Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7353 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4421–4440.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä runossa sanotaan seuraavaa: ”satoi ensilumi, maa hohti ja kimmelsi, olipa se somaa.” 501 Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka. "Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5) https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Kyseessä on vanha koululaulu,jota äitini on laulanut kansakoulussa 30-luvulla.Sitä äiti lauloi myös meille lapsille.Nyt laulu tuli mieleen,mutta sen nimi ja… 595 Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Joskus 50-luvun lopulla, ja 60-luvulla Äitini lorutteli jotenkin näin. " Aamulla varhain , toisilta salaa...." Riimittyy varmaan että " Kalaan" Muuta en … 376 Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927. Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4  
Runo, jossa puhutaan surullisen tai väsyneen näköisistä jaloista parturissa 702 Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja. Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Eräs sukuun kuuluva oli syntynyt vuonna 1520 Kiehnanjokisuussa. Nyt herää kysymys missä päin tuon niminen paikka on mahtanut sijaita, sillä nettihaulla en… 262 Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Mistä Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelman ensimmäinen runo: ”Ihalempi” kertoo? Onko tyttö tehnyt jotain metsässä, mitä runon lopetus tarkoittaa, miksi hiidet… 1413 "Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
Missä A.A. Milne on syntynyt? Internet antaa ristiriitaista tietoa Lontoon ja Skotlannin välillä 298 A. A. Milne syntyi Hampsteadissa, joka kuuluu Lontooseen. Lähde: Jackie Wullschläger, Inventing wonderland : the lives of Lewis Carroll, Edward Lear, J. M. Barrie, Kenneth Grahame and A. A. Milne
Minä vuonna Apu-lehdessä julkaistiin jatkokertomuksena Manaaja? 314 William Peter Blattyn Manaaja julkaistiin jatkokertomuksena Apu-lehden numeroissa 21-28/1974.
Mikähän on sellainen kirja, jonka tarinassa ihmiset elävät omassa erikoisessa yhteisössään normiyhteiskunnan ulkopuolella, ylhäällä New Yorkin katoilla? En… 400 Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
Singer on sarja C1157784 kopallinen. Mikä vuosi malli ja onko arvokas. 565 Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Koneet on valmistettu Singerin Wittenbergin tehtailla vuosina 1908-1940. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat antiikkimarkkinoilla näyttävät vaihtelevan melkoisesti. Erilaisia Singerin malleja esimerkiksi on kaupan alkaen kymmenestä eurosta; hintavimmista koneista pyydetään joitain satasia. Kokonaan toinen asia tietenkin on se, onko joku niistä valmis maksamaan niin paljon - pyytäähän aina voi. Mikään varsinainen rahasampo koneenne tuskin kuitenkaan on. https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-vanhan-valurautarunkoisen-poljettavan-singer
Kuka esittää kappaleen la novia kaappari elokuvassa joka kertoo kuinka Arno Lamminparras kaappasi lentokoneen 770 Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius. Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477  
Kysyisin, kun minulla on myynnissä Aku Ankka, että mikähän tuo on, kun siitä ei löydy mitään tietoa tai edes vastaavia ei löydy? Tässä linkki:https://www.huuto… 333 Aku Ankka alpeilla ilmestyi alun perin Tammen kultaiset kirjat -sarjassa vuonna 1957. Sanoma Oy otti siitä uuden painoksen Disneyn Minni-kirjat -sarjassaan vuonna 1967. Aku Ankka alpeilla on sarjan 20. kirja. Sinun "mini Aku Ankkasi" on vuosien saatossa kantensa menettänyt Minni-kirja.
Lila -nimen historia ja merkitys? 4391 Lila-nimen taustasta on olemassa erilaisia tulkintoja. Se voidaan nähdä pidentymänä tai muunnoksena Elisabetin hellittelymuodoista, kuten Lil, Lill, Lily, Lilly, Lilian ja Lillian, tai lyhentymänä lila-loppuisista nimistä, kuten Delila. Joissakin maissa nimen alkuperänä pidetään Leilaa. Suomessa Lila liittyy väriin liila ja sitä kautta nimeen Liila, joka naisennimenä on myös kansanomainen muunnos nimestä Delila. Delilan merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta tämän alkuperältään heprealaisen naisennimen on selitetty tarkoittavan muun muassa "hentoa, herkkää" tai "riutuvaa, kaihoisaa". Elisabetin tausta on niin ikään hepreassa ja naisennimessä Elisheba, joka tarkoittaa "Jumala on valani". Leila on alkuaan arabialainen ja...
Mitä tarkoittaa sana parmahin? neito armahin sulo parmahin laulun sanoja vuodelta 1929 1648 Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa: -- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala) -- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas) -- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino) Mikä pilven parmahilla? (Haarla) Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli). Lähteet: Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Milloin Eila Roine Ja Vili Auvinen aloitti suhteen 2309 Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa...
Mitä käsitteellä ”jehkimä” tarkoitetaan? 1500 "Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa  - kysymyksessä mainitun lisäksi -  sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks." Sillä perusteella,...
Olisin erittäin kiitollinen jos joku saisi hatarasta muistostani kiinni. Lainasin monesti lapsuudessani, 90-luvun puolivälissä, c-kasetteja. Eräs oli oikein… 238 Kirill Bulytšev on kirjoittanut scifi-lastenkirjan Alissa avaruudessa, jonka juoni muistuttaa kuvailemaasi. Siinä pieni tyttö seikkailee avaruudessa ja selvittelee avaruusroistojen juonia. Eräs roistoista on ilkeä tiedemies, ja tarinan keskiössä on myös Alissan timanttikilpikonna. Kirjaa on vielä saatavissa lainaksi useista suomalaisista kirjastoista. Äänikirjana en kirjaa löytänyt, mutta C-kasetit onkin useimmista kirjastoista poistettu kokonaan, joten ei ole mahdotonta että kirja olisi ollut tarjolla myös siinä muodossa.
Ukulelen virittäminen 386 Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Löytyykö nuotti keskiäänelle Brahms: Dein blaues Auge hält 338 Brahmsin yksinlaulun Dein blaues Auge (Lieder und Gesänge, op59. Nro 8, Dein blaues Auge) alkuperäinen sävellaji on Es-duuri ja laulu alkaa 1-viivaisesta b:stä. Tämä sävellaji näyttää olevan korkealle äänelle tarkoitetuissa nuoteissa. Petersin kustantamassa nuotissa Brahms, Johannes: Lieder : für eine Singstimme mit Klavierbegleitung. Band 2, Ausgabe für tiefe Stimme laulu alkaa 1-viivaisesta a:sta, vaikka nuotti nimensä perusteella on tarkoitettu matalalle äänelle. Muissa yksinlaulunuoteissa, jotka ovat nyt käsilläni, matalalle äänelle tarkoitettu versio alkaa 1-viivaisesta g:stä. Tuo Petersin nuotti näyttäisi siis olevan keskiäänelle sopiva ainakin tämän laulun osalta. E-concerthousen sivulla on mahdollista...
Mel Tormén "The Christmas Song" Lailan suomeksi laulamana. Tätä Lailan versiota ei löydy miltään levyltä. Onko mahdolista saada mistään nuotteja lauluun?… 1881 Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia". Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla...