301 |
|
|
|
Matti Ahde oli 13-vuotias 1958–59, joten Geni.comin 1983 täsmää paremmin sen suurpiirteisen ajoituksen kanssa, jonka hän muistelmissaan antaa Risto Ahteen kuolemalle: "Isäni kuoli 1980-luvun alussa -- vähän alle kuusikymmentävuotiaana." – Matti Ahde & Timo Hakkarainen, Matti Ahde : sähkömies (s. 351) |
| Konelan 30-vuotisjuhlanäyttely |
178 |
|
|
|
Konelan 30-vuotisjuhlanäyttely oli Messukeskuksessa Helsingissä 31.3.-3.4.1977. |
| Milloin Matti Ahde muutti pois Oulusta? |
162 |
|
|
|
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)... |
| YLE Areenassa mainittin "Peuron talon taistelu", noin 20km Juntusrannasta, vuonna 1940. Ilmeisesti ainoa kahakka Suomen armeijan ja Kuusisen… |
319 |
|
|
|
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset... |
| Luin kirjan jonka nimeä en enää muista, mutta haluaisin kovasti lukea sen uudelleen. Kirjaan oli kiedottu kaksi tarinaa. Tarina sijoittuu englantiin,… |
263 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Kate Mortonin Salaisuuden kantaja.
Salaisuuden kantaja | Kirjasampo |
| Löytyykö mistään kuvia millainen Nokian virta oli Melon voimalaitoksen kohdalla ennen sen voimalaitoksen rakentamista, siis 1960 luvulla tai ennen ? |
309 |
|
|
|
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen... |
Kysy kirjastonhoitajalta